Uutiset Unohdetut kriisit

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.
Rauhanmonumentti Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa. (Kuva: Will Baxter / Kirkon Ulkomaanapu)

Keski-Afrikan tasavallan luoteisosassa kidnapattiin heinäkuussa yhteensä yhdeksän avustustyöntekijää, Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Keski-Afrikan maatoimiston johtaja Zaire Lwango laskee. Yksi menetti henkensä.

”Olemme valmiita menettämään rahaa, tavaroita ja ajoneuvoja, mutta jos alamme menettää ihmishenkiä, se on huono juttu”, Lwango sanoo videopuhelun välityksellä.

KUA tukee maassa koulutuksen kehittämistä ja tekee rauhantyötä muun muassa uskontoryhmien välistä dialogia edistämällä. Sen rauhallisemmalla alueella sijaitseva toimisto on välttynyt hyökkäyksiltä.

Keski-Afrikan tasavallassa kytee väkivaltainen konflikti, jonka vuoksi maan 4,7 miljoonasta asukkaasta noin 1,3 miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan.

Nimensä mukaisesti keskellä Afrikkaa Sudanin, Kamerunin, Tšadin ja Kongon demokraattisen tasavallan välissä sijaitseva Keski-Afrikan tasavalta on yksi maailman vaarallisimmista maista avustustyöntekijöille. Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna se on toiseksi viimeisellä sijalla ennen Nigeriä.

Puolella väestöstä ei ole tarpeeksi ruokaa, ja alle viisivuotiaista lapsista yli kolmasosa on kroonisesti aliravittuja. Väestöstä 2,6 miljoonaa on humanitaarisen avun tarpeessa.

”Keski-Afrikan tasavalta on todellakin unohdettu kriisi”, sanoo Afrikan konflikteihin perehtynyt sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

Syynä on Käihkön mukaan se, että maan ongelmat ovat niin monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia, eikä sillä ole juurikaan painoarvoa kansainvälisessä tai edes alueellisessa politiikassa.

”Valitettavasti lukuisista maailman kriiseistä vain osa saa huomiota. Keski-Afrikan tasavalta on koko historiansa ajan jäänyt tässä kilpailussa alakynteen.”

Ranskan vaikutus suuri

Keski-Afrikan tasavalta itsenäistyi Ranskan siirtomaavallan alta vuonna 1960.

”Siirtomaaisännät pyrkivät maksimoidaan siirtomaistaan tulevan voiton, eivät rakentamaan niitä toimiviksi valtioiksi. Ranskan Keski-Afrikan tasavalta on ääriesimerkki tästä logiikasta, joka on luonut niin heikon valtion, että sitä on kutsuttu aavevaltioksi”, Käihkö sanoo.

Kuvaavaa on, että Ranskan siirtomaavallan aikana Keski-Afrikan tasavaltaa kutsuttiin Tuhkimoksi ja jopa jäteastiaksi.

Itsenäistymisen jälkeen maan hallinto ulkoistettiin yksityisille yrityksille, jotka käyttivät paikallisia asukkaita pakkotyövoimana. Päätöksiä tekivät ranskalaiset asiantuntijat. Valta on vaihtunut pääosin sotilasvallankaappauksilla, usein Ranskan myötävaikutuksella.

”Ranskan vaikutus itsenäisyyden ajan politiikassa on valtava. Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, Käihkö sanoo.

Se näkyy muun muassa julkisten palvelujen puutteessa. KUA:n Zaire Lwangon mukaan Keski-Afrikan tasavallassa voi ajaa satoja kilometrejä näkemättä merkkiäkään valtiosta. Vesi- ja viemäröintijärjestelmät puuttuvat, teitä on vähän, energiaa saadaan puun polttamisesta.

”Jos joku saa vähän koulutusta Punaiselta Ristiltä, hänestä tulee kylän lääkäri”, Lwango sanoo.

Pankkien ja muiden palvelujen puute on yksi syy avustusjärjestöjen toimistoihin ja työntekijöihin kohdistuviin hyökkäyksiin.

”Hyökkääjät tietävät, että järjestöjen toimistoissa on rahaa. Se on kuin lotossa voittaisi”, Lwango toteaa.

Aseelliset ryhmät taistelevat vallasta

Nykyinen konflikti käynnistyi loppuvuodesta 2012. Käihkön mukaan sen juuret ovat siirtomaa-aikana luodussa epätasa-arvoisessa hallintojärjestelmässä.

”Koska valtio nähdään maallisena mutta kristittynä, on muslimit leimattu ulkomaalaisiksi. Valtiovalta on historiallisesti kohdellut muslimeita epäluotettavina ja polkenut heidän oikeuksiaan.”

Maan väestöstä muslimeja on noin 15 prosenttia, kristittyjä protestantteja ja katolisia noin 80 prosenttia.

Pääosin muslimeista koostuva Séléka-liike nousi kapinaan ja syrjäytti presidentti François Bozizén maaliskuussa 2013. Sélékaa vastustamaan syntyi Anti-Balakaksi kutsuttu kristittyenemmistöinen aseellinen ryhmä. Molemmat syyllistyivät siviiliväestöön kohdistuneisiin julmuuksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin, ja maassa pelättiin jopa kansanmurhaa.

”Väkivalta johti kierteeseen, jossa niin kristityt kuin muslimitkin tukeutuivat yhä enemmän omaan yhteisöönsä suojatakseen itseään toiselta”, Käihkö kertoo.

Olisi kuitenkin liian yksinkertaistettua puhua vain uskontoryhmien välisestä konfliktista. Maassa taistelee useita eritaustaisia, omia etujaan ajavia kapinallisryhmiä, joista osa tulee naapurimaista Sudanista ja Tšadista.

”Aseelliset ryhmät väittävät, että heillä on poliittinen agenda ja että he haluavat suojella ihmisiä ja puolustaa tietyn uskonnollisen ryhmän oikeuksia. Todellisuudessa he haluavat vain alistaa alueet omaan hallintaansa”, Lwango sanoo.

Ryhmät taistelevat muun muassa maan timanttikaivosten hallinnasta. Keski-Afrikan tasavalta tunnetaan niin sanotuista veritimanteistaan, joilla aseelliset ryhmät ovat rahoittaneet toimintaansa. Viime vuosina Keski-Afrikan kaivosoikeuksista on kiinnostunut myös Venäjä, jolla on maassa palkkasotilaita.

Rauhansopimus presidentti Faustin-Archange Touadéran hallituksen ja 14 kapinallisryhmän välillä solmittiin viime vuonna, mutta väkivalta ei ole loppunut. Keski-Afrikan tasavallasta 70 prosenttia on aseellisten ryhmien hallinnassa.

Selin kameraan oleva vihreäpaitainen mies puhuu tuoleilla istuvalle yleisölle.
Nuorten rauhankerhot ovat osa Kirkon Ulkomaanavun työtä Keski-Afrikan tasavallassa. (Kuva: Patrick Meinhardt / Kirkon Ulkomaanapu)

Suomen apu tärkeää

Lwango ei usko Keski-Afrikan tilanteen paranevan lähitulevaisuudessa. Joulukuussa järjestettävien presidentinvaalien pelätään kiihdyttävän väkivaltaisuuksia entisestään.

Koronan vuoksi rajat naapurimaihin ovat kiinni, mikä heikentää haurasta taloutta. Koulut ovat olleet kiinni viisi kuukautta, ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

”Iso osa lapsista on pudonnut kyydistä eikä todennäköisesti palaa enää ensi vuonna kouluun.”

Väkivalta ja levottomuudet ovat keskittyneet maan pohjois- ja itäosiin. Länsi- ja eteläosissa maata on sen sijaan hyvin rauhallisia alueita, Lwango sanoo.

”Siellä ei tarvita humanitaarista apua vaan tukea taloudellisen toiminnan käynnistämiseksi uudelleen.”

Ylipäätään apua tarvittaisiin infrastruktuurin, toimivan valtion ja talouden kehittämiseen, Lwango sanoo. Suomi voisi asiantuntemuksellaan auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa luonnonvarojen, kuten metsien hyödyntämisessä kestävällä ja paikallisia yhteisöjä tukevalla tavalla.

”Suomen apu ja tuki ovat todella tärkeitä Keski-Afrikan tasavallalle, myös siksi että Suomea ei nähdä täällä poliittisena vaan neutraalina toimijana, toisin kuin vaikka Ranska, Englanti tai Yhdysvallat. Olemme onnistuneet edistämään dialogia eri osapuolten välillä ja saaneet jopa muslimijohtajat keskustelemaan keskenään, vaikka olemme kristillinen järjestö. Meidät otetaan kaikkialla hyvin vastaan.”

Keski-Afrikan tasavallan konfliktiUnohdetut kriisit avustustyökatastrofiapukonflikti Keski-Afrikan tasavalta Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Mies puolilähikuvassa.

Nicolás Maduron johtama Venezuela on täydessä humanitaarisessa kriisissä – ”Taloudellisesti ja sosiaalisesti maa on jo romahtanut”

Unohdetut kriisit -sarjamme toinen osa kertoo Venezuelasta, jossa talousongelmat ja huono hallinto ovat johtaneet yhteen maailman pahimmista ruokakriiseistä. Diktaattorin ottein hallitsevan presidentti Maduron vallasta hyötyvät ainakin Venezuelan armeija, Venäjä, Kiina ja Kuuba, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.

Tuoreimmat

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta