Uutiset

Kolumbian sissiliike läikkyy Venezuelaan

Amazonasin osavaltion alkuperäisasukkaat eivät pidä tunkeilijoista, kirjoittaa Humberto Márquez.
(Kuva: Ariel López / cc 2.0)

(IPS) -- Etelä-Amerikan sitkeähenkisin sissiliike, vasemmistolainen Farc, neuvottelee rauhasta kotimaansa Kolumbian hallituksen kanssa. Samaan aikaan sissejä liikkuu yhä enemmän Venezuelan puolella.

"Näemme päivittäin aseistettuja sissejä kuljettamassa tarvikkeita veneillä", kertoo Antonioksi esittäytyvä mies, joka on toiminut ikänsä venekuskina Cuaojoella Venezuelan eteläisessä Amazonasin osavaltiossa.

"Kun valtion lähettämä ruoka-avustus saapuu, osa siitä lähtee Farcin kavereiden mukaan", sanovat asukkaat sata kilometriä etelämpänä sijaitsevassa Maroassa.

Atabapon rajakylässä sissejä on tavattu etsimässä leiripaikkoja. He yrittävät myös värvätä nuorukaisia riveihinsä.

Intiaanien aluetta

Sademetsän, vuolaiden jokien ja runsaiden mineraalivarojen Amazonasissa on 184 000 asukasta. Reilu puolet kuuluu alkuperäiskansoihin, joita on parikymmentä.

Sissien ilmaantuminen on uusi vitsaus syrjäseudulla, joka on kärsinyt luvattomien kullankaivajien tunkeilusta.

Osavaltion kuvernööri Liborio Guarullarvioi, että alueella saattaa olla jopa 4 000 Farc-sissiä.

"He ovat neuvotelleet kauppiaiden kanssa sotaverojen perinnästä viiden kilometrin päässä täältä", Guarulla kertoo pääkaupungissa Puerto Ayacuchossa.

Hän uskoo, että Kolumbian armeijan viime vuosien leppymätön sissijahti sai lopulta farcilaiset ylittämään rajan. Farc tarttui aseisiin 1964, mutta on viime kuukausina hieronut sovintoa Kolumbian hallituksen kanssa Kuuban Havannassa.

Yhteistyö torjutaan

Toukokuussa sissit ehdottivat yhteistyötä intiaanikansalle, joka tunnetaan nimillä uwottyja ja piaroa,

"Kieltäydyimme, koska heidän läsnäolonsa, kuten kullankaivajienkin, uhkaa perinteitämme. Haluamme elää ilman muita aseita kuin viidakkoveitsiä ja metsästyskiväärejä", Caño de Uñan yhteisön samaani José Carmon sanoo.

Tapaamisten jälkeen viiden jokilaakson uwottyjat julkistivat Farcille osoitetun kirjeen, jossa paheksuttiin sissien oleskelua alueella.

Intiaanit torjuivat kaupankäynnin ja väkensä värväämisen sissien riveihin. Näille suositeltiin paluuta sinne, mistä tulivatkin.

Salakuljetus kukoistaa

Heimojen edustajia huolestuttaa, että asukkaat joutuvat kilpailemaan salakuljettajien kanssa ruoasta ja polttoaineesta.

"Saadaksemme jauhoja, sokeria, ruokaöljyä, riisiä ja kahvia joudumme matkustamaan aina Puerto Ayacuchoon asti", uwottyja-opettaja Juan Pablo Arana valittaa.

Bensiini on Venezuelassa maailman halvinta, 20 litraa saa Ayacuchossa limsapullon hinnalla, mutta viidakossa hinta voi nousta 500-kertaiseksi.

Luvaton kullankaivuu kiihdyttää osaltaan salakuljetusta. Aranan mukaan sotilaat ratsaavat hanakasti intiaanien veneet, mutta sulkevat silmänsä kullankaivajilta ja salakuljettajilta.

Kuvernööri Guarulla kertoo, että Maroan kylässä on vain yksi sähkölaitos, mutta sinne tuodaan joka kolmas päivä 100 000 litraa polttoainetta, joka katoaa saman tien. "Kenelle se myydään?" hän ihmettelee.

Venezuelan kehitys sota ja rauha KolumbiaVenezuela Suomen IPS

Lue myös

Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista