Uutiset

Kieliryhmät kahinoivat Kamerunissa, mutta ruohonjuuritasolla pusketaan töitä rauhan eteen – Toimittaja Rosaline Obah Akah’lle avainasemassa on puolueettomana pysyminen

Jopa puoli miljoonaa ihmistä on viime vuosina paennut Kamerunin englannin- ja ranskankielisten ryhmien välisten ristiriitojen takia. Rauhanaktivisti ja toimittaja Rosaline Obah Akah’n mielestä jo laadukkaan ja puolueettoman tiedon tuottaminen voi edistää rauhaa.
Ihmisiä pöydän ääressä
Cameroon Community Media Networkin jäseniä verkoston kokouksessa. (Kuva: Rosaline Obah Akah)

Konflikti eri kieliryhmien välillä on pahentunut parin viime vuoden ajan Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa.

Samaan aikaan myös tavallisten kansalaisten parissa on kuitenkin virinnyt erilaisia rauhaan pyrkiviä hankkeita. Monet kansalaisjärjestöt ja muut ruohonjuuritason toimijat yrittävät lisätä ymmärrystä ja vuoropuhelua konfliktin osapuolten, englannin- ja ranskankielisten kamerunilaisten, välillä.

”On haastavaa olla rauhanaktivisti Kamerunissa. Konfliktista hyötyjät vihaavat kaikkea rauhaan liittyvää. Osapuolet myös usein haluavat ymmärtää väärin, että rauhan puolesta puhuja on jommankumman puolella. Itselleni avainasemassa on objektiivisena pysytteleminen ja se, että säilytän määrätietoisuuteni”, kertoo toimittaja Rosaline Obah Akah sähköpostin välityksellä.

Hän johtaa Cameroon Association of Media Women -järjestöä. Järjestö on yksi yli 120:stä, jotka kuuluvat Cameroon Community Media Network -verkostoon (CCMN). Verkosto kokoaa yhteen erilaisia yhteisöllisen median toimijoita.

Yhteisömedialla tarkoitetaan yhteisön tarpeista nousevaa ei-kaupallista tiedonvälitystä. Afrikassa se on ollut hyvin usein radio-ohjelmia, mutta nykyään yhä useammin erilaisia blogeja ja muita internet-pohjaisia julkaisuja.

Katkeruus on kytenyt pitkään

Konfliktin tausta on siirtomaa-ajoissa. Saksan siirtomaana ollut Kamerun jaettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Englannin ja Ranskan kesken, jolloin sitä valvoi YK:n edeltäjä Kansainliitto.

Itsenäistymiskuohunnoissa vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi, ja vuotta myöhemmin siihen liittyi osa Brittiläisen Etelä-Kamerunin alueista. Osa liittyi naapurimaahan Nigeriaan.

Kamerunilaisista ranskankielisiä on noin 80 prosenttia, ja englanninkieliset ovat koko itsenäisyyden ajan kokeneet olevansa toisen luokan kansalaisia. Katkeruus on noussut säännöllisesti esiin, viimeksi syksyllä 2016.

Englanninkielinen väestö protestoi syrjintää työmarkkinoilla, englanninkielisten juristien ja tuomarien puutetta sekä sitä, että englanninkieliset eivät saa opetusta äidinkielellään.

Presidentti Paul Biyan autoritäärinen hallinto on tukahduttanut mielenosoituksia väkivaltaisesti.  Kireä tilanne on synnyttänyt sissiliikkeen, joka vaatii itsenäisen Ambazonian valtion perustamista Nigerian ja Kamerunin raja-alueille. Jopa puoli miljoonaa ihmistä on lähtenyt maan sisäisiksi pakolaisiksi tai Nigeriaan.

Rosaline Obah Akah
Rosaline Obah Akah uskoo, että vuoropuhelu on tärkeä keino Kamerunin kielikonfliktin ratkaisemisessa. (Kuva: Rosaline Obah Akah)

Hallituksen on kuunneltava yhteisöjen ääntä

Obah Akah on itse englanninkielinen ja tiedostaa englanninkielisen median riskit sortua ylilyönteihin. Englanninkielinen media edustaa sitä väestönosaa, joka on kapinoinut syrjintää vastaan ja jonka kapinan väkivaltainen tukahduttaminen on saanut aikaan sen, mitä nyt kutsutaan nimellä ”Anglophone crisis”, ”englanninkielisten kriisi”.

Kriisi on kuitenkin koko maan, ja niinpä sen ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia kamerunilaisia.

Obah Akah on kamerunilaisen The Guardian Post -lehden kolumnisti ja julkaisee rauhaan keskittyvää palstaansa viitenä päivänä viikossa.

Naisilla ei kuitenkaan tarvitse olla lehden kaltaista julkaisualustaa, jotta he voisivat toimia rauhan puolesta. Pelkästään laadukkaan ja objektiivisen informaation tuominen ihmisten saataville voi jo edistää rauhaa, Obah Akah uskoo.

”CCMN:n visiona on rakentaa yhteisöllisen median tuottajille kestäviä verkostoja ja harjoittaa rauhanjournalismia vaihtoehtona perinteiselle journalismille, jotta pääsisimme kohti rauhanomaista yhteiskuntaa”, Akah sanoo.

Verkosto järjestää esimerkiksi työpajoja, joiden aiheet vaihtelevat journalismin etiikasta journalistien oikeuksiin ja vapauksiin.

Sekä hallituksen joukot että separatistit ovat siepanneet ja pahoinpidelleet monia englanninkielisiä ammattitoimittajia konfliktin aikana. Myöskään yhteisöllisen median toimijat eivät tunne olevansa turvassa.

Naiset ovat kuitenkin kampanjoineet rauhanomaisesti ja päässeet puheille konfliktin osapuolten kanssa. Monet ovat käyttäneet yhteisömediaa viestinsä eteenpäin viemiseen samalla kun rauhanneuvotteluita on käyty. Viesti kuuluu: sodalla on musertavat vaikutukset koko järjestelmään ja kaikkiin kansalaisiin.

Mutta miten rauhannainen sitten näkee 50 vuotta pinnan alla ja päällä kyteneen konfliktin ratkaisumahdollisuudet?

”Mielestäni kriisi voidaan saada loppumaan, jos osapuolet antautuvat aidolle vuoropuhelulle, mahdollisesti neutraalilla maaperällä ja mukana on luotettavia kumppaneita. Uskon, että tällä hetkellä kriisi pahenee, koska hallitus ei aidosti kuuntele yhteisöistä kuuluvaa ääntä”, Akah sanoo.

Oikaisu 8.5. Alkuperäisessä tekstissä oli väärä kirjoittajan nimi. Tekstin oikea kirjoittaja on Anna Berghäll.

mediatiedotusvälineettietoviestintäpolitiikkakonflikti Kamerun

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista