Uutiset Ympäristö

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.
Brasilia menetti vuonna 2019 eniten sademetsää. (Kuva: Neil Palmer / CIAT, CIFOR / CC BY-NC-ND 2.0)

Maailmasta katosi viime vuonna yhteensä 11,9 miljoonaa hehtaaria trooppista luonnontilaista metsää eli yhden jalkapallokentällisen verran joka kuudes sekunti, selviää tänään julkaistuista yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston keräämistä tiedoista.

Lähes kolmannes menetyksistä tapahtui niin sanotuissa kosteissa metsissä, jotka ovat erityisen tärkeitä biodiversiteetin ja hiilidioksidin sitomisen kannalta.

Metsäkato kiihtyi edellisvuodesta 2,8 prosenttia. Tuloksena syntyi ainakin 1,8 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa 400 miljoonan auton päästöjä, kertoo tulokset julkistanut tutkimuslaitos World Resources Institute.

Tämän vuosisadan aikana vain vuosina 2016 ja 2017 metsää on kadonnut enemmän.

Eniten metsää menetti Brasilia. Sen jälkeen eniten metsää menettivät Kongon demokraattinen tasavalta, Indonesia, Bolivia ja Peru.

Metsäkatoa aiheuttavat muun muassa metsäpalot, metsien raivaaminen maatalousmaaksi sekä hakkuut.

Etenkin Brasilian Amazonilla puiden hakkaaminen maataloutta varten on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Vaikka alueen metsäpaloista uutisoitiin viime vuonna paljon, monet niistä tapahtuivat jo valmiiksi tuhotuilla alueilla, joita oli raivattu maatalouden ja karjan laiduntamisen tarpeisiin, kirjoittavat WRI:n asiantuntijat Mikaela Weisse ja Elizabeth Dow Goldman.

Monet valtiot, järjestöt ja yritykset sitoutuivat vuonna 2010 puolittamaan globaalin metsäkadon vuoteen 2020 mennessä ja lopettamaan sen vuoteen 2030 mennessä.

”Useimmat maat ja yritykset epäonnistuvat sitoumustensa täyttämisessä, sillä trooppisten metsien katoaminen on yhtä korkealla kuin ennenkin”, Weisse ja Dow Goldman toteavat.

He varottavat, että koronavirus saattaa pahentaa metsäkatoa, jos lakeja ei toimeenpanna ja maat alkavat elvyttää talouksiaan esimerkiksi kaivannaisteollisuuden avulla, mikä voi johtaa metsätuhoon. Näin kävi esimerkiksi Indonesiassa Aasian finanssikriisin aikana.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettimetsät

Lue myös

Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Viljelijä riisipellolla.

Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin

Neljässä Kaakkois-Aasian maassa on käynnissä hanke, jossa autetaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi aiempaa tarkempien sääennusteiden avulla. Kaikkeen ei voi sopeutua, ja siksi viljelijöille tarjotaan myös vakuutuksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.