Uutiset Keski-Afrikan tasavallan konflikti

Yli 60 prosenttia tarvitsee apua Keski-Afrikan tasavallassa – Aseelliset ryhmät hyökänneet pakolaisleireille

Keski-Afrikan tasavallan konfliktissa on nähty viime aikoina uusi taktiikka. Aseelliset ryhmät ovat hyökänneet pakolaisleireille ja polttaneet ne kokonaan tai osittain maan tasalle.
Kaksi pakolaisnaista katoksen alla, toinen keittää ruokaa kattilassa
Avuntarve kasvaa sisällissodasta kärsivässä Keski-Afrikan tasavallassa. Kuvassa maan sisäisiä pakolaisia vuonna 2017. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

2,9 miljoonaa ihmistä, 63 prosenttia väestöstä, tarvitsee humanitaarista apua Keski-Afrikan tasavallassa.

Avun tarpeessa olevien määrä on kasvanut puolen vuoden aikana melkein puolella, mikä johtuu muun muassa väkivallan pahentumisesta viime aikoina.

”Maailma ei voi kääntää katsettaan siitä, mitä Keski-Afrikan tasavallassa tapahtuu. Olemme taas lähtöruudussa”, sanoi YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Najat Rochd tällä viikolla.

YK:n mukaan viime aikoina konfliktissa on nähty uusi taktiikka: aseelliset ryhmät ovat hyökänneet pakolaisleireille ja polttaneet ne kokonaan tai osittain maan tasalle kahdessa erillisessä tapauksessa.

Viime viikolla yli 40 ihmistä tapettiin ja kymmeniä ihmisiä haavoittui Alindaon kaupungissa sijaitsevalle, pakolaisia majoittaneelle lähetysasemalle tehdyssä hyökkäyksessä. Lokakuussa aseellinen ryhmä hyökkäsi pakolaisleireille myös Batangafossa ja poltti suuria osia leireistä.

Keski-Afrikan tasavallassa syttyi vuonna 2013 sisällissota, jossa pääosin kristityistä koostuvat anti-balaka-kapinalliset sekä pääosin muslimeista koostuvat séléka-kapinalliset taistelevat toisiaan vastaan. Kumpikin osapuoli on syyllistynyt julmuuksiin. Tulitaukosopimuksista huolimatta konflikti on jatkunut.

Kansainvälinen rikostuomioistuin otti viime viikolla vastaan ensimmäisen konfliktin aikana sotarikoksista epäillyn kapinallispäällikön.

Rochdin mukaan alueelle tarvitaan nyt lisää humanitaarista apua. YK:n tämänvuotisesta hätäapuvetoomuksesta vain puolet on rahoitettu.

Norjan pakolaisneuvoston pääsihteeri Jan Egeland vaati konfliktin juurisyihin puuttumista.

”Mielessäni ei ole epäilystä, että Keski-Afrikan tasavalta suuntaa kohti uutta katastrofia, elleivät rauhansopimusta juhlineet osapuolet investoi nyt enemmän konfliktinratkaisudiplomatiaan, tehokkaaseen rauhanturvaamiseen ja lisää humanitaarista apua sekä kehitysapua”, hän sanoi tiedotteessa.

Keski-Afrikan tasavallassa on lähes 690 000 maan sisäistä pakolaista. Yli 570 000 ihmistä on paennut naapurimaihin.

Keski-Afrikan tasavallan konflikti avustustyökatastrofiapupakolaisetkonflikti Keski-Afrikan tasavalta

Lue myös

Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksia Haagissa Alankomaissa

Keski-Afrikan tasavallan ex-urheiluministeri luovutettiin kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle – Suurin osa maasta yhä aseryhmien hallussa

Afrikan jalkapalloliiton johtohahmoihin kuuluva Patrice-Edouard Ngaïssona saa syytteet sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Keski-Afrikan tasavallassa aloitetaan tänään jälleen rauhanneuvottelut, joiden epäonnistuminen tietäisi yhä suurempaa kurjuutta kansalle.
Keski-Afrikan tasavallan pakolaisia Kamerunissa

Tutkimus: Miehiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta yleistä Keski-Afrikan tasavallassa

Usein oletetaan, että vain tytöt ja naiset joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteiksi konflikteissa. Tutkijat havaitsivat, että Keski-Afrikan tasavallassa myös miehet joutuvat raiskausten kohteiksi, ja häpeän vuoksi useimmat tapaukset jäävät piiloon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.