Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista. (Kuva: Trocaire / CC BY 2.0 )

Kodeistaan paenneita oli viime vuonna jälleen kerran ennätysmäärä, osoittaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tänään julkaistu vuosiraportti maailman pakolaistilastoista.

Raportin mukaan maailmassa oli viime vuoden lopulla 65,6 miljoonaa ihmistä, jotka olivat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Paenneista 40,3 miljoonaa on kotimaansa sisäisiä pakolaisia, 2,8 miljoonaa turvapaikanhakijoita ja loput kotimaansa ulkopuolelle paenneita.

Luvut tarkoittavat, että joka sekunti kolme ihmistä joutui pakenemaan.

”Meidän on selvittävä paremmin näiden ihmisten takia. Konfliktien maailmassa tarvitaan päättäväisyyttä ja rohkeutta, ei pelkoa”, sanoo UNHCR:n johtaja ja YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi.

Pakolaistilastot ovat viime vuosina lyöneet ennätyksiä, ja myös tänä vuonna pakolaisia on enemmän kuin koskaan UNHCR:n 70-vuotisen historian aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että pakolaisten määrän kasvu on hidastunut, järjestö sanoo. Siinä, missä kasvu viime vuosina on ollut miljoonia vuodessa, viime vuonna määrä oli enää 300 000 enemmän kuin edellisvuoden lopulla.

Siitä huolimatta pakolaismäärät ovat yhä valtavat. Tilastojen kärjessä on Syyria, jonka väestöstä 12 miljoonaa on paennut maan rajojen sisällä tai niiden ulkopuolelle. Mikäli palestiinalaisia ei lasketa, seuraavaksi suurin pakolaisryhmä ovat afganistanilaiset ja sen jälkeen irakilaiset.

Uusi trendi viime vuonna oli Etelä-Sudanin pakolaismäärän kasvu. Rauhanponnistelut romahtivat maassa heinäkuussa, minkä seurauksena yli 700 000 ihmistä pakeni. Yhteensä eteläsudanilaisia pakolaisia on 3,3 miljoonaa, UNHCR kertoo.

Noin 84 prosenttia maailman pakolaisista elää tilastojen mukaan pieni- ja keskituloisissa maissa. Pakolaisia vastaanottivat viime vuonna eniten Turkki, Pakistan, Libanon, Iran ja Uganda.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015.
(Kuva:
Ben White
/
CAFOD Photo Library
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin.
(Kuva:
Daniel Gutman
/
IPS
)

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.