Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Raportti: EU:n Afrikka-hätärahasto keskittyy muuttoliikkeeseen köyhyyden sijasta

EU suuntaa turhan innokkaasti kehitysapurahaa siirtolaisuuden torjuntaan etenkin Nigerissä ja Libyassa, kritisoidaan tuoreessa järjestöraportissa.
Broken EU flag
EU:n Afrikka-rahasto palvelee etenkin Euroopan etuja, käy ilmi tuoreesta raportista. (Kuva: Derek Bennett / CC BY 2.0)

Vuonna 2015 perustettu EU–Afrikka-hätärahasto on suunnannut rahaa köyhyyden vähentämisen sijasta etenkin rajavalvontaan ja siirtolaisuuden kontrollointiin, kritisoidaan tuoreessa järjestöraportissa.

”On olemassa kasvava huoli siitä, että rahastoa käytetään poliittisena välineenä ja keskitytään nopeisiin projekteihin, joiden tarkoituksena on hillitä muuttoliikettä Eurooppaan. Se ei ole kehitysavun tarkoitus EU:n oman Lissabonin sopimuksen mukaan”, muistuttaa eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattoverkosto Concord tuoreessa raportissaan (pdf).

EU–Afrikka-hätärahasto perustettiin vuonna 2015, kun Eurooppaan alkoi saapua yhä enemmän siirtolaisia ja pakolaisia. Siitä oli joulukuun 2017 loppuun mennessä myönnetty yhteensä noin 2,1 miljardia euroa Afrikassa toteutettaviin 131 hankkeeseen. Rahaston varoista 90 prosenttia on virallista kehitysapua, jonka päätarkoituksena pitäisi olla EU:n omienkin määritelmien mukaan köyhyyden vähentäminen.

Concord haastatteli viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia Libyassa, Etiopiassa ja Nigerissä. Se kritisoi etenkin yhteistyötä Libyassa ja Nigerissä, joissa rahaston hankkeet ovat keskittyneet enimmäkseen muuttoliikkeen hallintaan ja rajavalvonnan tukemiseen.

Esimerkiksi Libyassa EU on kouluttanut paikallista rannikkovartiostoa ja tukenut turvallisuusjoukkoja rajavalvonnassa. Samalla se tulee tukeneeksi haurasta hallintoa, joka on ollut mukana siirtolaisten ihmisoikeuksien loukkauksissa, raportissa varoitetaan.

Etiopiassa tilanne on parempi, sillä siellä EU on esimerkiksi tukenut työllisyysprojektia, jossa ihmisiä työllistetään teollisuusalueille. Etiopiassakin EU on kuitenkin tehnyt yhteistyötä siirtolaisten palautuksissa.

Raportissa suositellaan kehitysavun käyttöä sille kuuluviin tarkoituksiin sekä EU:n siirtolaisuus- ja kehitysnäkökulmien uudelleenmäärittelyä. Siirtolaisille ja pakolaisille pitäisi myös taata laillisia reittejä, raportissa todetaan.

EU on saanut viime aikoina kritiikkiä muualtakin etenkin Libya-yhteistyöstä. Libya sulkee siirtolaisia pidätyskeskuksiin, joissa heitä on kidutettu ja tapettu. Järjestöjen mukaan unioni on osavastuussa ongelmista, koska se tukee maan viranomaisia.

EU:n kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuus EtiopiaNigerLibya

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat