Uutiset Työ kehitysmaissa

Maatalouden kausityöläisiä käytetään orjatyövoimana Meksikossa – Oloja pidetään usein ”normaaleina”

Liikkuvat maatyöläiset joutuvat Meksikossa usein työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Päiväpalkka on muutaman euron eikä tilalta saa poistua, kertoo 13-vuotiaasta asti kausityöläisenä raatanut Marilyn Gómez.
Naisia rivissä puhujanpöydän takana
Marilyn Gómez (kesk.) puhui Meksikon pääkaupungissa maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa julkistettiin maatalouden päivätyöläisten verkoston raportti alan työoloista. (Kuva: Emilio Godoy)

(IPS) -- ”Työnantajat ja värvärit houkuttelevat työläisiä lupaamalla hyviä palkkoja mutta maksavat paljon vähemmän. Se on petos”, sanoo meksikolainen Marilyn Gómez, jolla on asiasta omaa kokemusta.

Misteekki-intiaaneihin kuuluva Gómez, 27, on raatanut pohjoisessa Sonoran osavaltiossa maatalouden kausityöläisenä 13-vuotiaasta.

Gómezin mukaan työolot maatiloilla lähenevät orjuutta. ”Siellä tehdään pitkää päivää muutaman euron päiväpalkalla ilman työsopimuksia ja sosiaaliturvaa. Kaikki tarvikkeet pitää ostaa työantajan kaupasta superkalliilla, koska tilalta ei ole lupa poistua.”

Orjuutta tilastoiva Global Slavery Index vuodelta 2018 arvioi, että Meksikossa elää orjuuttavissa oloissa 341 000 ihmistä. Orjuutta vastustava Walk Free Foundation lukee nykyaikaisen orjuuttamisen piiriin ihmiskaupan, pakkotyön, velkavankeuden, pakkoavioliiton ja seksikaupan.

Miljoonat ihmiset liikkeellä

Maatalouden liikkuva työvoima on suurin riiston ja orjuuttamisen kohteeksi joutunut ryhmä Meksikossa, maatalouden päivätyöläisten verkoston maaliskuussa julkaistu raportti kertoo.

Pohjois-Meksikon vihannes- ja hedelmäviljelmillä sadonkorjuussa käytetty kausityövoima muodostuu pääosin etelän talonpojista. He ovat lähteneet työn perään pysyvästi tai tilapäisesti.

Heidän perusoikeuksiaan loukataan sekä työelämässä että asumisen, koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen, raportti muistuttaa.

Kansallinen työelämätutkimus vuodelta 2017 arvioi liikkuvien maatyöläisten määräksi 2,9 miljoonaa. Valtion tilastossa heitä on 1,5 miljoonaa plus 4,4 miljoonaa mukana kulkevaa perheenjäsentä.

Chili USA:n mustalla listalla

Meksikolainen chili mainitaan Yhdysvaltain työministeriön vuoden 2018 listassa tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty lapsia tai pakkotyövoimaa. Listalla on pieniä ja keskisuuria maatiloja Baja Californian, Chihuahuan, Jaliscon ja San Luis Potosin osavaltioista.

”Naisten ja miesten työpäivät venyvät irtisanomisuhan alla jopa 15 tuntiin päivässä. Palkkaa maksetaan alle minimitason tai ei lainkaan”, raportti sanoo.

Sen mukaan työläiset joutuvat pahenevaan velkakierteeseen, kun heidät pakotetaan ostamaan tarvikkeensa yhtiön kaupasta kalliiseen hintaan. Se vaikeuttaa tilalta lähtemistä.

Tutkija Mayela Blancon mukaan kausityöläisten oloja pidetään Meksikossa normaaleina eikä heitä mielletä uhreiksi. He eivät uskalla puolustaa oikeuksiaan työpaikan menetyksen pelossa, eivätkä viranomaiset ole tulleet avuksi.

Marilyn Gómez poimii edelleen hedelmiä, mutta nyt säällisissä oloissa osuuskunnan palveluksessa. Hän on mukana maatyöläisten verkostossa, joka vaatii viranomaisia valvomaan työoloja ja turvaamaan kausityöläisten perusoikeudet.

Joulukuun alussa virkaan astunut vasemmistolainen presidentti Andrés Manuel López Obrador päätti uudistaa maatyöläisten tukiohjelman, mutta sitä ei ole vielä julkistettu.

Työ kehitysmaissa ihmisoikeudetalkuperäiskansatköyhyysmaataloustyö Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.