Uutiset Ilmastonmuutos

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään
Sanna Kekäläinen uuden esityksen ensi-illan piti olla toukokuussa, mutta koronan vuoksi se siirtyi elokuulle. Korona-ajan tunnelma vaikutti myös siihen, millainen teoksesta lopulta muotoutui. (Kuva: Katja Tolonen)

Miten kääntää ilmastonmuutos esittävän taiteen kielelle?

Tanssija Sanna Kekäläinen oli pyöritellyt aihetta mielessään jo pitkään, kun Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho vuonna 2017 ehdotti, että hän tekisi Kekäläinen & Company -ryhmänsä kanssa esityksen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle.

”Tiesin heti, että tämä aihe tulee sinne. Ympäristö ja ilmasto on niin kokonaisvaltainen ja akuutti asia ja kaikessa läsnä. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä se saa arvoisensa paikan”, Kekäläinen sanoo.

Meni vielä muutama vuosi, ennen kuin Kekäläinen tiesi, miten tuoda aihe näyttämölle.

Tuloksena on elokuun puolivälissä ensi-iltansa saava If I Would Lose My Voice, esittelytekstin mukaan ”tanssiteos, joka havainnoi ihmisen vaikutusta maapallon muutokseen” ja ”tarjoaa ajatuksia herättävän näkemyksen nykymaailman tilaan ja siihen, kuinka ihmisen toiminta on muuttamassa luontoa enemmän kuin koskaan aiemmin.”

Minimalismia tähtisateen sijaan

Kekäläinen tunnetaan kantaaottavista, poliittisista ja feministisistä nykytanssiteoksistaan – Kekäläinen itse puhuu mieluummin esittävästä taiteesta kuin tanssista –, joissa on käsitelty niin häpeää, mielenterveyttä kuin sukupuolen problematiikkaa, identiteettikysymyksiä, naisen asemaa ja kehoa.

Lähtökohta on usein ollut yksityisessä, omissa tai muiden muistoissa tai kokemuksissa, ja laajentunut niistä kohti yleistä.

Ilmastonmuutosta käsittelevässä teoksessa tämänkaltainen lähestymistapa ei Kekäläisestä tuntunut sopivalta.

”Minusta ei ole kiinnostavaa miettiä, mitä ihmiset henkilökohtaisesti tästä tilanteesta ajattelevat. Tällä kertaa ihminen ei ole se keskipiste. Lähtökohtana on maapallo, ja me olemme pelkkiä pieniä kakkiaisia täällä.”

Vaikka lähestymiskulma ja aihe olivat Kekäläiselle uusia, taustalla vaikuttavat samat lainalaisuudet kuin hänen aiemmissa teoksissaankin.

Yksi niistä on spektaakkelin kritiikki. Kekäläinen kutsuu spektaakkeliksi kaikkea sitä ”hörhelöä, glitteriä, vau-efektejä ja tähtisadetta”, jolla iso osa esityksistä hänen mukaansa aivan turhaan kuorrutetaan.

Sen vastakohdaksi Kekäläinen on kehittänyt privaattinäyttämön käsitteen. Sitä edustaa myös If I Would Lose My Voice, joka on riisuttu kaikesta spektaakkelista, esittämisestä ja illuusiosta, Kekäläinen kuvaa.

Näyttämöllä paidattomat mies ja nainen välissään pressu
If I Would Lose My Voice tapahtuu kuvitteellisessa paikassa ennen ja jälkeen katastrofin. (Kuva: Uupi Tirronen)

”Päätin, että tätä esitystä varten ei hankita mitään. Siinä on ainoastaan kaksi elementtiä, ja nekin ovat vanhoja.”

Jäljelle jää olemassaolon pelkistetty, minimalistinen ydin, puhdas kokemus.

Ja kommunikaatio. Kekäläinen ei halua kutsua katsojia yleisöksi tai katsojiksi vaan kanssaolijoiksi tai mukanaolijoiksi.

”Ilmastonmuutokseen suhtaudutaan yleensä joko kauhistellen tai torjuen. Tässä esityksessä halusin pyrkiä kommunikaation ja yhteisen kokemuksen kautta ymmärrykseen, joka voi avata ovia muutokselle.”

Narkissoksen aika

Spektaakkelimaisuus, esittämisen, tuhlaamisen ja näyttämisen hybris, ei Kekäläisen mukaan vaivaa vain esittäviä taiteita, vaan kuvaa koko nykyajan some- ja kulutusyhteiskuntaa.

”Tämä meidän aikamme on pelkkää narsistista pöhöttyneisyyttä, oman kuvan monistamista, räpsimistä ja jakamista jatkuvalla syötöllä. Me olemme omassa kuvassamme emmekä esimerkiksi omissa kehoissamme. Väkisinkin tulee Narkissos mieleen.”

Narkissos on antiikin mytologiassa hahmo, joka on niin rakastunut veden pinnasta heijastuvaan kuvajaiseensa, että mieluummin kuolee nälkään kuin poistuu sen luota.

”Miten voitaisiin edes ymmärtää mikä ilmastonmuutos on, jos mentaalimaailma on tällainen?”

Kekäläisen mukaan ”narsistinen pöhöttyneisyys” on syvällä jatkuvan kasvun ja kehittymisen ajatukseen perustuvan länsimaisen yhteiskuntamallin rakenteessa.

”Jatkuvasti tuutataan sitä mitä nyt pitää ostaa, miltä nyt pitää näyttää. Samaan aikaan pitäisi ymmärtää, että tämä planeetta katoaa täältä kohta. Ja että ihminen ei ehkä olekaan ihan niin suuri kuningas kuin ajattelee olevansa.”

Taide muutosvoimana

If I Would Lose My Voice -esitykseen liittyy keskustelutilaisuus, jossa kysytään, voiko taide olla muutosvoima.

Kekäläisen mielestä voi, ”ja erinomaisen hyvin. Silloin kun taide on vastuullista ja ymmärtää maailman tilanteen, niin kuin nykytaiteen pitäisi.”

Taide toimii hitaammin kuin vaikkapa journalismi, mutta vaikuttaa syvemmin. Sen sijaan suurella rahalla tehty spektaakkelitaide vaikuttaa lähinnä väärään suuntaan.

”Tuloshakuinen taide, jota tällä hetkellä on suuri osa siitä taiteesta mitä länsimaissa tehdään, ei voi olla muutosvoima. Sen tarkoitus on ensisijaisesti tuottaa, eikä silloin mietitä mikä on vastuullista.”

Alaviistosta kuvattu nainen katsoo ylöspäin
Sanna Kekäläisen mielestä taide voi olla muutosvoima. (Kuva: Katja Tolonen)

Taiteen rahoituksessa on Kekäläisen mukaan tapahtunut suuri murros viimeisten kymmenen tai viiden vuoden aikana. Tuottamisen, tuloksen ja rahantekemisen kieli on hiipinyt myös taidepäättäjien puheeseen, ja se vaikuttaa siihen, millaista taidetta tehdään ja miten.

Taiteentekijöistä on tullut tuotantotahoja, joita koskevat samat tuottovaatimukset ja kasvuodotukset kuin yrityksiä, Kekäläinen kritisoi.

”Entä jos on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että tämä maailma ei voi jatkuvasti vain kasvaa? Taide pitää ihmiset mentaalisesti kunnossa. Kun taiteen pitää ruveta tuottamaan pääomaa, tämä ei enää päde, koska rahaa tuottava taide on valitettavasti täyttä soopaa.”

Korona-ajan esitys

Esityksen ensi-illan piti alun perin olla toukokuussa, mutta sitten tuli korona. Poikkeustilasta huolimatta Kekäläinen pienine ryhmineen sai harjoitella loppusuoralla olleen teoksen valmiiksi tyhjässä teatterissa.

”Kriisin alkuvaihe oli hyvin ahdistavaa aikaa kaikille ja vaikutti myös esityksen lopulliseen materiaaliin.”

Näkyvin seuraus oli, että teoksessa ei lainkaan kosketa toisiin. Se ei ollut tietoinen päätös, vaan tapahtui itsestään, erikseen sopimatta.

Kekäläinen toivoo, että korona-ajalla olisi ihmisiin pysyvämpiäkin vaikutuksia. Kaukomatkojen, kuluttamisen ja itsensä esittelyn sijaan voitaisiin oppia pysähtymään, ajattelemaan ja näkemään se mikä on lähellä.

Kekäläinen & Company: If I Would Lose My Voice Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 16. ja 17.8. klo 19.

Antroposeeni ja ilmastonmuutos taiteessa -keskustelu Kansallisteatterin toisen parven lämpiössä 11.8. klo 17.30.

Ilmastonmuutos kulttuurikuluttaminenympäristöilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”