Uutiset Unohdetut kriisit

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.
Rauhanmonumentti Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa. (Kuva: Will Baxter / Kirkon Ulkomaanapu)

Keski-Afrikan tasavallan luoteisosassa kidnapattiin heinäkuussa yhteensä yhdeksän avustustyöntekijää, Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Keski-Afrikan maatoimiston johtaja Zaire Lwango laskee. Yksi menetti henkensä.

”Olemme valmiita menettämään rahaa, tavaroita ja ajoneuvoja, mutta jos alamme menettää ihmishenkiä, se on huono juttu”, Lwango sanoo videopuhelun välityksellä.

KUA tukee maassa koulutuksen kehittämistä ja tekee rauhantyötä muun muassa uskontoryhmien välistä dialogia edistämällä. Sen rauhallisemmalla alueella sijaitseva toimisto on välttynyt hyökkäyksiltä.

Keski-Afrikan tasavallassa kytee väkivaltainen konflikti, jonka vuoksi maan 4,7 miljoonasta asukkaasta noin 1,3 miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan.

Nimensä mukaisesti keskellä Afrikkaa Sudanin, Kamerunin, Tšadin ja Kongon demokraattisen tasavallan välissä sijaitseva Keski-Afrikan tasavalta on yksi maailman vaarallisimmista maista avustustyöntekijöille. Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna se on toiseksi viimeisellä sijalla ennen Nigeriä.

Puolella väestöstä ei ole tarpeeksi ruokaa, ja alle viisivuotiaista lapsista yli kolmasosa on kroonisesti aliravittuja. Väestöstä 2,6 miljoonaa on humanitaarisen avun tarpeessa.

”Keski-Afrikan tasavalta on todellakin unohdettu kriisi”, sanoo Afrikan konflikteihin perehtynyt sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

Syynä on Käihkön mukaan se, että maan ongelmat ovat niin monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia, eikä sillä ole juurikaan painoarvoa kansainvälisessä tai edes alueellisessa politiikassa.

”Valitettavasti lukuisista maailman kriiseistä vain osa saa huomiota. Keski-Afrikan tasavalta on koko historiansa ajan jäänyt tässä kilpailussa alakynteen.”

Ranskan vaikutus suuri

Keski-Afrikan tasavalta itsenäistyi Ranskan siirtomaavallan alta vuonna 1960.

”Siirtomaaisännät pyrkivät maksimoidaan siirtomaistaan tulevan voiton, eivät rakentamaan niitä toimiviksi valtioiksi. Ranskan Keski-Afrikan tasavalta on ääriesimerkki tästä logiikasta, joka on luonut niin heikon valtion, että sitä on kutsuttu aavevaltioksi”, Käihkö sanoo.

Kuvaavaa on, että Ranskan siirtomaavallan aikana Keski-Afrikan tasavaltaa kutsuttiin Tuhkimoksi ja jopa jäteastiaksi.

Itsenäistymisen jälkeen maan hallinto ulkoistettiin yksityisille yrityksille, jotka käyttivät paikallisia asukkaita pakkotyövoimana. Päätöksiä tekivät ranskalaiset asiantuntijat. Valta on vaihtunut pääosin sotilasvallankaappauksilla, usein Ranskan myötävaikutuksella.

”Ranskan vaikutus itsenäisyyden ajan politiikassa on valtava. Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, Käihkö sanoo.

Se näkyy muun muassa julkisten palvelujen puutteessa. KUA:n Zaire Lwangon mukaan Keski-Afrikan tasavallassa voi ajaa satoja kilometrejä näkemättä merkkiäkään valtiosta. Vesi- ja viemäröintijärjestelmät puuttuvat, teitä on vähän, energiaa saadaan puun polttamisesta.

”Jos joku saa vähän koulutusta Punaiselta Ristiltä, hänestä tulee kylän lääkäri”, Lwango sanoo.

Pankkien ja muiden palvelujen puute on yksi syy avustusjärjestöjen toimistoihin ja työntekijöihin kohdistuviin hyökkäyksiin.

”Hyökkääjät tietävät, että järjestöjen toimistoissa on rahaa. Se on kuin lotossa voittaisi”, Lwango toteaa.

Aseelliset ryhmät taistelevat vallasta

Nykyinen konflikti käynnistyi loppuvuodesta 2012. Käihkön mukaan sen juuret ovat siirtomaa-aikana luodussa epätasa-arvoisessa hallintojärjestelmässä.

”Koska valtio nähdään maallisena mutta kristittynä, on muslimit leimattu ulkomaalaisiksi. Valtiovalta on historiallisesti kohdellut muslimeita epäluotettavina ja polkenut heidän oikeuksiaan.”

Maan väestöstä muslimeja on noin 15 prosenttia, kristittyjä protestantteja ja katolisia noin 80 prosenttia.

Pääosin muslimeista koostuva Séléka-liike nousi kapinaan ja syrjäytti presidentti François Bozizén maaliskuussa 2013. Sélékaa vastustamaan syntyi Anti-Balakaksi kutsuttu kristittyenemmistöinen aseellinen ryhmä. Molemmat syyllistyivät siviiliväestöön kohdistuneisiin julmuuksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin, ja maassa pelättiin jopa kansanmurhaa.

”Väkivalta johti kierteeseen, jossa niin kristityt kuin muslimitkin tukeutuivat yhä enemmän omaan yhteisöönsä suojatakseen itseään toiselta”, Käihkö kertoo.

Olisi kuitenkin liian yksinkertaistettua puhua vain uskontoryhmien välisestä konfliktista. Maassa taistelee useita eritaustaisia, omia etujaan ajavia kapinallisryhmiä, joista osa tulee naapurimaista Sudanista ja Tšadista.

”Aseelliset ryhmät väittävät, että heillä on poliittinen agenda ja että he haluavat suojella ihmisiä ja puolustaa tietyn uskonnollisen ryhmän oikeuksia. Todellisuudessa he haluavat vain alistaa alueet omaan hallintaansa”, Lwango sanoo.

Ryhmät taistelevat muun muassa maan timanttikaivosten hallinnasta. Keski-Afrikan tasavalta tunnetaan niin sanotuista veritimanteistaan, joilla aseelliset ryhmät ovat rahoittaneet toimintaansa. Viime vuosina Keski-Afrikan kaivosoikeuksista on kiinnostunut myös Venäjä, jolla on maassa palkkasotilaita.

Rauhansopimus presidentti Faustin-Archange Touadéran hallituksen ja 14 kapinallisryhmän välillä solmittiin viime vuonna, mutta väkivalta ei ole loppunut. Keski-Afrikan tasavallasta 70 prosenttia on aseellisten ryhmien hallinnassa.

Selin kameraan oleva vihreäpaitainen mies puhuu tuoleilla istuvalle yleisölle.
Nuorten rauhankerhot ovat osa Kirkon Ulkomaanavun työtä Keski-Afrikan tasavallassa. (Kuva: Patrick Meinhardt / Kirkon Ulkomaanapu)

Suomen apu tärkeää

Lwango ei usko Keski-Afrikan tilanteen paranevan lähitulevaisuudessa. Joulukuussa järjestettävien presidentinvaalien pelätään kiihdyttävän väkivaltaisuuksia entisestään.

Koronan vuoksi rajat naapurimaihin ovat kiinni, mikä heikentää haurasta taloutta. Koulut ovat olleet kiinni viisi kuukautta, ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

”Iso osa lapsista on pudonnut kyydistä eikä todennäköisesti palaa enää ensi vuonna kouluun.”

Väkivalta ja levottomuudet ovat keskittyneet maan pohjois- ja itäosiin. Länsi- ja eteläosissa maata on sen sijaan hyvin rauhallisia alueita, Lwango sanoo.

”Siellä ei tarvita humanitaarista apua vaan tukea taloudellisen toiminnan käynnistämiseksi uudelleen.”

Ylipäätään apua tarvittaisiin infrastruktuurin, toimivan valtion ja talouden kehittämiseen, Lwango sanoo. Suomi voisi asiantuntemuksellaan auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa luonnonvarojen, kuten metsien hyödyntämisessä kestävällä ja paikallisia yhteisöjä tukevalla tavalla.

”Suomen apu ja tuki ovat todella tärkeitä Keski-Afrikan tasavallalle, myös siksi että Suomea ei nähdä täällä poliittisena vaan neutraalina toimijana, toisin kuin vaikka Ranska, Englanti tai Yhdysvallat. Olemme onnistuneet edistämään dialogia eri osapuolten välillä ja saaneet jopa muslimijohtajat keskustelemaan keskenään, vaikka olemme kristillinen järjestö. Meidät otetaan kaikkialla hyvin vastaan.”

Keski-Afrikan tasavallan konfliktiUnohdetut kriisit avustustyökatastrofiapukonflikti Keski-Afrikan tasavalta Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Lapsia pulpettien äärellä.

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta

Care International -järjestö on julkaissut vuotuisen listansa kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat vähiten tilaa maailman medioissa. ”Emme saa pysyä vaiti, kun maailma jättää huomiotta kriisit, jotka alkoivat kauan ennen koronavirusta ja joihin ei vieläkään ole puututtu”, sanoo järjestön koordinaattori Delphine Pinault.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla kaksi miestä.

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille

Sunnuntaina vaalit järjestävässä Myanmarissa on käynnissä yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista, tai oikeastaan useampiakin. Aung San Suu Kyin noustua valtaan etnisten vähemmistöjen tilanne maassa ei ole parantunut, pikemminkin päin vastoin, sanoo paikallisessa järjestössä työskentelevä rauhanneuvottelija Harn Yawnghwe.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Mies kaksi violettia kukkaa kädessään.

Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Intia perui Kashmirin autonomian vuonna 2019 ja muutti samalla maalakeja. Nyt viljelijät pelkäävät, että alueen teollistaminen uhkaa sekä viljelyelinkeinoa että luonnon monimuotoisuutta.

Tuoreimmat

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”