Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö.

Hallitukset katkaisivat nettiyhteyden ainakin 29 maassa viime vuonna, kertoo tuore raportti. Kuva: Tim Klapdor / CC BY-NC 2.0.

Viranomaiset 29:ssä eri maassa katkaisivat viime vuonna internetyhteydet tai häiritsivät yhteyksiä viime vuonna ainakin 155 kertaa.

Se vaikeutti miljoonien työntekoa, opiskelua ja viestintää. Pahimmillaan se esti elintärkeän tiedon saannin tai peitteli järkyttäviä ihmisoikeusloukkauksia, kritisoi digitaalisia oikeuksia puolustava yhdysvaltalainen Access Now -järjestö tuoreessa raportissaan.

”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista. Mutta piittaamatta ihmiselämästä hallitukset tekivät niin vuonna 2020, uudelleen ja uudelleen. -- Ei ole mitään ymmärrettävää syytä, joka oikeuttaisi näitä hallitusten vastenmielisiä toimia”, sanoo Access Nown edustaja Felicia Anthonio tiedotteessa.

Täydellisiä nettisulkuja, joissa sekä laajakaista- että mobiiliyhteydet katkaistiin, oli 28 kertaa. Ylivoimaisesti pahin katkojen toteuttaja oli Intia, jossa tapahtui 109 kaikista dokumentoiduista tapauksista.

Katkoja tapahtui lähes kaikilla mantereilla: kymmenessä Afrikan maassa, kuudessa Aasian maassa, kolmessa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maassa, kahdessa Euroopan maassa ja kahdeksassa Lähi-idän tai Pohjois-Afrikan maassa. Raportissa ovat mukana vain varmistetut tapaukset. Lähteenä käytetään muun muassa mediajulkaisuja.

Syitä ei läheskään aina kerrottu, mutta usein kyse oli reaktiosta konfliktiin tai väkivaltaan, tietyn ryhmän syrjinnästä, yrityksestä hiljentää mielenosoittajia, horjuttaa vaaleja, peitellä ihmisoikeusloukkauksia tai estää ”valeuutisten” leviäminen.

Ihmisoikeusloukkauksia peiteltiin ainakin 17 tapauksessa, kuten Valko-Venäjällä, jossa mielenosoittajat protestoivat vaalitulosta, sekä Etiopian Tigrayn alueella, jossa tuntematon määrä ihmisiä on kuollut levottomuuksissa.

Jemenissä sulkua käytettiin konfliktissa neuvottelutyökaluna, Myanmarissa taas netin hidastamista käytettiin syrjittyjen vähemmistöjen, kuten rohingyojen sortamiseen.
Kolme uutta maata, Kuuba, Kenia ja Tansania liittyivät nettisulkuja toteuttaneiden maiden listalle. Esimerkiksi Tansaniassa nettiyhteyksiä häirittiin presidentinvaalien aikana, raportissa kerrotaan..

Vuoden 2021 alku ei näytä paremmalta: Uganda katkaisi nettiyhteyksiä presidentinvaalien aikana, Myanmarin armeija käytti nettisulkua vallankaappauksessa ja Intia on yrittänyt tukahduttaa viljelijöiden protestit katkojen avulla.

Synkistä näkymistä huolimatta vuonna 2019 sulkuja oli vielä enemmän, yhteensä 213. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vaikutukset olisivat pienemmät tai että digitaaliset oikeudet olisivat muuten vahvistuneet, raportissa huomautetaan.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia