Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation
Tuhannet turvapaikanhakijat ja siirtolaiset ovat jumissa Kreikan saarilla. Lesboksella osoitettiin vuonna 2016 mieltä pakolaisten puolesta. (Kuva: philmikejones / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

YK:n lastenjärjestö Unicef on huolissaan Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten oloista. Kreikan saarille on saapunut tammi- ja elokuun välisenä aikana yli 7 000 lasta, noin kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Ainakin 3 400 lasta elää ylikuormittuneissa vastaanottokeskuksissa, joissa olosuhteet ovat ala-arvoiset.

Kreikan lain mukaan pakolaisia ja siirtolaisia saisi pitää saarilla sijaitsevissa keskuksissa korkeintaan 25 päivää. Jotkut lapset ovat kuitenkin joutuneet viettämään keskuksissa yli vuoden.

Väkivalta ja levottomuudet ovat keskuksissa arkipäivää ja sanitaatio ja hygienia on puutteellista. Joissain tapauksissa 70 ihmisellä on vain yksi vessa, mistä seuraa terveydelle haitallisia jätevesivuotoja, Unicef kertoo.

”Kun turvapaikanhakija -ja siirtolaislasten määrä Kreikan saarilla kasvaa, olosuhteet keskuksissa muuttuvat entistä kurjemmiksi ja vaarallisemmiksi. Kaikki keskuksissa asuvat pakolaiset ja siirtolaiset täytyy siirtää pikaisesti mantereelle, jotta heille voidaan varmistaa riittävä majoitus, turva, terveydenhoito ja muut peruspalvelut”, sanoo Unicefin Kreikan pakolaisuus- ja siirtolaisuuskoordinaattori Lucio Melandri tiedotteessa.

Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt sen jälkeen, kun EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka perusteella suurin osa turvapaikanhakijoista käännytetään takaisin Turkkiin. Muun muassa suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat epäilleet sopimuksen laillisuutta.

Sopimuksesta huolimatta Kreikan saarille saapuu yhä viikoittain pakolaisveneitä.

Yhteensä Kreikan saarilla on yli 18 000 turvapaikanhakijaa. Kansalaisjärjestöt ovat olleet viime aikoina erityisen huolissaan Lesboksen saarella sijaitsevasta Morian vastaanottokeskuksesta, jossa elää yhteensä yli 9 000 ihmistä, kolme kertaa enemmän kuin sinne mahtuisi.

Lääkärit ilman rajoja kertoi viime viikolla, että Moriassa on meneillään ennennäkemätön terveyskriisi, joka koskee myös mielenterveyttä. Järjestö kertoo nähneensä viikoittain tapauksia, joissa teini-ikäiset ovat yrittäneet itsemurhaa tai vahingoittaneet itseään. Lapset ovat puhumattomia, kärsivät paniikkikohtauksista, ahdistuksesta, aggressiosta ja painajaisista. Epähygieenisten olojen takia järjestö pelkää myös tautiepidemioita.

Kreikan viranomaiset ovat viime aikoina siirtäneet turvapaikanhakijoita Kreikan saarilta Manner-Kreikkaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan tämän kuun loppuun mennessä Lesbokselta siirretään 2 000 lisää.

Unicef vaatii, että EU-maat myös sitoutuvat ottamaan nopeasti vastaan Kreikassa olevia turvapaikanhakijalapsia ja -perheitä ja nopeuttavat perheenyhdistämistä.

”Eurooppa on keskittynyt sulkemaan rajoja tehokkaasti, jolloin tänne paenneet lapset ovat päätyneet entistä kurjempiin olosuhteisiin. Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa lapsetpakolaisetsiirtolaisuusEUterveys Kreikka Suomen UNICEF

Lue myös

Sarah Mardini ja Yusra Mardini -teksti mustalla kankaalla, edessä lava ja yleisöä

Kreikka vapautti ihmissalakuljetuksesta syytettyjä avustustyöntekijöitä – Uhkana yhä vuosien vankilatuomio

Kreikka pidätti elokuussa muun muassa pakolaisia uimalla turvaan auttaneen syyrialaisen Sarah Mardinin. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät avustustyöntekijöihin kohdistuvia salakuljetusyytteitä perusteettomina.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.