Uutiset

Kieliryhmät kahinoivat Kamerunissa, mutta ruohonjuuritasolla pusketaan töitä rauhan eteen – Toimittaja Rosaline Obah Akah’lle avainasemassa on puolueettomana pysyminen

Jopa puoli miljoonaa ihmistä on viime vuosina paennut Kamerunin englannin- ja ranskankielisten ryhmien välisten ristiriitojen takia. Rauhanaktivisti ja toimittaja Rosaline Obah Akah’n mielestä jo laadukkaan ja puolueettoman tiedon tuottaminen voi edistää rauhaa.
Ihmisiä pöydän ääressä
Cameroon Community Media Networkin jäseniä verkoston kokouksessa. (Kuva: Rosaline Obah Akah)

Konflikti eri kieliryhmien välillä on pahentunut parin viime vuoden ajan Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa.

Samaan aikaan myös tavallisten kansalaisten parissa on kuitenkin virinnyt erilaisia rauhaan pyrkiviä hankkeita. Monet kansalaisjärjestöt ja muut ruohonjuuritason toimijat yrittävät lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua konfliktin osapuolten, englannin- ja ranskankielisten kamerunilaisten, välillä.

”On haastavaa olla rauhanaktivisti Kamerunissa. Konfliktista hyötyjät vihaavat kaikkea rauhaan liittyvää. Osapuolet myös usein haluavat ymmärtää väärin, että rauhan puolesta puhuja on jommankumman puolella. Itselleni avainasemassa on objektiivisena pysytteleminen ja se, että säilytän määrätietoisuuteni”, kertoo toimittaja Rosaline Obah Akah sähköpostin välityksellä.

Hän johtaa Cameroon Association of Media Women -järjestöä. Järjestö on yksi yli 120:stä, jotka kuuluvat Cameroon Community Media Network -verkostoon (CCMN). Verkosto kokoaa yhteen erilaisia yhteisöllisen median toimijoita.

Yhteisömedialla tarkoitetaan yhteisön tarpeista nousevaa ei-kaupallista tiedonvälitystä. Afrikassa se on ollut hyvin usein radio-ohjelmia, mutta nykyään yhä useammin erilaisia blogeja ja muita internet-pohjaisia julkaisuja.

Katkeruus on kytenyt pitkään

Konfliktin tausta on siirtomaa-ajoissa. Saksan siirtomaana ollut Kamerun jaettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Englannin ja Ranskan kesken, jolloin sitä valvoi YK:n edeltäjä Kansainliitto.

Itsenäistymiskuohunnoissa vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi, ja vuotta myöhemmin siihen liittyi osa Brittiläisen Etelä-Kamerunin alueista. Osa liittyi naapurimaahan Nigeriaan.

Kamerunilaisista ranskankielisiä on noin 80 prosenttia, ja englanninkieliset ovat koko itsenäisyyden ajan kokeneet olevansa toisen luokan kansalaisia. Katkeruus on noussut säännöllisesti esiin, viimeksi syksyllä 2016.

Englanninkielinen väestö protestoi syrjintää työmarkkinoilla, englanninkielisten juristien ja tuomarien puutetta sekä sitä, että englanninkieliset eivät saa opetusta äidinkielellään.

Presidentti Paul Biyan autoritäärinen hallinto on tukahduttanut mielenosoituksia väkivaltaisesti.  Kireä tilanne on synnyttänyt sissiliikkeen, joka vaatii itsenäisen Ambazonian valtion perustamista Nigerian ja Kamerunin raja-alueille. Jopa puoli miljoonaa ihmistä on lähtenyt maan sisäisiksi pakolaisiksi tai Nigeriaan.

Rosaline Obah Akah
Rosaline Obah Akah uskoo, että vuoropuhelu on tärkeä keino Kamerunin kielikonfliktin ratkaisemisessa. (Kuva: Rosaline Obah Akah)

Hallituksen on kuunneltava yhteisöjen ääntä

Obah Akah on itse englanninkielinen ja tiedostaa englanninkielisen median riskit sortua ylilyönteihin. Englanninkielinen media edustaa sitä väestönosaa, joka on kapinoinut syrjintää vastaan ja jonka kapinan väkivaltainen tukahduttaminen on saanut aikaan sen, mitä nyt kutsutaan nimellä ”Anglophone crisis”, ”englanninkielisten kriisi”.

Kriisi on kuitenkin koko maan, ja niinpä sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia kamerunilaisia.

Obah Akah on kamerunilaisen The Guardian Post -lehden kolumnisti ja julkaisee rauhaan keskittyvää palstaansa viitenä päivänä viikossa.

Naisilla ei kuitenkaan tarvitse olla lehden kaltaista julkaisualustaa, jotta he voisivat toimia rauhan puolesta. Pelkästään laadukkaan ja objektiivisen informaation tuominen ihmisten saataville voi jo edistää rauhaa, Obah Akah uskoo.

”CCMN:n visiona on rakentaa yhteisöllisen median tuottajille kestäviä verkostoja ja harjoittaa rauhanjournalismia vaihtoehtona perinteiselle journalismille, jotta pääsisimme kohti rauhanomaista yhteiskuntaa”, Akah sanoo.

Verkosto järjestää esimerkiksi työpajoja, joiden aiheet vaihtelevat journalismin etiikasta journalistien oikeuksiin ja vapauksiin.

Sekä hallituksen joukot että separatistit ovat siepanneet ja pahoinpidelleet monia englanninkielisiä ammattitoimittajia konfliktin aikana. Myöskään yhteisöllisen median toimijat eivät tunne olevansa turvassa.

Naiset ovat kuitenkin kampanjoineet rauhanomaisesti ja päässeet puheille konfliktin osapuolten kanssa. Monet ovat käyttäneet yhteisömediaa viestinsä eteenpäin viemiseen samalla kun rauhanneuvotteluita on käyty. Viesti kuuluu: sodalla on musertavat vaikutukset koko järjestelmään ja kaikkiin kansalaisiin.

Mutta miten rauhannainen sitten näkee 50 vuotta pinnan alla ja päällä kyteneen konfliktin ratkaisumahdollisuudet?

”Mielestäni kriisi voidaan saada loppumaan, jos osapuolet antautuvat aidolle vuoropuhelulle, mahdollisesti neutraalilla maaperällä ja mukana on luotettavia kumppaneita. Uskon, että tällä hetkellä kriisi pahenee, koska hallitus ei aidosti kuuntele yhteisöistä kuuluvaa ääntä”, Akah sanoo.

Oikaisu 8.5. Alkuperäisessä tekstissä oli väärä kirjoittajan nimi. Tekstin oikea kirjoittaja on Anna Berghäll.

mediatiedotusvälineettietoviestintäpolitiikkakonflikti Kamerun

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.