Uutiset Verkko- ja viestintäteknologia

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö
Hallitukset katkaisivat nettiyhteyden ainakin 29 maassa viime vuonna, kertoo tuore raportti. (Kuva: Tim Klapdor / CC BY-NC 2.0)

Viranomaiset 29:ssä eri maassa katkaisivat viime vuonna internetyhteydet tai häiritsivät yhteyksiä viime vuonna ainakin 155 kertaa.

Se vaikeutti miljoonien työntekoa, opiskelua ja viestintää. Pahimmillaan se esti elintärkeän tiedon saannin tai peitteli järkyttäviä ihmisoikeusloukkauksia, kritisoi digitaalisia oikeuksia puolustava yhdysvaltalainen Access Now -järjestö tuoreessa raportissaan.

”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista. Mutta piittaamatta ihmiselämästä hallitukset tekivät niin vuonna 2020, uudelleen ja uudelleen. -- Ei ole mitään ymmärrettävää syytä, joka oikeuttaisi näitä hallitusten vastenmielisiä toimia”, sanoo Access Nown edustaja Felicia Anthonio tiedotteessa.

Täydellisiä nettisulkuja, joissa sekä laajakaista- että mobiiliyhteydet katkaistiin, oli 28 kertaa. Ylivoimaisesti pahin katkojen toteuttaja oli Intia, jossa tapahtui 109 kaikista dokumentoiduista tapauksista.

Katkoja tapahtui lähes kaikilla mantereilla: kymmenessä Afrikan maassa, kuudessa Aasian maassa, kolmessa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maassa, kahdessa Euroopan maassa ja kahdeksassa Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan maassa. Raportissa ovat mukana vain varmistetut tapaukset. Lähteenä käytetään muun muassa mediajulkaisuja.

Syitä ei läheskään aina kerrottu, mutta usein kyse oli reaktiosta konfliktiin tai väkivaltaan, tietyn ryhmän syrjinnästä, yrityksestä hiljentää mielenosoittajia, horjuttaa vaaleja, peitellä ihmisoikeusloukkauksia tai estää ”valeuutisten” leviäminen.

Ihmisoikeusloukkauksia peiteltiin ainakin 17 tapauksessa, kuten Valko-Venäjällä, jossa mielenosoittajat protestoivat vaalitulosta, sekä Etiopian Tigrayn alueella, jossa tuntematon määrä ihmisiä on kuollut levottomuuksissa.

Jemenissä sulkua käytettiin konfliktissa neuvottelutyökaluna, Myanmarissa taas netin hidastamista käytettiin syrjittyjen vähemmistöjen, kuten rohingyojen sortamiseen.
Kolme uutta maata, Kuuba, Kenia ja Tansania liittyivät nettisulkuja toteuttaneiden maiden listalle. Esimerkiksi Tansaniassa nettiyhteyksiä häirittiin presidentinvaalien aikana, raportissa kerrotaan..

Vuoden 2021 alku ei näytä paremmalta: Uganda katkaisi nettiyhteyksiä presidentinvaalien aikana, Myanmarin armeija käytti nettisulkua vallankaappauksessa ja Intia on yrittänyt tukahduttaa viljelijöiden protestit katkojen avulla.

Synkistä näkymistä huolimatta vuonna 2019 sulkuja oli vielä enemmän, yhteensä 213. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vaikutukset olisivat pienemmät tai että digitaaliset oikeudet olisivat muuten vahvistuneet, raportissa huomautetaan.

DemokratiaVerkko- ja viestintäteknologia informaatioteknologiainternetsananvapaustietoviestintäpolitiikkacodes of conductdemokratiahallinto

Lue myös

Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Amnesty: Facebookin ja Googlen toiminta uhkaa ihmisoikeuksia – “Tämä ei ole se internet, johon ihmiset alussa sitoutuivat”

Facebookin ja Googlen tapa kerätä ja käsitellä miljardien ihmisten henkilötietoja loukkaa oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen ja edistää syrjintää, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International uudessa raportissaan.
Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Väkijoukko

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman