Uutiset Ilmastopolitiikka

Maailman rikkain kymmenys tuottaa puolet hiilipäästöistä

Köyhät tuottavat vähiten hiilidioksidipäästöjä mutta kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sanoo Oxfam.
(Kuva: gigi_nyc / Flickr.com / cc 2.0)

Maailman rikkaimpaan kymmenykseen kuuluvat ihmiset tuottavat noin puolet hiilidioksidipäästöistä, köyhin puolikas taas vain noin 10 prosenttia. Vaikka kehittyvienkin talouksien päästöt kasvavat nopeasti, rikkaiden maiden on yhä näytettävä tietä päästövähennyksissä, sanoo kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam.

Järjestön tuoreessa raportissa esitetään laskelmia globaalien hiilipäästöjen jakautumisesta tulotason mukaan. Vaikka maailman köyhimmät ovat vastuussa vain pienestä määrästä päästöjä, he kärsivät eniten ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista, raportissa huomautetaan. Keskimäärin maailman köyhimpään kymmeneen prosenttiin kuuluvien ihmisten hiilijalanjälki on 60 kertaa pienempi kuin rikkaimman kymmenen prosentin.

Raportin mukaan on aika purkaa myyttiä, jonka mukaan Kiinan, Brasilian, Intian ja Etelä-Afrikan kaltaiset kehittyvät taloudet olisivat suurin syypää ilmastonmuutokseen. Vaikka päästöt kasvavat nopeimmin juuri kehittyvissä maissa, iso osa tästä johtuu siitä, että ne valmistavat muiden maiden kuluttamia tavaroita, järjestö muistuttaa.

Lisäksi kehittyvissä talouksissa asuu yhä suurin osa maailman köyhistä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat vain murto-osa rikkaiden päästöistä. Raportin mukaan myös kehittyvien maiden rikkaimmat kuluttavat usein vähemmän kuin rikkaiden maiden rikkaimmat – joskin tilanne on muuttumassa.

Raportissa lasketaan, että esimerkiksi Intiassa rikkaimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluva ihminen kuluttaa noin neljä kertaa vähemmän hiiltä kuin Yhdysvalloissa köyhempään puolikkaaseen kuuluva. Kiinassa 600 miljoonaa köyhintä tuottaa yhteensä päästöjä vain kolmanneksen siitä, mitä Yhdysvaltain 30 miljoonaa rikkainta.

Raportilla on tarkoitus vaikuttaa parhaillaan käynnissä olevan Pariisin ilmastokokoukseen, jossa yksi kiistakysymyksistä on se, miten vastuut päästövähennyksistä tulisi jakaa. Oxfamin mukaan ainoat ihmiset, jotka hyötyisivät heikosta sopimuksesta, ovat miljardöörit, joista monet ovat ansainneet omaisuutensa fossiilisten polttoaineiden tuotolla.

Ilmastopolitiikka köyhyyspolitiikkatalousilmastonmuutos Oxfam International

Lue myös

Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Mielenosoittajia ja maapallo.

Tutkimus: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ei tarvitse johtaa köyhyyden kasvuun – Yksinkertainen keino voisi jopa vähentää köyhyyttä

Monet maailman maat aikovat torjua ilmastonmuutosta päästöjen hinnoittelun avulla. Jotta se ei kurittaisi ihmisten kukkaroita, päästömaksuista saatavat tulot pitäisi jakaa takaisin kansalaisille ja kehittyville maille. Näin köyhyys voisi jopa vähentyä, sanovat tutkijat.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään