Uutiset

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.
Philip Alston on toiminut YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksien erityisraportoijana vuosina 2014–2020. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo)

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston on kritisoinut loppuraportissaan kovin sanoin kansainvälistä yhteisöä epäonnistumisesta köyhyyden vastaisessa taistelussa. Alstonin mukaan köyhyyden vähenemistä on liioiteltu rajusti, ja koronakriisin myötä köyhyys tulee vain kasvamaan.

Australialaisen Alstonin tehtävänä on ollut raportoida äärimmäisestä köyhyydestä ja ihmisoikeuksista YK:lle. Hänen mukaansa maailma on suhtautunut köyhyyden vähenemiseen ”vaarallisen omahyväisesti” ja ”itseään onnitellen”, vaikka ei olisi syytä.

Äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,9 dollarilla päivässä elävien määrä putosi noin 1,9 miljardista 736 miljoonaa vuosina 1990–2015. Alston kuitenkin muistuttaa, että suurin osa edistyksestä johtuu siitä, että äärimmäinen köyhyys on vähentynyt Kiinassa, jossa monet ovat nousseet hädin tuskin köyhyysrajan yläpuolelle.

Äärimmäisen köyhyyden rajan määrittelee Maailmanpankki. Alstonin mukaan raja on muutenkin täysin sopimaton köyhyyden tarkasteluun, sillä 1,9 dollaria ei kaikissa maissa riitä edes perustarpeiden tyydyttämiseen.

”Jos käytettäisiin realistisempia mittareita, köyhyys olisi korkeammalla ja trendit äärimmäisen masentavia. Jo ennen pandemiaa 3,4 miljardia ihmistä, lähes puolet maailmasta, eli alle 5,5 dollarilla päivässä. Tämä luku ei ole juuri pienentynyt sitten vuoden 1990”, hän sanoo lausunnossaan.

Parhaillaan on meneillään YK:n kestävän kehityksen huippukokous, jossa arvioidaan vuonna 2015 hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Niistä tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä.

Alstonin mukaan myös kestävän kehityksen tavoitteet ovat epäonnistumassa.

”Kestävän kehityksen tavoitteiden prosessia ympäröivä energia on mennyt värikkäiden julisteiden ja mitäänsanomattomien raporttien tuottamiseen. Ne kuvailevat lasin mieluummin 20-prosenttisen täytenä kuin 80-prosenttisen tyhjänä”, hän kritisoi.

Alstonin mukaan sekä kestävän kehityksen tavoitteissa että köyhyyden vähentämisessä yleensä on luotettu liikaa talouskasvun ja yksityisen sektorin voimaan.

Maailmantalous on kaksinkertaistunut kylmän sodan päättymisen jälkeen samaan aikaan, kun alle 5,5 dollarilla päivässä elävien määrä on pysynyt lähes samana, koska hyödyt ovat menneet rikkaille. Globaali yritysveroaste on pudonnut noin 40 prosentista 24 prosenttiin vuosina 1980–2019, raportissa kerrotaan.

Jos käytetään menneitä kasvulukuja arvioinnin pohjana, kestäisi 100 vuotta ennen kuin äärimmäinen köyhyys saadaan poistettua, hän muistuttaa.

Alston vaatii, että köyhyyden poistamisessa painotetaan enemmän vaurauden uudelleenjakoa, epätasa-arvoon sekä veronkiertoon puuttumista. Hän vaati myös kansainvälistä sosiaaliturvarahastoa, jonka turvin maita voidaan auttaa tarjoamaan köyhille sosiaalipalveluita.

”Köyhyys on poliittinen valinta, ja se on keskuudessamme, kunnes sen poistaminen ymmärretään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksenä”, hän sanoo.

YK:n määräajaksi nimitettävä riippumattomat asiantuntijat käsittelevät jotakin tiettyä temaattista ihmisoikeuskysymystä tai jonkin yksittäisen maan ihmisoikeustilannetta. He toimivat ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa. Alstonin seuraajana jatkaa belgialainen Olivier de Schutter.

kestävän kehityksen tavoitteetköyhyysYKtalousverotusyhtiöt

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen