Uutiset Keski-Afrikan tasavallan konflikti

Amnesty: Keski-Afrikan tasavallassa käydään kauppaa veritimanteilla

Sodan kummankin osapuoli on hyötynyt timanttikaupasta vientikiellosta huolimatta.
Keski-Afrikan tasavallan pakolaisia vuonna 2013. Kuva: UNHCR / S. Phelps / cc 2.0)

Keski-Afrikan tasavallassa toimivat yritykset ovat ostaneet useiden miljoonien dollarien arvosta timantteja selvittämättä riittävän tarkasti, onko kaupoilla rahoitettu maan sisällissodan osapuolia. Timanttikauppaan liittyy myös esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä ja veroihin liittyviä väärinkäytöksiä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tänään ilmestyneessä raportissaan.

Timanttien vienti Keski-Afrikan tasavallasta kiellettiin toukokuussa 2013, muutama kuukausi kristittyjen ja muslimien välillä käytävän sisällissodan syttymisen jälkeen. Kiellon langetti Kimberleyn prosessi, 81 maan muodostama ryhmä, joka pyrkii lopettamaan niin sanottujen veritimanttien myynnin.

Muun muassa kauppiaiden ja kaivostyöntekijöiden haastatteluihin perustuvan raportin mukaan sekä pääosin kristityt anti-balakat että muslimeista koostuvat Seleka-kapinalliset ovat kuitenkin hyötyneet timanttikaupasta. Ne ovat pitäneet hallussaan kaivoksia ja verottaneet tai kiristäneet suojelurahaa kaivostyöläisiltä ja timanttikauppiailta. Amnesty löysi myös alaikäisiä kaivostyöläisiä.

Raportin mukaan suurin maassa toimiva timanttiyritys, Sodiam, on ostanut konfliktin aikana anti-balakoita hyödyttäviä timantteja, ja nyt sillä hallussaan on timantteja seitsemän miljoonan dollarin arvosta. Vielä niitä ei ole viety maasta, mutta Kimberleyn prosessi saattaa sallia viennin, mikäli Keski-Afrikan tasavalta täyttää sille heinäkuussa asetetut ehdot.

Sodiam kiistää ostavansa konfliktitimantteja, mutta Amnestyn mukaan yrityksen vastuullisuuskäytännöissä ja huolellisuusvelvoitteen noudattamisessa on kuitenkin huomattavia puutteita.

"Yritykset eivät saa hyötyä veritimanttien kaupasta. Keski-Afrikan tasavallan hallituksen on takavarikoitava veritimantit, myytävä ne ja käytettävä tuotot yleiseen hyvään. Jälleenrakennukseen pyrkivän maan kansalaisilla on oikeus hyötyä runsaista luonnonvaroista", Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio sanoo.

YK:n arvion mukaan maasta on onnistuttu myös viemään timantteja ulkomaille, mutta harvoja on pystytty jäljittämään. Todennäköisesti ne myydään kansainvälisten keskusten kautta. Niistä tärkeimpiä ovat Belgia ja Arabiemiirikunnat, jotka kumpikin ovat Kimberleyn prosessin jäseniä. Sen pitäisi taata kaupan sääntely, mutta Amnestyn mukaan sertifiointijärjestelmästä löytyy heikkouksia.

Keski-Afrikan tasavallan konflikti syttyi keväällä 2013. Sodan kummankin osapuolen tiedetään syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten tappoihin ja raiskauksiin. Yli puolet maan 4,5 miljoonasta ihmisestä tarvitsee humanitaarista apua väkivallan vuoksi.

Viime päivinä konflikti on pahentunut jälleen maan pääkaupungissa Banguissa tapahtuneen nuoren muslimimiehen murhan vuoksi. Maan on määrä pitää vaalit lokakuussa, mutta niitä saatetaan lykätä.

Keski-Afrikan tasavallan konflikti konfliktikauppayhtiöt Keski-Afrikan tasavalta Amnesty International

Lue myös

Mies mikrofonin edessä puolilähikuvassa.

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”

Avustusjärjestöt varoittavat ruokakriisistä Keski-Afrikan tasavallassa, jossa väkivalta on kiihtynyt joulukuun vaalien jälkeen. Avustuskuljetuksia ei saada perille ja hinnat nousevat. Kymmenet tuhannet ovat paenneet naapurimaihin.
Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen