Leikkaukset saattavat viedä yli puolet YK-järjestöjen yleistuesta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Leikkaukset saattavat viedä yli puolet YK-järjestöjen yleistuesta

Suomi leikkaa monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä enemmän kuin mistään muusta kehitysyhteistyön osasta.

(Kuva: Steve Calcott / cc 2.0)

Osa kansainvälisistä YK-järjestöistä saattaa jäädä jatkossa kokonaan ilman ulkoministeriön monenkeskistä kehitysyhteistyörahoitusta, mikäli Suomen tämänhetkinen talousarvioesitys toteutuu.

Elokuussa julkaistun valtion talousarvioesityksen mukaan Suomen kehitysyhteistyöbudjetista vain reilut 119 miljoonaa euroa varataan ensi vuonna niin sanottuun monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön, eli esimerkiksi kansainvälisten YK-järjestöjen yleisavustuksiin sekä kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille.

Summa on noin 56 prosenttia vähemmän kuin tälle vuodelle budjetoitiin, ja se on määrällisesti suurin leikkaus, jota Suomi suunnittelee kehitysyhteistyöbudjettinsa. Yhteensä kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 300 miljoonaa euroa.

Suomen YK-liitto, Suomen Unicef ja Suomen UN Women pelkäävät, että YK-järjestöihin kohdistuva leikkaus tulee olemaan 56:ta prosenttiakin suurempi, sillä osa kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten tuesta on sidottua, eikä niiltä siksi ole yhtä helppo leikata kuin YK-järjestöiltä.

Niinpä kansainvälisten YK-järjestöjen tukileikkaukset voivat nousta jopa yli 60 prosenttiin, järjestöt arvioivat tämänpäiväisessä kannanotossaan. Tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan tuettavia toimijoita myös vähennetään ensi vuonna, mikä voi tarkoittaa, että osa järjestöistä jää kokonaan ilman monenkeskistä tukea.

Tarkempia tietoja monenkeskisen kehitysyhteistyön leikkausten kohdentumisesta ei vielä ole saatavilla. Ulkoministeriön mukaan lisätietoa on luvassa syyskuun 28. päivänä, jolloin hallituksen lopullinen esitys talousarvioksi julkistetaan.

Suomalaiset YK-järjestöt eivät saa rahoitustaan monenkeskisestä kehitysyhteistyötuesta, vaan pääosin kansalaisjärjestötuesta. Siitä leikataan ensi vuonna 43 prosenttia.

Suomi näyttää huonoa esimerkkiä

Kansainväliset YK-järjestöt saavat Suomen kehitysyhteistyöbudjetista rahoitusta myös muiden budjettimomenttien, kuten humanitaarisen avun, kautta. Siitä huolimatta myös monenkeskinen tuki on merkittävää. Suomi nousi viime vuonna esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin suurimmaksi rahoittajaksi, ja se on myös tärkeä YK:n lastenrahasto Unicefin ja väestörahasto UNFPA:n tukija.

Suomen UN Womenin toiminnanjohtajan Elina Multasen mukaan leikkaukset vaikuttaisivatkin YK-järjestöjen toimintaan monin erin avoin. Hän muistuttaa, että monet niistä toimivat rauhan, turvallisuuden, demokratian ja ihmisoikeuksien eteen – kaikki ajankohtaisia teemoja nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen, kuten pakolaiskriisin, takia. Samalla YK:ssa eletään tärkeää aikaa myös uusien kehitystavoitteiden ja Pariisin ilmastokokouksen vuoksi.

Leikkauksissa ei ole kyse hänen mukaansa pelkästä rahasta.

"Kyse on siitä, millaisen viestin tämä antaa Suomen valinnoista ja vaikutusvallasta, mitä se tekee Suomen maineelle ja millaisen esimerkin se antaa muille rahoittajavaltioille", hän kritisoi.

Lisää uusi kommentti