Uutiset Keski-Afrikan tasavallan konflikti

Yli 60 prosenttia tarvitsee apua Keski-Afrikan tasavallassa – Aseelliset ryhmät hyökänneet pakolaisleireille

Keski-Afrikan tasavallan konfliktissa on nähty viime aikoina uusi taktiikka. Aseelliset ryhmät ovat hyökänneet pakolaisleireille ja polttaneet ne kokonaan tai osittain maan tasalle.
Kaksi pakolaisnaista katoksen alla, toinen keittää ruokaa kattilassa
Avuntarve kasvaa sisällissodasta kärsivässä Keski-Afrikan tasavallassa. Kuvassa maan sisäisiä pakolaisia vuonna 2017. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

2,9 miljoonaa ihmistä, 63 prosenttia väestöstä, tarvitsee humanitaarista apua Keski-Afrikan tasavallassa.

Avun tarpeessa olevien määrä on kasvanut puolen vuoden aikana melkein puolella, mikä johtuu muun muassa väkivallan pahentumisesta viime aikoina.

”Maailma ei voi kääntää katsettaan siitä, mitä Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuu. Olemme taas lähtöruudussa”, sanoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Najat Rochd tällä viikolla.

YK:n mukaan viime aikoina konfliktissa on nähty uusi taktiikka: aseelliset ryhmät ovat hyökänneet pakolaisleireille ja polttaneet ne kokonaan tai osittain maan tasalle kahdessa erillisessä tapauksessa.

Viime viikolla yli 40 ihmistä tapettiin ja kymmeniä ihmisiä haavoittui Alindaon kaupungissa sijaitsevalle, pakolaisia majoittaneelle lähetysasemalle tehdyssä hyökkäyksessä. Lokakuussa aseellinen ryhmä hyökkäsi pakolaisleireille myös Batangafossa ja poltti suuria osia leireistä.

Keski-Afrikan tasavallassa syttyi vuonna 2013 sisällissota, jossa pääosin kristityistä koostuvat anti-balaka-kapinalliset sekä pääosin muslimeista koostuvat séléka-kapinalliset taistelevat toisiaan vastaan. Kumpikin osapuoli on syyllistynyt julmuuksiin. Tulitaukosopimuksista huolimatta konflikti on jatkunut.

Kansainvälinen rikostuomioistuin otti viime viikolla vastaan ensimmäisen konfliktin aikana sotarikoksista epäillyn kapinallispäällikön.

Rochdin mukaan alueelle tarvitaan nyt lisää humanitaarista apua. YK:n tämänvuotisesta hätäapuvetoomuksesta vain puolet on rahoitettu.

Norjan pakolaisneuvoston pääsihteeri Jan Egeland vaati konfliktin juurisyihin puuttumista.

”Mielessäni ei ole epäilystä, että Keski-Afrikan tasavalta suuntaa kohti uutta katastrofia, elleivät rauhansopimusta juhlineet osapuolet investoi nyt enemmän konfliktinratkaisudiplomatiaan, tehokkaaseen rauhanturvaamiseen ja lisää humanitaarista apua sekä kehitysapua”, hän sanoi tiedotteessa.

Keski-Afrikan tasavallassa on lähes 690 000 maan sisäistä pakolaista. Yli 570 000 ihmistä on paennut naapurimaihin.

Keski-Afrikan tasavallan konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Keski-Afrikan tasavalta

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Maissia pitelevät kädet

Lautasmalli Beniniin – Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa

Ulkoministeriön rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen kuusivuotisessa tutkimushankkeessa muun muassa koulutettiin paikallisia tutkijoita, kartoitettiin villikasvien käyttöä ruuanlaitossa ja tutkittiin maaperän hivenaineita. Tulokset ovat lupaavia.
Mielenosoittajia Brasilian lippujen kera

Konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa hiv-työtä Brasiliassa – Haavoittuvimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Brasiliaa on usein pidetty hivin vastaisen työn pioneerina, mutta nyt yhä konservatiivisemmaksi muuttuva politiikka uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen työn tulokset. Stigmatisoituvassa ilmapiirissä nuorten miesten tartuntojen määrä on pahimmillaan jopa kolminkertaistunut, kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa työskentelevä Heidi Nummi.
Parturi leikkaa miehen hiuksia

Siirtolaisten rahalähetykset auttavat köyhiä mutta eivät muuta talouden rakenteita – Italiassa keksittiin ratkaisuksi kanaloihin sijoittaminen

Siirtolaisten kotimaihinsa lähettävät rahat ovat tärkeitä, mutta ne eivät kehitä taloutta. Italiassa kokeiltiin uutta konseptia, jonka seurauksena moni filippiiniläinen muutti takaisin kotimaahan huomattuaan, että siellä on mahdollista luoda elinkeinoja ja työtä.
Palmuja ja myrskyn tuhoamia rakennuksia

Filippiineillä tutkitaan, ovatko energiayhtiöt syypäitä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ihmisoikeusloukkauksiin – Tavoitteena ennakkotapaus

Ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta on nostettu viime vuosina useita oikeusjuttuja. Filippiineillä tutkitaan ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeusvaikutuksia.