Uutiset Järjestöjen toiminta ja avustustyö

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Mielenosoittajien kyltti
Metoo-kohu aiheutti protesteja seksuaalista häirintää vastaan ympäri maailman. Kuva Oslosta vuodelta 2018. (Kuva: GGAADD / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Yhä useammissa suomalaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä on ryhdytty tekemään uusia ohjeita seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja muun kaltoin kohtelun torjumiseksi. Myös ulkoministeriö on hiljattain täydentänyt valtionavustuksen saajia koskevia eettisiä ohjeitaan.

Niissä on uusi kirjaus nollatoleranssista seksuaalista hyväksikäyttöä ja häirintää kohtaan. Järjestöt velvoitetaan toimimaan, jos epäilyjä tulee ja kertomaan rikkomuksista ulkoministeriölle.

Taustalla ovat viime vuosina esiin tulleet, maailmanlaajuiset seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön liittyvät kohut.

”Koko apuyhteisö on joutunut skarppaamaan otettaan. Ajan henki on ikään kuin tuonut voimakkaammin pintaan asiat, joita on aina ollut olemassa”, tiivistää ulkoministeriön kehityspolitiikan johtava asiantuntija Anna Gebremedhin.

Kaksi vuotta sitten alkanut sosiaalisen median Metoo-kampanja paljasti etenkin taide- ja kulttuuripiirien seksuaalisen häirinnän tapauksia ympäri maailman.

Vuoden 2018 alussa luupin alle joutui erityisesti avustusjärjestösektori. Kävi ilmi, että tunnetun brittiläisen avustusjärjestön Oxfamin työntekijät olivat ostaneet seksiä avunsaajilta Haitilla vuoden 2010 maanjäristystä seuranneessa avustusoperaatiossa. Järjestöä syytettiin myös tapausten peittelystä. Pian samantyyppisiä tietoja alkoi tihkua myös muista avustusjärjestöistä ja YK:sta.

Nyt uudet Oxfam-kohut halutaan välttää. Lontoossa järjestettiin viime vuonna kansainvälinen kokous, jossa avunantajat sopivat uusista toimista hyväksikäyttöä vastaan. Sen seurauksena asiaan kiinitetään aiempaa enemmän huomiota myös Suomessa.

Yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia

Suomessa julkisuuteen ei ole tullut hyväksikäyttöskandaaleita nimenomaan kehitysyhteistyössä tai katastrofiapuoperaatioissa. Esimerkiksi ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön Riina-Riikka Heikan mukaan yksikön tietoon ei ole tullut avunsaajien häirintä- tai hyväksikäyttötapauksia.

Toisaalta tarkkoja tilastoja ei ole edes olemassa, sillä tietojen kerääminen on ulkoministeriössäkin kesken.

Yksittäistapauksia on. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kehitysyhteistyöjärjestössä Kirkon Ulkomaanavussa (KUA) on ollut kehitysyhteistyön kohdemaissa joitakin sellaisia hyväksikäyttötapauksia, joissa kohteena on ollut avunsaaja, kertoo järjestön kehittämispäällikkö Aarno Lahtinen. Tarkempia yksityiskohtia hän ei halua kertoa.

Ei pelkkä hyvän tahdon ilmaus

Ulkoministeriö muistuttaa, että erilaisiin ongelmatapauksiin on kyllä puututtu ennen viime aikojen kohuakin. Myös esimerkiksi KUA:ssa on jo valmiiksi ohjesääntö, joka kieltää kaikenlaisen häirinnän ja ahdistelun ja esimerkiksi myös seksin ostamisen. 

Aiheen ajankohtaisuus on kuitenkin saanut osan järjestöistä ryhtymään erillisten ohjeiden tekoon.

”Häirinnän ja ahdistelun torjuminen voi jäädä yleiseksi hyvän tahdon ilmaukseksi, jos erillisiä ohjeita ei tehdä. Ohjeet pakottavat miettimään konkreettisesti, mitä se tarkoittaa arjessa”, sanoo Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm.

Vammaiskumppanuus on kahdeksan suomalaisen vammaisjärjestön yhteenliittymä, jonka kautta tehdään vammaisiin keskittyvää kehitysyhteistyötä 20 maassa. Se työstää parhaillaan uutta seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun vastaista ohjeistusta. Ajatuksena on muun muassa luoda ilmoitusmekanismi, joka suojelee myös ilmoittajaa. Vielä ei tiedetä, miten ohjeistus ulotetaan kehitysyhteistyön kohdemaihin.

Kipinän antoi Malmin mukaan Metoo- ja Oxfam-kohujen lisäksi kumppanijärjestössä ilmi tullut hyväksikäyttötapaus, jossa uhrina oli Vammaiskumppanuuden tukeman hankkeen piirissä ollut nuori nainen.

”Toki teemasta on puhuttu muutenkin jo pidempään, sillä tiedämme että vammaiset naiset ovat jopa neljä kertaa muita useammin hyväksikäytön kohteena”, hän muistuttaa.

Käytännössä ohjeita voi tehdä monesta eri näkökulmista. Esimerkiksi Solidaarisuus-järjestössä on tehty ohjeet, jotka kattavat vain seksuaalisen häirinnän. Suomessa sen torjunta sisältyy työnantajaa sitovaan tasa-arvolakiin.

Järjestössä ei ole ollut häirintätapauksia, ja ohjeen taustalla onkin ”yleinen tietoisuuden herääminen”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

Uuteen ohjeeseen sitoutuvat kaikki järjestön työssä mukana olevat harjoittelijoita ja vapaaehtoisia myöden. Se sisältää muun muassa ohjeet siitä, miten häirintäepäilyjen sattuessa toimitaan. Myös kumppanijärjestöjen on tarkoitus tehdä samantyyppinen ohjeistus.

Metoo tuli yllätyksenä

Suomi on pitkään profiloitunut tasa-arvon mallimaana niin kehityspolitiikassa kuin muutenkin. Siksi tuntuu erikoiselta, että järjestöt ovat vasta nyt laatimassa erillisiä ohjeita seksuaalisen häirinnän, ahdistelun tai muiden väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Suomen UN Womenin vt. toiminnanjohtajan ja tasa-arvokonsultti Elina Nikulainen seuraa tilannetta etenkin työpaikoilla tapahtuvan seksuaalisen häirinnän näkökulmasta ja auttaa konsulttina järjestöjä tekemään uusia ohjeita. Hänen mukaansa Metoo-kohu on tullut yllätyksenä niin suomalaiselle järjestösektorille kuin muillekin yhteiskunnan osa-alueille.

”Aiemmin ei ole ymmärretty, että häirinnässä ei ole kyse vain kaikkein räikeimmistä tapauksista vaan kokonaisesta vähättelyn kulttuurista, jossa yksi sukupuoli ei tunne oloaan turvalliseksi”, hän sanoo.

Vaikka järjestöt ovat ongelmien torjunnassa vasta alkutaipaleella, kuten Suomi muutenkin, hänen mukaansa ongelmat otetaan nykyään vakavammin kuin aikaisemmin ja työpaikkakulttuuria halutaan todella muuttaa.

”Ei riitä, että jossain intran syvyyksissä on seksuaalisen häirinnän vastainen ohjeistus vaan siitä pitää keskustella. On järjestettävä koulutuksia ja muistutettava, että ilmiö on olemassa. Häirinnän ehkäisemiseen pitää olla myös rahaa”, hän muistuttaa.

Miksi auttaja käyttää hyväksi?

Oxfam-kohun jälkeen on julkaistu tilastoja, jotka osoittavat, että ainakin epäilyt häirinnästä tai hyväksikäytöstä ovat järjestösektorilla kasvussa. Esimerkiksi uutistoimisto Reutersin keräämien tietojen mukaan kasvua oli 13 prosenttia vuosina 2017–2018.

KUA:n Aarno Lahtisen mukaan on mahdotonta tietää, johtuuko se siitä, että tapausten määrä on oikeasti kasvanut vai siitä, että ilmitulo on nykyisin todennäköisempää.

”Asiasta on alettu kiinnostua myös julkisuudessa, ja vinkkejä on tullut varmaan enemmän myös järjestöjen sisältä. Valitusmekanismien syntyminen on johtanut siihen, että valituksia myös tulee enemmän”, hän arvioi.

Silti kohut pakottavat kysymään, mikä avustussektorissa oikein on vikana. Altistaako kehitysyhteistyö tai auttaminen hyväksikäytölle?

”Se olisi kyllä aika lohduton ajatus. Ehkä kyse on enemmän siitä, että ne ihmiset, joiden hyväksi järjestöt työskentelevät, ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa. Valta-asetelma on olemassa. Voisiko kiusauksiakin syntyä silloin helpommin”, Solidaarisuuden Maria Väkiparta pohtii.

Lahtinen muistuttaa, että juuri sen takia selkeät ohjeet ja valitusmekanismit ovat tärkeitä.

”Mutta ei mikään järjestelmä voi täysin poistaa riskejä, jos ihminen on päättänyt käyttää tilannetta hyväkseen.”

Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu

  • Seksuaalinen häirintä sekä sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolain mukaan kiellettyä. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka loukkaa henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.
     
  • Tasa-arvolaki koskee työpaikkoja ja oppilaitoksia. Sen mukaan yli 30 henkilön työpaikoilla ja oppilaitoksissa tulee olla tasa-arvosuunnitelma.
     
  • Seksuaalinen ahdistelu sisältyy rikoslakiin. Sillä tarkoitetaan koskettelemalla tehtyä, seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa tekoa. Rangaistus voi olla sakko tai korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta.

Lähde: Rikosuhripäivystys

Järjestöjen toiminta ja avustustyö gendersukupuolten tasa-arvokehitysyhteistyölakioikeus ja rikos Suomi Kirkon UlkomaanapuUlkoministeriöSolidaarisuusUN Women Suomi

Lue myös

Kaksi naista sekä opaskoira seisovat esiintymislavalla.

Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää

Maailma kylässä -festivaaleilla palkittu Abilis-säätiö tukee kehittyvien maiden vammaisjärjestöjä. Viime vuonna se myönsi tukea etenkin saavutettavan koronatiedon levittämiseen ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen. Toiminnanjohtaja Marjo Heinosen mukaan pandemiasta on syytä ottaa opiksi.
Festivaalilava ja yleisöä

Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti – Korona-ajan innovaatiot voivat näkyä myös tulevaisuudessa

Maailma kylässä -festareilla nähdään tänä vuonna muun muassa laulaja Sanni, presidentti Tarja Halonen sekä aktivisti ja näyttelijä Laura Eklund Nhaga. Korona vei festareilta yleisön ja ruokakojut, mutta ohjelmapäällikkö Johanna Eurakoski uskoo, että virtuaalisuus tuo myös lisäarvoa.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen