Uutiset

Maissi on poliittinen kysymys Malawissa

Maata kurittaa pahin humanitaarinen kriisi vuosikymmeniin. Kuivuudesta johtuen sato on epäonnistunut ja ihmiset näkevät nälkää. Vanhanaikaista ja yksipuolisesti maissinviljelyyn perustuvaa maataloutta pitäisi kehittää, sanoo YK:n maakoordinaattori Mia Seppo.
(Kuva: Arjan van de Merwe / UNDP)

"Malawin kaltaisessa maassa ruoka on poliittinen kysymys. Niin se on kaikkialla. Se mistä on puutetta, on keskeinen asia politiikassa. Aivan kuten Suomessa se oli kieltolain aikana alkoholi, Malawissa se on maissi", kertoo UNDP:n Malawin koordinaattori Mia Seppo.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama sääilmiö El Niño on koetellut Eteläistä Afrikkaa ennätyksellisen pitkällä kuivuuskaudella. Kuivuus on tuhonnut pääosan sadosta myös Malawissa. YK:n mukaan 6,5 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja lähes 40 prosenttia kansasta tarvitsee hätäapua.

Sato on epäonnistunut maassa jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna sen pilasivat rankat tulvat, tänä vuonna kuivuus.

"Ilmastonmuutos on toki syy kuivuuteen, mutta se, että maata kohtaa tämän tason humanitaarinen kriisi, tarkoittaa omalla tavallaan kehityksen epäonnistumista", Seppo sanoo.

"Kehitysyhteistyö ei ole johtanut niihin tuloksiin, jotka olisivat antaneet ihmisille sen verran liikkumavaraa, että he selviytyisivät yhdestä kriisistä."

Väestönkasvulla yhdistettynä heikkoon talouteen, huonoon hallintoon ja vanhentuneisiin maanviljelytekniikoihin, on ollut vaaralliset seuraukset.

"Se, että maatalous on kokonaan säiden varassa, on hyvin riskialtista."

Malawin kaltaisessa maatalousvaltaisessa maassa, jossa 70 prosenttia ihmisistä elää maataloudesta, epäonnistunut sato on katastrofi.

"Maatalous toimii naisvoimalla ja työkaluna on kuokka. On hyvin vähän traktoreita tai muuta mekanisoitua maataloutta ja tehokkaita kastelujärjestelmiä. Tuotanto on per hehtaari erittäin vähäistä."

Kun sato epäonnistuu ja karja myydään rahan puutteessa, niin ruokaa ei ole tai sitä on hyvin vähän. Vähissä olevan ruoan hinta nousee pilviin ja inflaatio kirittää. Maissin hintakehitystä seurataan maassa tarkkaan.

Inflaatio on pahinta, mitä köyhä voi kohdata. Siksi YK:n jakamasta hätäavusta suurin osa on ruoka-apua, sillä joillakin alueilla raha-avustuksella ei pysty enää ostamaan ruokakoria, joka täyttäisi ihmisten tarpeet, Seppo kertoo.

"Hätä- ja ruoka-apu on nyt todella tarpeen, mutta se ei riitä. Nyt pitäisi toimittaa pikaisesti myös siemeniä ja lannoitteita, jotta seuraavana vuonna sama katastrofi ei toistu."

Monoviljelyä tulisi monipuolistaa

Vaikka ruokakriisi on nyt pahin yli kymmeneen vuoteen, on kriisin sykli jatkunut jo vuosikymmeniä.

"Jotta tulevaisuudessa tilanne olisi kestävämpi, pitäisi maataloutta modernisoida ja opettaa ihmiset viljelemään muutakin kuin maissia, sillä kasvi on ravintoarvoltaan köyhä", Seppo sanoo.

"Lapsi, joka saa sata ensimmäistä elinpäiväänsä ravinnoksi pelkkää maissia, kärsii lyhytkasvuisuudesta. Aivojen kehitys häiriintyy ja kyky oppia heikentyy. Toisin sanoen tulevaisuus ryöstetään jo ihan pikkuvauvoilta."

Siten olisi koko maan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että tuotantoa saataisiin monipuolistettua. Ruoan puute vaikuttaa osaltaan myös lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin.

"Jos lapset eivät saa koulussa lounasta, he jäävät pois koulusta. Tyttöjen koulunkäynti kärsii usein ensimmäisenä. He ovat vastuussa kotitaloustöistä ja vedenhausta, joten jos siihen kuluu enemmän aikaa, niin he jäävät ensimmäisenä pois koulusta."

Humanitaarinen kriisi tarvitsee kestäviä ratkaisuja

Malawi on näin malliesimerkki siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä, Mia Seppo sanoo. Pienet asiat vaikuttavat suuriin kokonaisuuksiin.

"Humanitaarinen hätäapu ei riitä, vaan täytyy ymmärtää mistä kriisi syntyy, ja pyrkiä vaikuttamaan sen syihin ja kehityskulkuun kestävällä tavalla."

"Jos kriisistä voi seurata jotain hyvää, niin se on se, että ruoantuotanto, kuten maatalouden vanhentuminen ja heikko tuottavuus, ovat nousseet poliittiseksi keskusteluaiheeksi."

Maan hallitus on vihdoin ymmärtänyt, että jotain täytyy muuttaa, ettei sama kriisi jatku vuodesta toiseen.

"On myös hyvä muistaa, että Malawi on saavuttanut monia kehitystavoitteita. Esimerkiksi äiti- ja lapsikuolleisuutta sekä lyhytkasvuisuutta on saatu vähennettyä. Humanitaariseen kriisiin on puututtava nyt, sillä maalla ei ole varaa menettää näitä saavutuksia."

kehityskestävän kehityksen tavoitteetmaatalousruokaYK Malawi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä