Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation
Tuhannet turvapaikanhakijat ja siirtolaiset ovat jumissa Kreikan saarilla. Lesboksella osoitettiin vuonna 2016 mieltä pakolaisten puolesta. (Kuva: philmikejones / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

YK:n lastenjärjestö Unicef on huolissaan Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten oloista. Kreikan saarille on saapunut tammi- ja elokuun välisenä aikana yli 7 000 lasta, noin kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Ainakin 3 400 lasta elää ylikuormittuneissa vastaanottokeskuksissa, joissa olosuhteet ovat ala-arvoiset.

Kreikan lain mukaan pakolaisia ja siirtolaisia saisi pitää saarilla sijaitsevissa keskuksissa korkeintaan 25 päivää. Jotkut lapset ovat kuitenkin joutuneet viettämään keskuksissa yli vuoden.

Väkivalta ja levottomuudet ovat keskuksissa arkipäivää ja sanitaatio ja hygienia on puutteellista. Joissain tapauksissa 70 ihmisellä on vain yksi vessa, mistä seuraa terveydelle haitallisia jätevesivuotoja, Unicef kertoo.

”Kun turvapaikanhakija -ja siirtolaislasten määrä Kreikan saarilla kasvaa, olosuhteet keskuksissa muuttuvat entistä kurjemmiksi ja vaarallisemmiksi. Kaikki keskuksissa asuvat pakolaiset ja siirtolaiset täytyy siirtää pikaisesti mantereelle, jotta heille voidaan varmistaa riittävä majoitus, turva, terveydenhoito ja muut peruspalvelut”, sanoo Unicefin Kreikan pakolaisuus- ja siirtolaisuuskoordinaattori Lucio Melandri tiedotteessa.

Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt sen jälkeen, kun EU ja Turkki tekivät vuonna 2016 sopimuksen, jonka perusteella suurin osa turvapaikanhakijoista käännytetään takaisin Turkkiin. Muun muassa suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat epäilleet sopimuksen laillisuutta.

Sopimuksesta huolimatta Kreikan saarille saapuu yhä viikoittain pakolaisveneitä.

Yhteensä Kreikan saarilla on yli 18 000 turvapaikanhakijaa. Kansalaisjärjestöt ovat olleet viime aikoina erityisen huolissaan Lesboksen saarella sijaitsevasta Morian vastaanottokeskuksesta, jossa elää yhteensä yli 9 000 ihmistä, kolme kertaa enemmän kuin sinne mahtuisi.

Lääkärit ilman rajoja kertoi viime viikolla, että Moriassa on meneillään ennennäkemätön terveyskriisi, joka koskee myös mielenterveyttä. Järjestö kertoo nähneensä viikoittain tapauksia, joissa teini-ikäiset ovat yrittäneet itsemurhaa tai vahingoittaneet itseään. Lapset ovat puhumattomia, kärsivät paniikkikohtauksista, ahdistuksesta, aggressiosta ja painajaisista. Epähygieenisten olojen takia järjestö pelkää myös tautiepidemioita.

Kreikan viranomaiset ovat viime aikoina siirtäneet turvapaikanhakijoita Kreikan saarilta Manner-Kreikkaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan tämän kuun loppuun mennessä Lesbokselta siirretään 2 000 lisää.

Unicef vaatii, että EU-maat myös sitoutuvat ottamaan nopeasti vastaan Kreikassa olevia turvapaikanhakijalapsia ja -perheitä ja nopeuttavat perheenyhdistämistä.

”Eurooppa on keskittynyt sulkemaan rajoja tehokkaasti, jolloin tänne paenneet lapset ovat päätyneet entistä kurjempiin olosuhteisiin. Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa lapsetpakolaisetsiirtolaisuusEUterveys Kreikka Suomen UNICEF

Lue myös

Punavalkoinen laiva satamassa.

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.

Tuoreimmat

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta