Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Lapsia leijojen kera
Rohingyojen pakolaisleirillä lennätettiin leijoja naistenpäivänä maaliskuussa. Yli 700 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin viime vuoden elokuusta lähtien. (Kuva: Allison Joyce / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Sotia ja vainoa pakenemaan joutuneiden määrä on jälleen kasvanut. Viime vuoden lopulla 68,5 miljoonaa ihmistä oli joko turvapaikanhakijana, pakolaisena tai maan sisäisenä pakolaisena, selviää YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänään julkaisemista tilastoista.

Maailman pakolaismäärät ovat nousseet viime vuosina korkeimmiksi sitten toisen maailmansodan. Myös viime vuosi oli uusi ennätysvuosi. Syynä olivat muun muassa Kongon demokraattisen tasavallan kriisi, Etelä-Sudanin sisällissota sekä Myanmarin rohingyojen joukkopako Bangladeshiin.

UNHCR:n tilastoissa tarkastellaan turvapaikanhakijoita, maan sisäisiä pakolaisia sekä kotimaansa rajojen ulkopuolelle paenneita. Kotimaansa rajojen ulkopuolelle joutuneiden määrä kasvoi peräti 25,4 miljoonaan. Nousu on nopeinta koskaan.

Suurin osa maailman pakolaisista elää silti kotimaassaan ja peräti 85 prosenttia kehitysmaissa, UNHCR muistuttaa.

Uusia pakolaisia puolestaan oli 16,2 miljoonaa. Se tarkoittaa, että viime vuonna joku pakeni kahden sekunnin välein.

YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandin mukaan pakolaisuuden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. YK:n yleiskokouksen on pian määrä hyväksyä uusi pakolaissopimus.

”Viestini jäsenmaille on: tukekaa sitä. Kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä, mutta me muut voimme valita sen, miten autamme”, Grandi muistuttaa UNHCR:n tiedotteessa.

Sama viesti on järjestön haastattelemalla myanmarilaisella pakolaisella Mutaybatulla, jonka mies murhattiin.

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan eläää turvassa ja rauhassa, en peläten seuraavaa hyökkäystä.”

UNHCR:n tilastojen mukaan kotimaansa rajojen ulkopuolelle on paennut eniten ihmisiä Syyriasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista, Myanmarista ja Somaliasta. Eniten sisäisiä maan pakolaisia on Kolumbiassa. Turkki on vastaanottanut suurimman määrän pakolaisia. Väkilukuun suhteutettuna Libanon on eniten pakolaisia vastaanottanut maa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Mies pyöräilee pakolaisasutusalueen keskellä

Paikallisten ja pakolaisten välit kiristyvät Ugandassa – Kiistoja ratkotaan asukaskokouksissa

Uganda on ottanut vastaan toista miljoonaa pakolaista. Vaikka rinnakkaiselo paikallisten kanssa sujuu pääosin hyvin, viime aikoina on kiistelty muun muassa kansainvälisten järjestöjen jakamasta tuesta, kirjoittaa eteläsudanilaisia pakolaisia haastatellut Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mira Luoma.
Yleiskuva kaupungista

Raportti: Kamerunin pakolaiskriisi on maailman unohdetuin – ”Katkeruus lisääntyy päivittäin ja alue lähestyy täysimittaista sotaa”

Norjan pakolaisneuvosto on julkaissut listan maailman unohdetuimmista pakolaiskriiseistä. ”Joka päivä miljoonia pakolaisia lyödään laimin, koska heitä koskettaa väärä kriisi”, kritisoi järjestön pääsihteeri Jan Egeland.
Ihmisiä kävelemässä lentokoneeseen

Raportti: Maailmassa ennätysmäärä maan sisäisiä pakolaisia – "Saavat surkean vähän huomiota"

Viime vuonna 41 miljoonaa ihmistä oli paossa kotimaansa sisällä, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Taustalla vaikuttavat luonnonkatastrofit, mutta myös katastrofeja kohtaavien maiden infrastruktuurien hauraus, toteaa Displacement Monitoring Centerin ja Norjan pakolaisneuvoston raportti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan