Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kuubalaisten ohituskaista Yhdysvaltoihin närästää Meksikossa

Kuubalaiset pääsevät maahan helposti, mutta keskiamerikkalaisista köyhistä ei välitä kukaan.
Raja-aita Yhdysvaltain San Diegon ja Meksikon Tijuanan välillä. (Kuva: V.T. Polywoda / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Joka vuosi noin puoli miljoonaa keskiamerikkalaista uhmaa vaaroja yrittäessään päästä Meksikon kautta siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Tieto kuubalaisille avatusta "ohituskaistasta" ei ilahduta heitä.

Maahanpyrkijöiden eriarvoinen kohtelu lähtee Yhdysvalloista, joka on vuodesta 1966 luvannut jokaiselle kuubalaiselle oleskeluluvan vuoden sisällä maahan tulosta, olipa reitti laillinen tai laiton.

Kuubalaisten reitti on viime aikoina kulkenut eteläamerikkalaisen Ecuadorin kautta, sillä maa myönsi heille viisumivapauden 2014. Matka jatkui sieltä Keski-Amerikkaan, mutta siihen tuli yllättävä stoppi marraskuussa. Liki 8 000 kuubalaista juuttui Costa Ricaan, koska Nicaragua esti heiltä maahantulon.

Asiaa setvittiin Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan ja Meksikon kesken. Nicaragua päätettiin jättää sivuun ja ensimmäiset 180 kuubalaista lennätettiin 12. tammikuuta Costa Ricasta Guatemalaan, josta edelleen bussilla Meksikoon.

Humanitaarinen viisumi

Meksiko myönsi kuubalaisille humanitaarisen viisumin, joka sallii matkustamisen maan halki viranomaisten pysäyttämättä. Lain mukaan humanitaarinen viisumi voidaan myöntää terveyssyistä sekä luonnonkatastrofin uhreille ja kotimaassaan vaarassa oleville.

Kokeilun katsottiin onnistuneen hyvin, ja lentoja on määrä jatkaa helmikuussa.

Viime vuoden tammi-marraskuussa Meksiko myönsi humanitaarisen viisumin kaikkiaan 1 084:lle Keski-Amerikan maiden kansalaiselle.

Samaan aikaan Meksiko pidätti 73 710 guatemalalaista, 53 648 hondurasilaista, 31 997 salvadorilaista ja 1 427 nicaragualaista. Karkotetuksi joutui 64 844 guatemalalaista, 47 779 hondurasilaista, 27 481 salvadorilaista ja 1 188 nicaragualaista.

Kukaan ei välitä

Meksikon kautta pyrkii vuosittain Yhdysvaltoihin noin 500 000 paperitonta keskiamerikkalaista. "He tulevat köyhistä väkivallan repimistä maista, eikä heistä välitä kukaan", sanoo katolinen pappi Pedro Pantoja, joka johtaa siirtolaiskeskusta Saltillossa lähellä USA:n rajaa.

Hänen mukaansa kuubalaisilla on puolellaan politiikka ja Meksikon halu mielistellä Yhdysvaltoja, mutta keskiamerikkalaisille ei löydy puolustajia. Keski-Amerikan valtiotkin osoittavat sympatiaa kuubalaisille, mutta ovat tylyjä oman alueen siirtolaisille.

Meksikossa keskiamerikkalaisia odottavat kaikki mahdolliset kauhut pidätyksestä ryöstöön, raiskaukseen, sieppaukseen ja murhaan. Heidän kimpussaan ovat rikollisjengit, ihmiskauppiaat ja korruptoidut viranomaiset.

Yleisamerikkalainen ihmisoikeuskomissio vetosi syksyllä Meksikoon, että se myöntäisi siirtolaisille lisää humanitaarisia viisumeja vaarojen vähentämiseksi ja eriarvoisen kohtelun lopettamiseksi.

USA torjuu

"Meksiko ei kohtele siirtolaisia tasaveroisesti, vaikka maa tuottaa heitä itsekin", sanoo Danilo Rivera Guatemalassa toimivasta Keski-Amerikan sosiaalitutkimuksen ja kehityksen instituutista.

Hän arvioi, että Yhdysvallat ei halua Meksikon helpottavan siirtolaisten taivalta.

Yhdysvallat on toteuttanut elokuusta 2014 etelärajallaan uutta suunnitelmaa. Jokivarsille on perustettu 12 tukikohtaa lisää ja valvontaa on kiristetty muuallakin. Meksikon tehostettuja toimia on tuettu 15 miljoonalla dollarilla, ja luvassa on vielä 75 miljoonaa.

Viisumittomien kuubalaisten virta Keski-Amerikan ja Meksikon kautta USA:han ei ole asiantuntijoiden mukaan tyrehtymässä, vaikka Ecuador on kiristänyt näiden maahantulosääntöjä.

Costa Rica raportoi syyskuussa, että se oli vuoden aikana pidättänyt 12 000 paperitonta kuubalaista.

Kovaa kohtelua

(IPS) -- Meksiko valittaa, että Yhdysvallat kohtelee tylysti luvatta rajan yli pyrkiviä meksikolaisia. Meksiko on kuitenkin yhtä tyly Keski-Amerikan maista tuleville omilla rajoillaan.

Center for Migration Studies of New York (CMS) raportoi tammikuussa, että vuonna 2014 Yhdysvalloissa oli 10,9 miljoonaa paperitonta siirtolaista, kun luku vuonna 2008 oli 12 miljoonaa.

Paperittomista kuutisen miljoonaa on meksikolaisia, mutta heidän määränsä kutistui 600 000:lla vuosina 2010–2014, sanoo CMS:n johtaja Donald Kerwin.

Vuosina 1980–2014 laillisesti maassa asuvien meksikolaisten määrä kasvoi nopeammin kuin paperittomien.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuus KuubaMeksikoYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat