Uutiset Yritysvastuu

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa
Korona vei monilta vaatetehtaiden työläisiltä elannon. Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan nyt enemmän vastuuta, jotta edes irtisanomiskorvaukset saataisiin maksettua. (Kuva: Chris Angle / CC BY-NC 2.0)

Vaatimukset koronapandemian talousvaikutusten korvaamisesta vaatealan työntekijöille kiihtyvät. Yli 220 ihmisoikeusjärjestöä vaatii globaaleja vaatebrändejä ja jälleenmyyjiä allekirjoittamaan ammattiliittojen kanssa sopimuksen erorahastosta, josta irtisanotuille vaatealan työntekijöille maksettaisiin heille kuuluvat irtisanomiskorvaukset.

Vaihtelevien arvioiden mukaan koronapandemian vuoksi jopa kymmenen prosenttia maailman 35 miljoonasta vaatetyöntekijästä on irtisanottu koronapandemian takia. Selvitysten mukaan monet heistä kärsivät nyt nälkää, sillä heidän palkanmaksunsa keskeytyi nopeasti, palkka oli jo ennestään huono, kaikille ei maksettu irtisanomiskorvauksia eikä kaikissa maissa ole mahdollista saada työttömyystukia.

Kritiikki on kohdistunut etenkin suuriin länsimaisiin vaatebrändeihin, sillä ne alkoivat perua tilauksiaan nopeasti kehitysmaiden tehtailta pandemian suljettua vaatekaupat. Osa firmoista kieltäytyi maksamasta jo kuljetettuja tai tuotannossa olevia tilauksia, mikä johti nopeasti tehtaiden sulkeutumiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin. Moni jäi kokonaan ilman palkkaa, koska tehtailla ei ollut enää varaa maksaa työntekijöilleen.

Järjestöjen kampanjoinnin seurauksena osa firmoista on kyllä suostunut maksamaan tilauksensa, mutta monien vaatetyöntekijöiden tilanne on yhä huono. Lisäksi jotkut brändit ovat kaupan palauduttua myös pyrkineet painamaan hintoja alas tahallaan.

Yhdysvaltalaisen työoikeusjärjestön Workers Rights Consortiumin (WRC) tuoreen selvityksen (pdf) mukaan vähintään kymmenet tuhannet työntekijät eivät ole potkujen yhteydessä saaneet heille lain mukaan kuuluvaa irtisanomiskorvausta.

Tehtaissa, joiden työntekijöiden palkkoja ei ole maksettu, on valmistettu vaatteita esimerkiksi Adidakselle, Amazonille, Gapille, Nextille, Nikelle, Targetille, Walmartille ja Zaralle.

WRC löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 39,8 miljoonaa dollaria eli noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on vain jäävuoren huipusta, se sanoo. Viitteitä samasta ilmiöstä löytyi myös 210 muulta tehtaalta, mutta niitä ei pystytty vahvistamaan.

Osa vaatetyöläisistä on odottanut koko vuoden irtisanomiskorvauksiaan eikä voi ruokkia lapsiaan. Joka kuukausi enemmän tehtaita menee kiinni eikä työntekijöille jää mitään. -- Rahasto on ainoa tapa asettaa työnantajat ja brändit vastuuseen ja varmistaa, että potkut saaneet vaatetyöläiset eivät enää jää ilman erorahaa, johon he ovat laillisesti oikeutettuja”, sanoo WRC:n kriisijohtaja ja raportin kirjoittaja Liana Foxvog tiedotteessa.

Rahaston rahoittaisivat brändit, joille kustannukset olisivat arvioiden mukaan vain kymmenen senttiä per t-paita, laskee rahastoa vaativa Pay your workers -kampanja.

Vetoomuksia sen perustamiseen kerätään myös tavallisilta kansalaisilta. Suomessa allekirjoitusten keruuta koordinoi Eettisen kaupan puolesta ry.

Yritysvastuu työtalouskuluttaminenyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Lähikuva mustavalkoisista tennareista.

Tuore raportti peräänkuuluttaa lenkkari- ja tennarifirmoilta vastuullisuutta: Yksikään 15 firmasta ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreessa vertailussa ainoa suomalaisbrändi on hollantilaisomisteinen Karhu, joka ei saa yhtään pistettä. ”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu”, selvityksessä todetaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia