(IPS) -- Kaivoskaupungeissa kautta Etelä-Afrikan on meneillään laittoman kaivostoiminnan buumi. 

Varakkaat, usein naapurimaa Lesothosta kotoisin olevat pomot johtavat rikollissyndikaatteja ja rekrytoivat köyhtyneitä entisiä kaivostyöläisiä. Kaivosyhtiöiden irtisanomat työläiset tietävät entuudestaan, miten hylätyissä kaivoskuiluissa toimitaan. Heitä kutsutaan nimellä Zama Zama.

Zama Zama -miehet viettävät kuiluissa kuukausia, kertoo artesaanikaivostyöläisten liiton (NAAM) johtaja Paps Lethoko.

”Rikollispomoilla on maan uumenissa kanttiinikauppoja, joissa leipä maksaa 200 randia (10,7 euroa) ja kalasäilyke 300 randia (16 euroa). Leivän normaalihinta on 20 randia ja kalan 25. Elettyään kuukausia klaustrofobisissa katakombeissa kaivostyöläiselle jää käteen noin 30 000 randia (1 600 euroa)”, Lethoko sanoo.

”Kaivostyöläisten on pakko maksaa vartijoille jopa 20 000 randia päästäkseen kaivoksiin työskentelemään. Heitä kohdellaan huonommin kuin orjia, aivan kuten kaivosyhtiöt apartheidin aikaan tekivät”, Lethoko toteaa.

Väkivalta on väistämätöntä. Paikallisyhteisöt ja kultaa lapiolla kaivavat paikalliset artesaanikaivajat jäävät usein ristituleen, kun Zama Zama -jengit taistelevat alueiden hallinnasta.

Viime vuoden heinäkuussa rikolliset järkyttivät koko kansakuntaa filmiryhmän joukkoraiskauksella. Poliisi pidätti 80 Zama Zama -miestä.

Artesaanikaivajat valittavat tapauksen pilanneen heidänkin mainettaan ja haittaavan heidän pyrkimyksiään saada laillinen asema.

”Haluamme toimia laillisesti”

Artesaanikaivajat ovat paikallista väkeä. Heidän esivanhempansa ovat vuosisatojen ajan kaivaneet kultaa hengenpitimikseen. He haluavat olla lainkuuliaisia kansalaisia, mutta byrokratia tekee siitä vaikeaa.

”Olemme muodostaneet osuuskuntia ja yrittäneet saada lupia toimia laillisesti, mutta kaivosyhtiöt, media ja jopa poliisit niputtavat meidät yhteen rikollisten Zama Zama -jengien kanssa”, Lethoko harmittelee.

Koillismaakunnassa NAAM on yrittänyt neuvotella kaivosjätti Harmony Goldin kanssa, jotta yhtiö sallisi artesaanikaivajien jatkaa kaivamistaan kaivoksen ulkolaidoilla.

”Paikalliset ihmiset tietävät, mistä kulta löytyy kaivoksen jätekasoista. Se on perimätietoa, sillä he ovat tehneet sitä kauan. Haluamme toimia laillisesti, joten järjestimme tapaamisen yhtiön kanssa”, Lethoko kertoo.

Tapaamisesta huolimatta Harmony Goldin vartijat estivät kaivajia pääsemästä kauan sitten hylättyyn kaivokseen. Yhtiö myös anoi oikeudelta Lethokolle ja kaivajille kieltoa lähestyä kaivosta.

Artesaanien yritys epäonnistui, mutta sana siitä ja alueelta löytyvistä kulta-aarteista synnytti kultakuumeen.

”Zama Zama -jengit saapuivat joukoittain. Heillä on paljon rahaa, joten he lahjoivat kaivoksen turvamiehet ja ottivat haltuunsa alueen, jolta yhtiö oli ajanut artesaanikaivajat pois”, Lethoko kertoo.

Yhtiöiden ja rikollisten puristuksessa

Mineraaliluonnonvarojen ja energian virasto (DMRE) tunnustaa artesaanikaivajat ja heidän oikeutensa, mutta kaivuluvan saaminen on kallista ja työlästä.

”Heidän täytyy muodostaa osuuskuntia, määritellä se maa-ala, jossa haluavat kaivaa ja teettää arvio ympäristövaikutuksista. Eihän näillä ihmisillä ole siihen sen enempää taitoja kuin varojakaan. Geologin raportti maksaa vähintään 82 000 randia (4 370 euroa). Mistä nämä ihmisparat sellaisia rahoja saisivat?” artesaanikaivajien kanssa työskentelevä Toto Nzamo kysyy.

Laki artesaanikaivajien oikeuksista tuli voimaan vuonna 2017. Lupien saaminen on niin vaikeaa, että tähän mennessä vain yksi osuuskunta on saanut laillisen aseman.

”Artesaanikaivajat elävät kädestä suuhun, eikä useimmilla meistä ole rahaa kaivulupiin. Paikalliset DMRE:n virkailijat eivät tiedä, että nykyään laki tunnustaa artesaanikaivajien osuuskunnat. Niinpä virkailijat ja poliisit edelleen kohtelevat meitä kuin rikollisia, sen sijaan että auttaisivat meitä hankkimaan luvat”, Lethoko sanoo.

”Isot kaivosyhtiöt ovat palaamassa aikoinaan hylkäämilleen kaivoksille, sillä uusi teknologia mahdollistaa jälleen voitollisen toiminnan. On traagista, että yhtiöiden ja rikollissyndikaattien puristuksessa kansalaisia estetään ansaitsemasta elantoaan laillisesti”, Nzamo toteaa.