Uutiset

Maissi on poliittinen kysymys Malawissa

Maata kurittaa pahin humanitaarinen kriisi vuosikymmeniin. Kuivuudesta johtuen sato on epäonnistunut ja ihmiset näkevät nälkää. Vanhanaikaista ja yksipuolisesti maissinviljelyyn perustuvaa maataloutta pitäisi kehittää, sanoo YK:n maakoordinaattori Mia Seppo.
(Kuva: Arjan van de Merwe / UNDP)

"Malawin kaltaisessa maassa ruoka on poliittinen kysymys. Niin se on kaikkialla. Se mistä on puutetta, on keskeinen asia politiikassa. Aivan kuten Suomessa se oli kieltolain aikana alkoholi, Malawissa se on maissi", kertoo UNDP:n Malawin koordinaattori Mia Seppo.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama sääilmiö El Niño on koetellut Eteläistä Afrikkaa ennätyksellisen pitkällä kuivuuskaudella. Kuivuus on tuhonnut pääosan sadosta myös Malawissa. YK:n mukaan 6,5 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja lähes 40 prosenttia kansasta tarvitsee hätäapua.

Sato on epäonnistunut maassa jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna sen pilasivat rankat tulvat, tänä vuonna kuivuus.

"Ilmastonmuutos on toki syy kuivuuteen, mutta se, että maata kohtaa tämän tason humanitaarinen kriisi, tarkoittaa omalla tavallaan kehityksen epäonnistumista", Seppo sanoo.

"Kehitysyhteistyö ei ole johtanut niihin tuloksiin, jotka olisivat antaneet ihmisille sen verran liikkumavaraa, että he selviytyisivät yhdestä kriisistä."

Väestönkasvulla yhdistettynä heikkoon talouteen, huonoon hallintoon ja vanhentuneisiin maanviljelytekniikoihin, on ollut vaaralliset seuraukset.

"Se, että maatalous on kokonaan säiden varassa, on hyvin riskialtista."

Malawin kaltaisessa maatalousvaltaisessa maassa, jossa 70 prosenttia ihmisistä elää maataloudesta, epäonnistunut sato on katastrofi.

"Maatalous toimii naisvoimalla ja työkaluna on kuokka. On hyvin vähän traktoreita tai muuta mekanisoitua maataloutta ja tehokkaita kastelujärjestelmiä. Tuotanto on per hehtaari erittäin vähäistä."

Kun sato epäonnistuu ja karja myydään rahan puutteessa, niin ruokaa ei ole tai sitä on hyvin vähän. Vähissä olevan ruoan hinta nousee pilviin ja inflaatio kirittää. Maissin hintakehitystä seurataan maassa tarkkaan.

Inflaatio on pahinta, mitä köyhä voi kohdata. Siksi YK:n jakamasta hätäavusta suurin osa on ruoka-apua, sillä joillakin alueilla raha-avustuksella ei pysty enää ostamaan ruokakoria, joka täyttäisi ihmisten tarpeet, Seppo kertoo.

"Hätä- ja ruoka-apu on nyt todella tarpeen, mutta se ei riitä. Nyt pitäisi toimittaa pikaisesti myös siemeniä ja lannoitteita, jotta seuraavana vuonna sama katastrofi ei toistu."

Monoviljelyä tulisi monipuolistaa

Vaikka ruokakriisi on nyt pahin yli kymmeneen vuoteen, on kriisin sykli jatkunut jo vuosikymmeniä.

"Jotta tulevaisuudessa tilanne olisi kestävämpi, pitäisi maataloutta modernisoida ja opettaa ihmiset viljelemään muutakin kuin maissia, sillä kasvi on ravintoarvoltaan köyhä", Seppo sanoo.

"Lapsi, joka saa sata ensimmäistä elinpäiväänsä ravinnoksi pelkkää maissia, kärsii lyhytkasvuisuudesta. Aivojen kehitys häiriintyy ja kyky oppia heikentyy. Toisin sanoen tulevaisuus ryöstetään jo ihan pikkuvauvoilta."

Siten olisi koko maan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että tuotantoa saataisiin monipuolistettua. Ruoan puute vaikuttaa osaltaan myös lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin.

"Jos lapset eivät saa koulussa lounasta, he jäävät pois koulusta. Tyttöjen koulunkäynti kärsii usein ensimmäisenä. He ovat vastuussa kotitaloustöistä ja vedenhausta, joten jos siihen kuluu enemmän aikaa, niin he jäävät ensimmäisenä pois koulusta."

Humanitaarinen kriisi tarvitsee kestäviä ratkaisuja

Malawi on näin malliesimerkki siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä, Mia Seppo sanoo. Pienet asiat vaikuttavat suuriin kokonaisuuksiin.

"Humanitaarinen hätäapu ei riitä, vaan täytyy ymmärtää mistä kriisi syntyy, ja pyrkiä vaikuttamaan sen syihin ja kehityskulkuun kestävällä tavalla."

"Jos kriisistä voi seurata jotain hyvää, niin se on se, että ruoantuotanto, kuten maatalouden vanhentuminen ja heikko tuottavuus, ovat nousseet poliittiseksi keskusteluaiheeksi."

Maan hallitus on vihdoin ymmärtänyt, että jotain täytyy muuttaa, ettei sama kriisi jatku vuodesta toiseen.

"On myös hyvä muistaa, että Malawi on saavuttanut monia kehitystavoitteita. Esimerkiksi äiti- ja lapsikuolleisuutta sekä lyhytkasvuisuutta on saatu vähennettyä. Humanitaariseen kriisiin on puututtava nyt, sillä maalla ei ole varaa menettää näitä saavutuksia."

kehityskestävän kehityksen tavoitteetmaatalousruokaYK Malawi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia