Uutiset Yritysvastuu

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa
Korona vei monilta vaatetehtaiden työläisiltä elannon. Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan nyt enemmän vastuuta, jotta edes irtisanomiskorvaukset saataisiin maksettua. (Kuva: Chris Angle / CC BY-NC 2.0)

Vaatimukset koronapandemian talousvaikutusten korvaamisesta vaatealan työntekijöille kiihtyvät. Yli 220 ihmisoikeusjärjestöä vaatii globaaleja vaatebrändejä ja jälleenmyyjiä allekirjoittamaan ammattiliittojen kanssa sopimuksen erorahastosta, josta irtisanotuille vaatealan työntekijöille maksettaisiin heille kuuluvat irtisanomiskorvaukset.

Vaihtelevien arvioiden mukaan koronapandemian vuoksi jopa kymmenen prosenttia maailman 35 miljoonasta vaatetyöntekijästä on irtisanottu koronapandemian takia. Selvitysten mukaan monet heistä kärsivät nyt nälkää, sillä heidän palkanmaksunsa keskeytyi nopeasti, palkka oli jo ennestään huono, kaikille ei maksettu irtisanomiskorvauksia eikä kaikissa maissa ole mahdollista saada työttömyystukia.

Kritiikki on kohdistunut etenkin suuriin länsimaisiin vaatebrändeihin, sillä ne alkoivat perua tilauksiaan nopeasti kehitysmaiden tehtailta pandemian suljettua vaatekaupat. Osa firmoista kieltäytyi maksamasta jo kuljetettuja tai tuotannossa olevia tilauksia, mikä johti nopeasti tehtaiden sulkeutumiseen ja työntekijöiden irtisanomisiin. Moni jäi kokonaan ilman palkkaa, koska tehtailla ei ollut enää varaa maksaa työntekijöilleen.

Järjestöjen kampanjoinnin seurauksena osa firmoista on kyllä suostunut maksamaan tilauksensa, mutta monien vaatetyöntekijöiden tilanne on yhä huono. Lisäksi jotkut brändit ovat kaupan palauduttua myös pyrkineet painamaan hintoja alas tahallaan.

Yhdysvaltalaisen työoikeusjärjestön Workers Rights Consortiumin (WRC) tuoreen selvityksen (pdf) mukaan vähintään kymmenet tuhannet työntekijät eivät ole potkujen yhteydessä saaneet heille lain mukaan kuuluvaa irtisanomiskorvausta.

Tehtaissa, joiden työntekijöiden palkkoja ei ole maksettu, on valmistettu vaatteita esimerkiksi Adidakselle, Amazonille, Gapille, Nextille, Nikelle, Targetille, Walmartille ja Zaralle.

WRC löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 39,8 miljoonaa dollaria eli noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on vain jäävuoren huipusta, se sanoo. Viitteitä samasta ilmiöstä löytyi myös 210 muulta tehtaalta, mutta niitä ei pystytty vahvistamaan.

Osa vaatetyöläisistä on odottanut koko vuoden irtisanomiskorvauksiaan eikä voi ruokkia lapsiaan. Joka kuukausi enemmän tehtaita menee kiinni eikä työntekijöille jää mitään. -- Rahasto on ainoa tapa asettaa työnantajat ja brändit vastuuseen ja varmistaa, että potkut saaneet vaatetyöläiset eivät enää jää ilman erorahaa, johon he ovat laillisesti oikeutettuja”, sanoo WRC:n kriisijohtaja ja raportin kirjoittaja Liana Foxvog tiedotteessa.

Rahaston rahoittaisivat brändit, joille kustannukset olisivat arvioiden mukaan vain kymmenen senttiä per t-paita, laskee rahastoa vaativa Pay your workers -kampanja.

Vetoomuksia sen perustamiseen kerätään myös tavallisilta kansalaisilta. Suomessa allekirjoitusten keruuta koordinoi Eettisen kaupan puolesta ry.

Yritysvastuu työtalouskuluttaminenyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Lähikuva mustavalkoisista tennareista.

Tuore raportti peräänkuuluttaa lenkkari- ja tennarifirmoilta vastuullisuutta: Yksikään 15 firmasta ei ole sitoutunut elämiseen riittävään palkkaan

Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreessa vertailussa ainoa suomalaisbrändi on hollantilaisomisteinen Karhu, joka ei saa yhtään pistettä. ”Merkittävä ongelma alalla on vastuullisuus- ja viherpesu”, selvityksessä todetaan.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

YK-komitea: Suomen pitäisi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista myös ulkomailla – UPM herättää huolta

YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitea kertoo olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty kunnolla metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman