Uutiset

Maissi on poliittinen kysymys Malawissa

Maata kurittaa pahin humanitaarinen kriisi vuosikymmeniin. Kuivuudesta johtuen sato on epäonnistunut ja ihmiset näkevät nälkää. Vanhanaikaista ja yksipuolisesti maissinviljelyyn perustuvaa maataloutta pitäisi kehittää, sanoo YK:n maakoordinaattori Mia Seppo.
(Kuva: Arjan van de Merwe / UNDP)

"Malawin kaltaisessa maassa ruoka on poliittinen kysymys. Niin se on kaikkialla. Se mistä on puutetta, on keskeinen asia politiikassa. Aivan kuten Suomessa se oli kieltolain aikana alkoholi, Malawissa se on maissi", kertoo UNDP:n Malawin koordinaattori Mia Seppo.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama sääilmiö El Niño on koetellut Eteläistä Afrikkaa ennätyksellisen pitkällä kuivuuskaudella. Kuivuus on tuhonnut pääosan sadosta myös Malawissa. YK:n mukaan 6,5 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja lähes 40 prosenttia kansasta tarvitsee hätäapua.

Sato on epäonnistunut maassa jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna sen pilasivat rankat tulvat, tänä vuonna kuivuus.

"Ilmastonmuutos on toki syy kuivuuteen, mutta se, että maata kohtaa tämän tason humanitaarinen kriisi, tarkoittaa omalla tavallaan kehityksen epäonnistumista", Seppo sanoo.

"Kehitysyhteistyö ei ole johtanut niihin tuloksiin, jotka olisivat antaneet ihmisille sen verran liikkumavaraa, että he selviytyisivät yhdestä kriisistä."

Väestönkasvulla yhdistettynä heikkoon talouteen, huonoon hallintoon ja vanhentuneisiin maanviljelytekniikoihin, on ollut vaaralliset seuraukset.

"Se, että maatalous on kokonaan säiden varassa, on hyvin riskialtista."

Malawin kaltaisessa maatalousvaltaisessa maassa, jossa 70 prosenttia ihmisistä elää maataloudesta, epäonnistunut sato on katastrofi.

"Maatalous toimii naisvoimalla ja työkaluna on kuokka. On hyvin vähän traktoreita tai muuta mekanisoitua maataloutta ja tehokkaita kastelujärjestelmiä. Tuotanto on per hehtaari erittäin vähäistä."

Kun sato epäonnistuu ja karja myydään rahan puutteessa, niin ruokaa ei ole tai sitä on hyvin vähän. Vähissä olevan ruoan hinta nousee pilviin ja inflaatio kirittää. Maissin hintakehitystä seurataan maassa tarkkaan.

Inflaatio on pahinta, mitä köyhä voi kohdata. Siksi YK:n jakamasta hätäavusta suurin osa on ruoka-apua, sillä joillakin alueilla raha-avustuksella ei pysty enää ostamaan ruokakoria, joka täyttäisi ihmisten tarpeet, Seppo kertoo.

"Hätä- ja ruoka-apu on nyt todella tarpeen, mutta se ei riitä. Nyt pitäisi toimittaa pikaisesti myös siemeniä ja lannoitteita, jotta seuraavana vuonna sama katastrofi ei toistu."

Monoviljelyä tulisi monipuolistaa

Vaikka ruokakriisi on nyt pahin yli kymmeneen vuoteen, on kriisin sykli jatkunut jo vuosikymmeniä.

"Jotta tulevaisuudessa tilanne olisi kestävämpi, pitäisi maataloutta modernisoida ja opettaa ihmiset viljelemään muutakin kuin maissia, sillä kasvi on ravintoarvoltaan köyhä", Seppo sanoo.

"Lapsi, joka saa sata ensimmäistä elinpäiväänsä ravinnoksi pelkkää maissia, kärsii lyhytkasvuisuudesta. Aivojen kehitys häiriintyy ja kyky oppia heikentyy. Toisin sanoen tulevaisuus ryöstetään jo ihan pikkuvauvoilta."

Siten olisi koko maan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että tuotantoa saataisiin monipuolistettua. Ruoan puute vaikuttaa osaltaan myös lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin.

"Jos lapset eivät saa koulussa lounasta, he jäävät pois koulusta. Tyttöjen koulunkäynti kärsii usein ensimmäisenä. He ovat vastuussa kotitaloustöistä ja vedenhausta, joten jos siihen kuluu enemmän aikaa, niin he jäävät ensimmäisenä pois koulusta."

Humanitaarinen kriisi tarvitsee kestäviä ratkaisuja

Malawi on näin malliesimerkki siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä, Mia Seppo sanoo. Pienet asiat vaikuttavat suuriin kokonaisuuksiin.

"Humanitaarinen hätäapu ei riitä, vaan täytyy ymmärtää mistä kriisi syntyy, ja pyrkiä vaikuttamaan sen syihin ja kehityskulkuun kestävällä tavalla."

"Jos kriisistä voi seurata jotain hyvää, niin se on se, että ruoantuotanto, kuten maatalouden vanhentuminen ja heikko tuottavuus, ovat nousseet poliittiseksi keskusteluaiheeksi."

Maan hallitus on vihdoin ymmärtänyt, että jotain täytyy muuttaa, ettei sama kriisi jatku vuodesta toiseen.

"On myös hyvä muistaa, että Malawi on saavuttanut monia kehitystavoitteita. Esimerkiksi äiti- ja lapsikuolleisuutta sekä lyhytkasvuisuutta on saatu vähennettyä. Humanitaariseen kriisiin on puututtava nyt, sillä maalla ei ole varaa menettää näitä saavutuksia."

kehityskestävän kehityksen tavoitteetmaatalousruokaYK Malawi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat