Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Mielenosoittajien kyltti
Metoo-kohu aiheutti protesteja seksuaalista häirintää vastaan ympäri maailman. Kuva Oslosta vuodelta 2018. (Kuva: GGAADD / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Yhä useammissa suomalaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä on ryhdytty tekemään uusia ohjeita seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja muun kaltoin kohtelun torjumiseksi. Myös ulkoministeriö on hiljattain täydentänyt valtionavustuksen saajia koskevia eettisiä ohjeitaan.

Niissä on uusi kirjaus nollatoleranssista seksuaalista hyväksikäyttöä ja häirintää kohtaan. Järjestöt velvoitetaan toimimaan, jos epäilyjä tulee ja kertomaan rikkomuksista ulkoministeriölle.

Taustalla ovat viime vuosina esiin tulleet, maailmanlaajuiset seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön liittyvät kohut.

”Koko apuyhteisö on joutunut skarppaamaan otettaan. Ajan henki on ikään kuin tuonut voimakkaammin pintaan asiat, joita on aina ollut olemassa”, tiivistää ulkoministeriön kehityspolitiikan johtava asiantuntija Anna Gebremedhin.

Kaksi vuotta sitten alkanut sosiaalisen median Metoo-kampanja paljasti etenkin taide- ja kulttuuripiirien seksuaalisen häirinnän tapauksia ympäri maailman.

Vuoden 2018 alussa luupin alle joutui erityisesti avustusjärjestösektori. Kävi ilmi, että tunnetun brittiläisen avustusjärjestön Oxfamin työntekijät olivat ostaneet seksiä avunsaajilta Haitilla vuoden 2010 maanjäristystä seuranneessa avustusoperaatiossa. Järjestöä syytettiin myös tapausten peittelystä. Pian samantyyppisiä tietoja alkoi tihkua myös muista avustusjärjestöistä ja YK:sta.

Nyt uudet Oxfam-kohut halutaan välttää. Lontoossa järjestettiin viime vuonna kansainvälinen kokous, jossa avunantajat sopivat uusista toimista hyväksikäyttöä vastaan. Sen seurauksena asiaan kiinitetään aiempaa enemmän huomiota myös Suomessa.

Yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia

Suomessa julkisuuteen ei ole tullut hyväksikäyttöskandaaleita nimenomaan kehitysyhteistyössä tai katastrofiapuoperaatioissa. Esimerkiksi ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön Riina-Riikka Heikan mukaan yksikön tietoon ei ole tullut avunsaajien häirintä- tai hyväksikäyttötapauksia.

Toisaalta tarkkoja tilastoja ei ole edes olemassa, sillä tietojen kerääminen on ulkoministeriössäkin kesken.

Yksittäistapauksia on. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kehitysyhteistyöjärjestössä Kirkon Ulkomaanavussa (KUA) on ollut kehitysyhteistyön kohdemaissa joitakin sellaisia hyväksikäyttötapauksia, joissa kohteena on ollut avunsaaja, kertoo järjestön kehittämispäällikkö Aarno Lahtinen. Tarkempia yksityiskohtia hän ei halua kertoa.

Ei pelkkä hyvän tahdon ilmaus

Ulkoministeriö muistuttaa, että erilaisiin ongelmatapauksiin on kyllä puututtu ennen viime aikojen kohuakin. Myös esimerkiksi KUA:ssa on jo valmiiksi ohjesääntö, joka kieltää kaikenlaisen häirinnän ja ahdistelun ja esimerkiksi myös seksin ostamisen. 

Aiheen ajankohtaisuus on kuitenkin saanut osan järjestöistä ryhtymään erillisten ohjeiden tekoon.

”Häirinnän ja ahdistelun torjuminen voi jäädä yleiseksi hyvän tahdon ilmaukseksi, jos erillisiä ohjeita ei tehdä. Ohjeet pakottavat miettimään konkreettisesti, mitä se tarkoittaa arjessa”, sanoo Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm.

Vammaiskumppanuus on kahdeksan suomalaisen vammaisjärjestön yhteenliittymä, jonka kautta tehdään vammaisiin keskittyvää kehitysyhteistyötä 20 maassa. Se työstää parhaillaan uutta seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun vastaista ohjeistusta. Ajatuksena on muun muassa luoda ilmoitusmekanismi, joka suojelee myös ilmoittajaa. Vielä ei tiedetä, miten ohjeistus ulotetaan kehitysyhteistyön kohdemaihin.

Kipinän antoi Malmin mukaan Metoo- ja Oxfam-kohujen lisäksi kumppanijärjestössä ilmi tullut hyväksikäyttötapaus, jossa uhrina oli Vammaiskumppanuuden tukeman hankkeen piirissä ollut nuori nainen.

”Toki teemasta on puhuttu muutenkin jo pidempään, sillä tiedämme että vammaiset naiset ovat jopa neljä kertaa muita useammin hyväksikäytön kohteena”, hän muistuttaa.

Käytännössä ohjeita voi tehdä monesta eri näkökulmista. Esimerkiksi Solidaarisuus-järjestössä on tehty ohjeet, jotka kattavat vain seksuaalisen häirinnän. Suomessa sen torjunta sisältyy työnantajaa sitovaan tasa-arvolakiin.

Järjestössä ei ole ollut häirintätapauksia, ja ohjeen taustalla onkin ”yleinen tietoisuuden herääminen”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

Uuteen ohjeeseen sitoutuvat kaikki järjestön työssä mukana olevat harjoittelijoita ja vapaaehtoisia myöden. Se sisältää muun muassa ohjeet siitä, miten häirintäepäilyjen sattuessa toimitaan. Myös kumppanijärjestöjen on tarkoitus tehdä samantyyppinen ohjeistus.

Metoo tuli yllätyksenä

Suomi on pitkään profiloitunut tasa-arvon mallimaana niin kehityspolitiikassa kuin muutenkin. Siksi tuntuu erikoiselta, että järjestöt ovat vasta nyt laatimassa erillisiä ohjeita seksuaalisen häirinnän, ahdistelun tai muiden väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Suomen UN Womenin vt. toiminnanjohtajan ja tasa-arvokonsultti Elina Nikulainen seuraa tilannetta etenkin työpaikoilla tapahtuvan seksuaalisen häirinnän näkökulmasta ja auttaa konsulttina järjestöjä tekemään uusia ohjeita. Hänen mukaansa Metoo-kohu on tullut yllätyksenä niin suomalaiselle järjestösektorille kuin muillekin yhteiskunnan osa-alueille.

”Aiemmin ei ole ymmärretty, että häirinnässä ei ole kyse vain kaikkein räikeimmistä tapauksista vaan kokonaisesta vähättelyn kulttuurista, jossa yksi sukupuoli ei tunne oloaan turvalliseksi”, hän sanoo.

Vaikka järjestöt ovat ongelmien torjunnassa vasta alkutaipaleella, kuten Suomi muutenkin, hänen mukaansa ongelmat otetaan nykyään vakavammin kuin aikaisemmin ja työpaikkakulttuuria halutaan todella muuttaa.

”Ei riitä, että jossain intran syvyyksissä on seksuaalisen häirinnän vastainen ohjeistus vaan siitä pitää keskustella. On järjestettävä koulutuksia ja muistutettava, että ilmiö on olemassa. Häirinnän ehkäisemiseen pitää olla myös rahaa”, hän muistuttaa.

Miksi auttaja käyttää hyväksi?

Oxfam-kohun jälkeen on julkaistu tilastoja, jotka osoittavat, että ainakin epäilyt häirinnästä tai hyväksikäytöstä ovat järjestösektorilla kasvussa. Esimerkiksi uutistoimisto Reutersin keräämien tietojen mukaan kasvua oli 13 prosenttia vuosina 2017–2018.

KUA:n Aarno Lahtisen mukaan on mahdotonta tietää, johtuuko se siitä, että tapausten määrä on oikeasti kasvanut vai siitä, että ilmitulo on nykyisin todennäköisempää.

”Asiasta on alettu kiinnostua myös julkisuudessa, ja vinkkejä on tullut varmaan enemmän myös järjestöjen sisältä. Valitusmekanismien syntyminen on johtanut siihen, että valituksia myös tulee enemmän”, hän arvioi.

Silti kohut pakottavat kysymään, mikä avustussektorissa oikein on vikana. Altistaako kehitysyhteistyö tai auttaminen hyväksikäytölle?

”Se olisi kyllä aika lohduton ajatus. Ehkä kyse on enemmän siitä, että ne ihmiset, joiden hyväksi järjestöt työskentelevät, ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa. Valta-asetelma on olemassa. Voisiko kiusauksiakin syntyä silloin helpommin”, Solidaarisuuden Maria Väkiparta pohtii.

Lahtinen muistuttaa, että juuri sen takia selkeät ohjeet ja valitusmekanismit ovat tärkeitä.

”Mutta ei mikään järjestelmä voi täysin poistaa riskejä, jos ihminen on päättänyt käyttää tilannetta hyväkseen.”

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu

  • Seksuaalinen häirintä sekä sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolain mukaan kiellettyä. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka loukkaa henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.
     
  • Tasa-arvolaki koskee työpaikkoja ja oppilaitoksia. Sen mukaan yli 30 henkilön työpaikoilla ja oppilaitoksissa tulee olla tasa-arvosuunnitelma.
     
  • Seksuaalinen ahdistelu sisältyy rikoslakiin. Sillä tarkoitetaan koskettelemalla tehtyä, seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa tekoa. Rangaistus voi olla sakko tai korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta.

Lähde: Rikosuhripäivystys

Järjestöjen toiminta ja avustustyö gendersukupuolten tasa-arvokehitysyhteistyölakioikeus ja rikos Suomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriöSolidaarisuusUN Women Suomi

Lue myös

Mielenosoittaja, jonka hengityssuojaimessa lukee Racism is a virus.

Black Lives Matter -liike ravistelee myös järjestömaailmaa – Women Deliver -tasa-arvojärjestön työntekijät kertovat ”toksisesta” rasismin kulttuurista

Rasismin vastainen kuohunta on lisännyt vaatimuksia siitä, että myös järjestöt tarkastelevat toimintaansa liittyviä rasismia. ”Vaikka haluaisimmekin ajatella, että olemme hyviä ihmisiä työmme luonteen vuoksi, humanitarismi ei estä meitä ilmaisemasta rasismia. Monella tavoin se voimistaa sitä”, kirjoittaa rasismia YK:ssa kokenut Corinne Gray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”