Uutiset Keski-Afrikan tasavallan konflikti

Keski-Afrikan tasavallan ex-urheiluministeri luovutettiin kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle – Suurin osa maasta yhä aseryhmien hallussa

Afrikan jalkapalloliiton johtohahmoihin kuuluva Patrice-Edouard Ngaïssona saa syytteet sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Keski-Afrikan tasavallassa aloitetaan tänään jälleen rauhanneuvottelut, joiden epäonnistuminen tietäisi yhä suurempaa kurjuutta kansalle.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksia Haagissa Alankomaissa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksia Haagissa Alankomaissa. Tuomioistuin alkaa pian käsitellä Keski-Afrikan tasavallan sotarikoksia. (Kuva: jbdodane / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Ranskan viranomaiset luovuttivat eilen Keski-Afrikan entisen nuoriso- ja urheiluministerin Patrice-Edouard Ngaïssonan kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) Haagiin.

Häntä syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä sotarikoksista, jotka tapahtuivat vuosina 2013–2014 Keski-Afrikan tasavallan sisällissodassa. Syytelistalla on muun muassa murhia, kidutusta, vainoa, silpomista, pakkosiirtoja ja karkotuksia, katoamisia ja lapsisotilaiden värväämistä.

Ngaïssonaa on pidetty pääosin kristityistä taistelijoista koostuvan anti-balaka-ryhmän polittisena koordinaattorina. Ryhmä aktivoitui sen jälkeen, kun pääosin muslimeista koostuvat séléka-kapinalliset syrjäyttivät vuonna 2012 Keski-Afrikan tasavallan presidentin Francois Bozizén ja kaappasivat vallan väkivaltaisesti. Molempia ryhmiä on syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

Ngaïssona edusti presidentti Bozizén hallitusta vuosina 2003–2013. Hänet valittiin viime vuonna myös Afrikan jalkapalloliiton johtokuntaan huolimatta ihmisoikeusjärjestöjen vastustuksesta. Monet olivatkin pitäneet häntä koskemattomana, kirjoitti ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Elise Keppler, kun Ngaïssona joulukuussa pidätettiin.

”[Pidätysuutisen] uutisten pitäisi olla herätyssoitto kaikille maailman vakavien rikosten tekijöille: valta-asemissakin olevat voivat joutua tilille”, hän kirjoitti.

Keski-Afrikan tasavallan konflikti on viime aikoina kärjistynyt. Suurin osa maasta on kapinallisryhmien hallussa. Noin väestöstä neljäsosa on pakolaisena, ja maan on varoitettu olevan lähellä nälänhätää.

Aseellisten ryhmien on määrä aloittaa tänään uudet rauhanneuvottelut hallituksen kanssa Afrikan unionin johdolla Sudanissa. Avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto varoittaa, että ellei rauhanneuvotteluissa saavuteta menestystä, maa suuntaa kohti katastrofia, sillä ihmisten sietokyky on katkeamispisteessä. Yli 60 prosenttia ihmisistä, 2,9 miljoonaa ihmistä, tarvitsee humanitaarista apua.

Ngaïssona on toinen keskiafrikkalainen, joka odottaa oikeudenkäyntiä ICC:ssä. Aiemmin marraskuussa maan viranomaiset luovuttivat tuomioistuimelle Alfred ”Rambo” Yékatomin, jonka epäillään komentaneen noin 3 000 taistelijan ryhmää anti-balakoiden sisällä.

Aiemmin ICC on tutkinut Keski-Afrikassa myös vuosina 2002–2003 tapahtuneita rikoksia mutta ei ole onnistunut saamaan syytteeseen ketään sen jälkeen, kun Jean-Pierre Bemba vapautettiin syytteistä viime kesänä. 

Keski-Afrikan tasavallan konflikti ihmisoikeudetpolitiikkalakioikeus ja rikoskonflikti Keski-Afrikan tasavalta

Lue myös

Kaksi pakolaisnaista katoksen alla, toinen keittää ruokaa kattilassa

Yli 60 prosenttia tarvitsee apua Keski-Afrikan tasavallassa – Aseelliset ryhmät hyökänneet pakolaisleireille

Keski-Afrikan tasavallan konfliktissa on nähty viime aikoina uusi taktiikka. Aseelliset ryhmät ovat hyökänneet pakolaisleireille ja polttaneet ne kokonaan tai osittain maan tasalle.
Keski-Afrikan tasavallan pakolaisia Kamerunissa

Tutkimus: Miehiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta yleistä Keski-Afrikan tasavallassa

Usein oletetaan, että vain tytöt ja naiset joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteiksi konflikteissa. Tutkijat havaitsivat, että Keski-Afrikan tasavallassa myös miehet joutuvat raiskausten kohteiksi, ja häpeän vuoksi useimmat tapaukset jäävät piiloon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.