Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.
Laskin ja kolikoita
Suomi aikoo ohjata lisää rahaa ilmasto- ja siirtolaisuustyöhön. (Kuva: reynermedia, Flickr.com / CC BY 2.0)

Hallituksen vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 4,5 miljoonan euron lisäystä kehitysapubudjettiin.

Rahat on tarkoitus ohjata vähiten kehittyneiden maiden rahastoon sekä EU:n Afrikka-hätärahastoon.

”Kaksi rahoituslisäystä ovat kehityspolitiikan kokonaisuutta ajatellen pieniä mutta todella tarkkaan kohdennettuja. Ilmastorahastolla tuemme ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten kärsiviä maita ja Afrikka-hätärahastolla vaikutamme muun muassa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Molempien rahastojen tarpeet ovat niiden varoja suuremmat, joten Suomen lisäpanostukset tulevat todelliseen tarpeeseen”, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen ulkoministeriön tiedotteessa.

Vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahasto on vuonna 2001 perustettu vapaaehtoinen rahasto, jolla tuetaan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Suomi ei ole muutamaan vuoteen ohjannut sille rahaa, mutta nyt sille aiotaan antaa kaksi miljoonaa euroa.

EU:n Afrikka-hätärahasto puolestaan perustettiin vuonna 2015 EU:n ja Afrikan huippukokouksessa. Se rahoittaa hankkeita, jotka vaikuttavat muuttoliikkeen taustasyihin. Varoja ohjataan Sahelin ja Tšad-järven alueelle, Afrikan sarveen ja Pohjois-Afrikkaan. Suomi antaa rahastoon ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa, painopisteenä Afrikan sarvi.

Rahasto on saanut myös kritiikkiä. Kansalaisjärjestöt moittivat tänä vuonna ilmestyneessä selvityksessään rahastoa siitä, että se suuntaa rahaa enemmän rajavalvontaan ja siirtolaisuuden kontrollointiin kuin köyhyyden vähentämiseen.

Hallitus antoi lisätalousarvioesityksen eduskunnalle eilen.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyösiirtolaisuuspolitiikkaEUilmastonmuutos Suomi Ulkoministeriö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.