Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation
Tuhannet turvapaikanhakijat ja siirtolaiset ovat jumissa Kreikan saarilla. Lesboksella osoitettiin vuonna 2016 mieltä pakolaisten puolesta. (Kuva: philmikejones / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

YK:n lastenjärjestö Unicef on huolissaan Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten oloista. Kreikan saarille on saapunut tammi- ja elokuun välisenä aikana yli 7 000 lasta, noin kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Ainakin 3 400 lasta elää ylikuormittuneissa vastaanottokeskuksissa, joissa olosuhteet ovat ala-arvoiset.

Kreikan lain mukaan pakolaisia ja siirtolaisia saisi pitää saarilla sijaitsevissa keskuksissa korkeintaan 25 päivää. Jotkut lapset ovat kuitenkin joutuneet viettämään keskuksissa yli vuoden.

Väkivalta ja levottomuudet ovat keskuksissa arkipäivää ja sanitaatio ja hygienia on puutteellista. Joissain tapauksissa 70 ihmisellä on vain yksi vessa, mistä seuraa terveydelle haitallisia jätevesivuotoja, Unicef kertoo.

”Kun turvapaikanhakija -ja siirtolaislasten määrä Kreikan saarilla kasvaa, olosuhteet keskuksissa muuttuvat entistä kurjemmiksi ja vaarallisemmiksi. Kaikki keskuksissa asuvat pakolaiset ja siirtolaiset täytyy siirtää pikaisesti mantereelle, jotta heille voidaan varmistaa riittävä majoitus, turva, terveydenhoito ja muut peruspalvelut”, sanoo Unicefin Kreikan pakolaisuus- ja siirtolaisuuskoordinaattori Lucio Melandri tiedotteessa.

Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt sen jälkeen, kun EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka perusteella suurin osa turvapaikanhakijoista käännytetään takaisin Turkkiin. Muun muassa suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat epäilleet sopimuksen laillisuutta.

Sopimuksesta huolimatta Kreikan saarille saapuu yhä viikoittain pakolaisveneitä.

Yhteensä Kreikan saarilla on yli 18 000 turvapaikanhakijaa. Kansalaisjärjestöt ovat olleet viime aikoina erityisen huolissaan Lesboksen saarella sijaitsevasta Morian vastaanottokeskuksesta, jossa elää yhteensä yli 9 000 ihmistä, kolme kertaa enemmän kuin sinne mahtuisi.

Lääkärit ilman rajoja kertoi viime viikolla, että Moriassa on meneillään ennennäkemätön terveyskriisi, joka koskee myös mielenterveyttä. Järjestö kertoo nähneensä viikoittain tapauksia, joissa teini-ikäiset ovat yrittäneet itsemurhaa tai vahingoittaneet itseään. Lapset ovat puhumattomia, kärsivät paniikkikohtauksista, ahdistuksesta, aggressiosta ja painajaisista. Epähygieenisten olojen takia järjestö pelkää myös tautiepidemioita.

Kreikan viranomaiset ovat viime aikoina siirtäneet turvapaikanhakijoita Kreikan saarilta Manner-Kreikkaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan tämän kuun loppuun mennessä Lesbokselta siirretään 2 000 lisää.

Unicef vaatii, että EU-maat myös sitoutuvat ottamaan nopeasti vastaan Kreikassa olevia turvapaikanhakijalapsia ja -perheitä ja nopeuttavat perheenyhdistämistä.

”Eurooppa on keskittynyt sulkemaan rajoja tehokkaasti, jolloin tänne paenneet lapset ovat päätyneet entistä kurjempiin olosuhteisiin. Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa lapsetpakolaisetsiirtolaisuusEUterveys Kreikka Suomen UNICEF

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna

Rauhanjärjestöissä varaudutaan jälleen vyönkiristyksiin, sillä ensi vuonna valtiontukea voi olla luvassa melkein puolet vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten. ”Maailmalla olen aina mainostanut, että Suomi on siitä hieno maa, että myös kriittisiä tahoja tuetaan. Tämän hallituskauden jälkeen en ole enää yhtä varma”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
Annos papumuhennosta lautasella

300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa

Yksinkertainen 600 kalorin ateria maksaa eteläsudanilaiselle yli 200 prosenttia keskimääräisistä päivätuloista. Konfliktimaiden ruuan hinnan pitäisi järkyttää kaikkia, varoittaa Maailman ruokaohjelma.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.