Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Raportti: EU:n Afrikka-hätärahasto keskittyy muuttoliikkeeseen köyhyyden sijasta

EU suuntaa turhan innokkaasti kehitysapurahaa siirtolaisuuden torjuntaan etenkin Nigerissä ja Libyassa, kritisoidaan tuoreessa järjestöraportissa.
Broken EU flag
EU:n Afrikka-rahasto palvelee etenkin Euroopan etuja, käy ilmi tuoreesta raportista. (Kuva: Derek Bennett / CC BY 2.0)

Vuonna 2015 perustettu EU–Afrikka-hätärahasto on suunnannut rahaa köyhyyden vähentämisen sijasta etenkin rajavalvontaan ja siirtolaisuuden kontrollointiin, kritisoidaan tuoreessa järjestöraportissa.

”On olemassa kasvava huoli siitä, että rahastoa käytetään poliittisena välineenä ja keskitytään nopeisiin projekteihin, joiden tarkoituksena on hillitä muuttoliikettä Eurooppaan. Se ei ole kehitysavun tarkoitus EU:n oman Lissabonin sopimuksen mukaan”, muistuttaa eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattoverkosto Concord tuoreessa raportissaan (pdf).

EU–Afrikka-hätärahasto perustettiin vuonna 2015, kun Eurooppaan alkoi saapua yhä enemmän siirtolaisia ja pakolaisia. Siitä oli joulukuun 2017 loppuun mennessä myönnetty yhteensä noin 2,1 miljardia euroa Afrikassa toteutettaviin 131 hankkeeseen. Rahaston varoista 90 prosenttia on virallista kehitysapua, jonka päätarkoituksena pitäisi olla EU:n omienkin määritelmien mukaan köyhyyden vähentäminen.

Concord haastatteli viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia Libyassa, Etiopiassa ja Nigerissä. Se kritisoi etenkin yhteistyötä Libyassa ja Nigerissä, joissa rahaston hankkeet ovat keskittyneet enimmäkseen muuttoliikkeen hallintaan ja rajavalvonnan tukemiseen.

Esimerkiksi Libyassa EU on kouluttanut paikallista rannikkovartiostoa ja tukenut turvallisuusjoukkoja rajavalvonnassa. Samalla se tulee tukeneeksi haurasta hallintoa, joka on ollut mukana siirtolaisten ihmisoikeuksien loukkauksissa, raportissa varoitetaan.

Etiopiassa tilanne on parempi, sillä siellä EU on esimerkiksi tukenut työllisyysprojektia, jossa ihmisiä työllistetään teollisuusalueille. Etiopiassakin EU on kuitenkin tehnyt yhteistyötä siirtolaisten palautuksissa.

Raportissa suositellaan kehitysavun käyttöä sille kuuluviin tarkoituksiin sekä EU:n siirtolaisuus- ja kehitysnäkökulmien uudelleenmäärittelyä. Siirtolaisille ja pakolaisille pitäisi myös taata laillisia reittejä, raportissa todetaan.

EU on saanut viime aikoina kritiikkiä muualtakin etenkin Libya-yhteistyöstä. Libya sulkee siirtolaisia pidätyskeskuksiin, joissa heitä on kidutettu ja tapettu. Järjestöjen mukaan unioni on osavastuussa ongelmista, koska se tukee maan viranomaisia.

EU:n kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpakolaisetsiirtolaisuus EtiopiaNigerLibya

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä