Uutiset Työ kehitysmaissa

Maatalouden kausityöläisiä käytetään orjatyövoimana Meksikossa – Oloja pidetään usein ”normaaleina”

Liikkuvat maatyöläiset joutuvat Meksikossa usein työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Päiväpalkka on muutaman euron eikä tilalta saa poistua, kertoo 13-vuotiaasta asti kausityöläisenä raatanut Marilyn Gómez.
Naisia rivissä puhujanpöydän takana
Marilyn Gómez (kesk.) puhui Meksikon pääkaupungissa maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa julkistettiin maatalouden päivätyöläisten verkoston raportti alan työoloista. (Kuva: Emilio Godoy)

(IPS) -- ”Työnantajat ja värvärit houkuttelevat työläisiä lupaamalla hyviä palkkoja mutta maksavat paljon vähemmän. Se on petos”, sanoo meksikolainen Marilyn Gómez, jolla on asiasta omaa kokemusta.

Misteekki-intiaaneihin kuuluva Gómez, 27, on raatanut pohjoisessa Sonoran osavaltiossa maatalouden kausityöläisenä 13-vuotiaasta.

Gómezin mukaan työolot maatiloilla lähenevät orjuutta. ”Siellä tehdään pitkää päivää muutaman euron päiväpalkalla ilman työsopimuksia ja sosiaaliturvaa. Kaikki tarvikkeet pitää ostaa työantajan kaupasta superkalliilla, koska tilalta ei ole lupa poistua.”

Orjuutta tilastoiva Global Slavery Index vuodelta 2018 arvioi, että Meksikossa elää orjuuttavissa oloissa 341 000 ihmistä. Orjuutta vastustava Walk Free Foundation lukee nykyaikaisen orjuuttamisen piiriin ihmiskaupan, pakkotyön, velkavankeuden, pakkoavioliiton ja seksikaupan.

Miljoonat ihmiset liikkeellä

Maatalouden liikkuva työvoima on suurin riiston ja orjuuttamisen kohteeksi joutunut ryhmä Meksikossa, maatalouden päivätyöläisten verkoston maaliskuussa julkaistu raportti kertoo.

Pohjois-Meksikon vihannes- ja hedelmäviljelmillä sadonkorjuussa käytetty kausityövoima muodostuu pääosin etelän talonpojista. He ovat lähteneet työn perään pysyvästi tai tilapäisesti.

Heidän perusoikeuksiaan loukataan sekä työelämässä että asumisen, koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen, raportti muistuttaa.

Kansallinen työelämätutkimus vuodelta 2017 arvioi liikkuvien maatyöläisten määräksi 2,9 miljoonaa. Valtion tilastossa heitä on 1,5 miljoonaa plus 4,4 miljoonaa mukana kulkevaa perheenjäsentä.

Chili USA:n mustalla listalla

Meksikolainen chili mainitaan Yhdysvaltain työministeriön vuoden 2018 listassa tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty lapsia tai pakkotyövoimaa. Listalla on pieniä ja keskisuuria maatiloja Baja Californian, Chihuahuan, Jaliscon ja San Luis Potosin osavaltioista.

”Naisten ja miesten työpäivät venyvät irtisanomisuhan alla jopa 15 tuntiin päivässä. Palkkaa maksetaan alle minimitason tai ei lainkaan”, raportti sanoo.

Sen mukaan työläiset joutuvat pahenevaan velkakierteeseen, kun heidät pakotetaan ostamaan tarvikkeensa yhtiön kaupasta kalliiseen hintaan. Se vaikeuttaa tilalta lähtemistä.

Tutkija Mayela Blancon mukaan kausityöläisten oloja pidetään Meksikossa normaaleina eikä heitä mielletä uhreiksi. He eivät uskalla puolustaa oikeuksiaan työpaikan menetyksen pelossa, eivätkä viranomaiset ole tulleet avuksi.

Marilyn Gómez poimii edelleen hedelmiä, mutta nyt säällisissä oloissa osuuskunnan palveluksessa. Hän on mukana maatyöläisten verkostossa, joka vaatii viranomaisia valvomaan työoloja ja turvaamaan kausityöläisten perusoikeudet.

Joulukuun alussa virkaan astunut vasemmistolainen presidentti Andrés Manuel López Obrador päätti uudistaa maatyöläisten tukiohjelman, mutta sitä ei ole vielä julkistettu.

Työ kehitysmaissa ihmisoikeudetalkuperäiskansatköyhyysmaataloustyö Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.