Uutiset Ilmastonmuutos

Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen

Monet kirgisialaiset eivät ole huolissaan ilmaston muuttumisesta, sillä tietoa ei ole tarpeeksi ja etenkin köyhimpien mahdollisuudet sopeutua ovat vähäiset. Balbain ja Darkhanin kylissä on kuitenkin huomattu veden väheneminen. Paikallinen viljelijä Kylych Bekeshov yrittää nyt suojella vuorten puustoa.
Kaksi miestä tähyilee ylöspäin
Kyläpäällikkö Abdyhalim Aitbaevin, 73, (vas.) sekä maanviljelijä Kylych Bekeshovin mukaan sää Balbain kylässä on muuttunut paljon heidän lapsuudestaan. Esimerkiksi vettä oli enemmän. (Kuva: Olli Koikkalainen)

”Kun olin lapsi, pystyimme näkemään lumen vuorten huipuilla, eikä se sulanut kesälläkään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana lumi on kuitenkin kadonnut”, sanoo maanviljelijä Kylych Bekeshov, 57, ja osoittelee kotikylänsä Balbain yllä kohoavien vuorten lähes paljaita huippuja.

Olemme Kirgisian itäosan maaseudulla, noin 400 kilometrin ja tuntikausien pikkubussimatkan päässä pääkaupunki Biškekin betoniaukioista.

Maisema on häkellyttävän kaunis: kirkkaan sinistä taivasta vasten voi erottaa joka puolella huikean korkeat Ala too -vuoret, joista kauimmaisten huipulla lunta vielä on jäljellä. Alempana ruoho on keväisen vihreää, ja ilma tuntuu käsittämättömän raikkaalta.

Aivan rinteiden alapuolella on Balbain kylä, jossa asuu noin 350 kotitaloutta. Elämäntapa on perinteinen ja Kirgisialle tyypillinen: asukkaat viljelevät maata ja kasvattavat karjaa, joka laiduntaa vuorilla.

Bekeshovilla on suurehko tila: 14 hehtaaria ohra,- vehnä- ja perunapeltoa sekä hevosia ja lehmiä.

Tulevaisuudessa hänen ja muiden kyläläisten elämä voi kuitenkin muuttua pysyvästi. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan köyhään ja sääolosuhteiltaan haastavaan Kirgisiaan radikaalisti.

”Tietenkin olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta. Kaikki elämämme ja se, mitä teemme, liittyy luontoon”, Bekeshov toteaa.

Lumisia vuorenhuippuja, peltoa ja vettä
Kirgisiaa halkovat muun muassa Tienšan-vuoret, joiden ansiosta maanviljelijät saavat kasteluvettä. Jäätiköiden sulaminen ilmastonmuutoksen seurauksena on aito uhka. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Köyhyys vaikeuttaa sopeutumista

Keski-Aasian yliopisto on arvioinut, että vuonna 1991 Neuvostoliitosta itsenäistynyt, 6,2 miljoonan asukkaan Kirgisia on Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maista kolmanneksi haavoittuvin ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Maan keskilämpötila nousi vuosina 1983–2013 puoli astetta per vuosikymmen. Tulevaisuudessa luvassa on todennäköisesti alueesta riippuen sekä lisää sateita että pidempiä kuivuus- ja lämpöaaltoja. Suurin osa maan sähköstä tuotetaan vesivoimalla, joten esimerkiksi kuivuuden vaikutukset olisivat tuhoisat.

Sääilmiöiden vaikutuksia kärjistävät maan köyhyys, huono infrastruktuuri, kovat sääolot sekä vaikeakulkuinen ja vuoristoinen maasto. Kirgisia sijaitsee yli seitsemän kilometrin korkeuteen kohoavien Pamir- ja Tienšan-vuoristojen risteyksessä. Balbain ympärillä sijaitsevat Ala too -vuoret kuuluvat Tienšan-vuoristoon.

Mannermainen ilmasto kylmine talvineen ja kuivine kesineen tekee sääolosuhteista haastavat jo nyt.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Kirgisiassa etenkin maatalouteen. Se on huono uutinen, sillä Kylych Bekeshovin tavoin peräti kolmannes maan väestöstä elää maataloudesta, vaikka vain pieni osa maasta on viljelykelpoista.

”Ilmastonmuutos näkyy jo nyt etenkin maataloussektorilla. Maanvyörymät, mutavyöryt ja muut ilmastokatastrofit lisääntyvät joka vuosi”, kertoo ilmastoasiantuntija Vladimir Grebnev, joka työskenteli aiemmin YK:n kehitysohjelman UNDP:n palveluksessa ja on nykyisin itsenäinen konsultti.

Mies ja heinää syövä lehmä
Darkhanin kylässä elävä maanviljelijä Tilek Amankulov on myös koulutettu agronomi, joka auttaa muita kylän viljelijöitä parantamaan maatalouden tuottavuutta. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Jäätiköiden sulaminen vie kasteluvedet

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Kirgisiassa myös vuorten jäätiköihin ja sitä kautta vedensaantiin. Jäätiköt ruokkivat jokia, joiden vettä muun muassa Balbain viljelijät käyttävät kasteluvetenä.

Tulevaisuudessa luvassa voi olla ensin tulvia ja sitten vesipula.

Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan Keski-Aasian jäätiköt ovat sulaneet 1960-luvulta alkaen neljä kertaa keskimääräistä nopeammin ja menettäneet yli neljänneksen massastaan.

Kirgisian jäätiköitä ja niiden sulamista on tutkittu viime vuosina tieteellisesti vain vähän, mutta Balbaissa ja sen lähialueilla viljelijät kertovat havainneensa muutoksia.

”Normaalisti saamme kesäkuun alussa paljon vettä vuorilta, mutta vuosi vuodelta sitä on ollut vähemmän”, kertoo maanviljelijä ja agronomi Tilek Amankulov, 46.

Hän asuu Darkhanin kylässä lähellä Kirgisian tärkeintä turistinähtävyyttä, Issyk-Kul-vuoristojärveä, ja kasvattaa aprikooseja, päärynöitä sekä omenoita.

”On alueita, joilla pystyimme ennen kasvattamaan viljaa ilman kastelujärjestelmää, mutta nyt se on mahdotonta”, hän kertoo.

Myös Balbaissa asuva Kylych Bekeshovin sukulaismies, neljän lapsen isä Kamchy Bekeshov, 41, on huomannut veden vähenemisen.

Mies seisoo kädet lanteilla, taustalla vuoria
Monien muiden kirgisialaisten tavoin Kamchy Bekeshov lähti vuosiksi Venäjälle siirtotyöläiseksi. Muutamia vuosia sitten hän palasi takaisin kotikylään viljelemään maata. (Kuva: Olli Koikkalainen)

”Aiemmin joki vei lampaita mukanaan, ja niitä piti hakea alajuoksulta. Nyt sitä ei tarvitse enää tehdä, sillä vesimäärä on puolittunut. Ohjaan jokivettä pelloilleni, ja silloin alajuoksulla muille ei enää riitä vettä. Ennen niin ei käynyt.”

Venäjällä remonttimiehenä kymmenen vuotta työskennellyt Kamchy Bekeshov palasi muutama vuosi sitten perheineen takaisin kotiseudulleen Balbaihin ja paiskii nyt ahkerasti töitä.

Nouseva lämpötila on mahdollistanut uusien kasvien kokeilun, ja nyt Bekeshov kasvattaa muun muassa pähkinöitä sekä keisaripuuta, josta voi tehdä huonekaluja. Paastokuukausi ramadan ei ole heikentänyt halua huhkia pellolla.

”Kirgisiassa on hyvä elää, jos tekee kovasti töitä. Ja minä teen”, hän kehaisee.

Köyhä ei ajattele tulevaisuutta

Keskivertokirgisialaisten mahdollisuudet varautua tai sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat kuitenkin huonommat kuin Kamchy Bekeshovilla. Ilmastoasiantuntija Vladimir Grebnevin mukaan useimmat eivät edes tiedä, mikä on ilmastonmuutos.

Viljelijät kuvittelevat usein, että ruuantuotannon ongelmat johtuvat ihmisistä itsestään, eivät sääoloista, hän kertoo.

”Tietämättömyyden lisäksi myös köyhyys on ongelma. Köyhät eivät ajattele tulevaisuutta vaan vain seuraava viikkoa ja sitä, pystyvätkö he ruokkimaan lapsensa lähipäivinä”, hän sanoo.

Mies näyttää esitettä kameralle
YK:n kehitysohjelma UNDP on jakanut Kirgisian kouluihin ilmastotietopakettia. Järjestön palveluksessa aiemmin olleen Vladimir Grebnevin mukaan ilmastotietoisuus on maassa yhä pientä. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Grebnev on ollut mukana jakamassa esimerkiksi Kirgisian kouluihin ilmastotietopakettia, jonka tarkoituksena on tarjota opetusväline ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja lisätä samalla ilmastotietoisuutta.

Myös Kirgisian hallitus yrittää parantaa varautumista ilmastonmuutokseen esimerkiksi oman ilmastostrategian ja infrastruktuurin parantamisen avulla. Kirgisia on myös allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen mutta ei ole ratifioinut sitä. Sen tavoitteena on leikata päästöjä 11,5–13,8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Grebnevin mukaan työtä haittaavat kuitenkin rahoituspula sekä viime vuosien nopeat poliittiset muutokset.

”Monet hallitukset ovat olleet lyhytikäisiä, ja ilmastopolitiikan taas pitäisi olla pitkäjänteistä”, hän muistuttaa.

Puiden avulla ratkaisuja ympäristöongelmiin

Kirgisiasta löytyy kuitenkin ympäristöaktivisteja, ainakin jonkinlaisia. Viljelijä Kylych Bekeshov on ottanut harteilleen myös metsänvartijan tehtävät. Hän yrittää suojella vuorten rinteillä kasvavia puita.

”Ihmiset kaatavat puita ja päästävät karjan laiduntamaan aina samoille alueille. Yritän pitää vahtia ja kehottaa viemään karjan kauemmas, mutta se on vaikeaa”, hän kertoo.

Kun karja kaluaa kasvit ja puiden juuret ja ne kuolevat, seurauksena voi olla eroosiota, maaperän laadun heikkenemistä ja maanvyörymiä. Puilla on tärkeä vaikutus myös veden laadun kannalta, sillä ne suodattavat ja keräävät sadevettä ja vapauttavat sitä ilmaan ja vesistöihin.

Lehmiä vuorimaisemassa
Ylilaidunnus on Kirgisiassa vakava ongelma, joka on pahentunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Ajamme katsomaan. Vuorenrinteillä etenisi parhaiten hevosella, mutta Bekeshovin luottokulkuväline on japanilainen nelivetomaasturi, joka raivaa tien kivikoiden ja joenuomien läpi.

Ylilaiduntamisen seurauksena Balbaita lähinnä sijaitsevilla vuorilla ja kukkuloilla maasto onkin lähes paljasta. Ongelma on pahentunut viime vuosina, sillä Neuvostoliiton aikana laidunmaiden valvonta oli tiukempaa ja karjaa pääsi myös Kazakstanin puolelle rajaa, jossa laidunmaita oli riittävästi.

Nykyään rinteillä erottaa kuitenkin myös puurykelmiä. Ne ovat Bekeshovin ja hänen edeltäjiensä ansiota. Hänellä on oma taimitarha, jossa kuuset ja männyt pääsevät kasvamaan ensin muutaman kymmenen sentin korkuisiksi.

Kun ne vähän vahvistuvat, Bekeshov siirtää ne vuoren rinteelle. Viime vuonna hän istutti puita noin 70 hehtaaria.

Kaksi miestä tutkii havupuiden taimia
Kylych Bekeshov istuttaa puita vuorten rinteille vedensaannin ja maaperän laadun parantamiseksi. Taustalla Balbain kyläpäällikkö Abdyhalim Aitbaev. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Halpa energia ei kannusta säästämiseen

Kirgisian pääkaupunki Biškek on kuin toinen maailma idylliseen Balbaihin verrattuna.

Ilma tuoksuu kitkerältä ja maisema on utuinen, sillä vuorten alapuolella sijaitseva kaupunki kärsii vaikeasta saasteongelmasta. Ikivanhat Ladat ja muut pakokaasuhirmut huristavat yhä liikenteessä, ja kaupungin laidalla sijaitseva hiililämpövoimala pahentaa tilannetta etenkin pakkaskeleillä.

”Ihmisiä joutuu muuttamaan ilmansaasteiden aiheuttamien terveysongelmien takia. Polkupyöräillessä on käytettävä hengityssuojainta”, kertoo Baktygul Stakejeva.

Hän työskentelee asiantuntijana Move Greenissä, nuorten perustamassa ympäristöjärjestössä, joka on tullut tunnetuksi etenkin Biškekin saastetasojen paljastamisesta.

Rakennuksia ja savuava piippu
Ilmanlaatu on Kirgisian pääkaupungissa Biškekissä usein surkea muun muassa liikenteen ja hiililämmityksen vuoksi. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Move Green alkoi mitata pienhiukkaslukemia pari vuotta sitten, sillä maan oma ilmatieteen laitos ei lukuja julkaissut. Tulokset osoittivat, että ne olivat moninkertaisesti yli turvallisten raja-arvojen ja kaupunki on ajoittain saastuneempi kuin Peking.

Saasteongelma on kaupunkilaisille kouriintuntuva esimerkki ympäristöongelmien vaikutuksista. Ilmastotietoisuus ei Stakejevan mukaan ole silti kovin hyvällä tolalla.

”Jopa järjestöjen työntekijät ja hyvin koulutetut saattavat olla tietämättömiä tai eivät usko ilmastonmuutokseen. Venäjän tv:stä kuulee, että ilmastonmuutos on huijausta ja ilmastoneuvottelut vain markkinointikikka.”

Myöskään energiansäästö ei ole kaupunkilaisille tuttua.

”Neuvostoliiton aikana ajateltiin, että energia ja vesi on ilmaista tai ainakin hyvin halpaa. Niiden säästämiseen ei kannustettu. Nyt tilanne on tosin muuttumassa ja ihmiset ovat alkaneet ajatella, miten suojella ympäristöä, vähentää saasteita ja säästää energiaa”, Vladimir Grebnev sanoo.

Nainen ruusujen keskellä
Kaikki kaupunkilaisetkaan eivät usko ilmastonmuutokseen, sanoo Move Green -ympäristöjärjestön asiantuntija Baktygul Stakejeva. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Mukava elämä houkuttelee kaikkia

Keskivertokirgisialaisen hiilidioksidipäästöt ovat noin 1,6 tonnia vuodessa. Se on noin 18 prosenttia siitä, mitä keskivertosuomalaisella, vaikka Kirgisiassakin on kylmät talvet ja pitkät välimatkat. Syynä onkin enemmän se, ettei Kirgisiassa ole juuri teollisuutta.

Mitä maassa sitten ajatellaan kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista, joissa rikkaat ja nousevat taloudet sysivät vastuuta toisilleen?

Darkhanissa asuva maanviljelijä Tilek Amankulov tietää, että länsimaat ovat syypää ilmastonmuutokseen mutta suhtautuu ongelmaan tyynesti.

”Sitä on hyvin vaikea muuttaa, koska länsimaat tarvitsevat voimaloitaan ja tuotantokeskuksiaan ja ovat tottuneita niihin”, hän toteaa.

Eivätkä kirgisialaisetkaan ole aivan synnittömiä, hän huomauttaa. Siinä, missä ennen tarvittiin sähköä vain jääkaappiin, tv:hen ja valaistukseen, tilanne on nyt toinen.

”Elimme ennen tyytyväisinä, mutta nyt jokaisessa talossa on lämminvesijärjestelmä ja pesukone. Mekin olemme tottuneet mukavampaan elämään, ja sekin vaikuttaa ilmastonmuutokseen.”

Mies mehiläiskennojen keskellä auton lavalla
Kirgisia on yhä maatalousvaltainen maa. Mihailovkan kylässä paikallinen vammaisjärjestö kasvattaa mehiläisiä. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Kirjoittaja on Maailma.netin päätoimittaja, joka vieraili Kirgisiassa ulkoministeriön toimittajamatka-apurahalla keväällä 2019.

Suomi tukee Kirgisian jäätiköiden tutkimusta

Suomen Ilmatieteen laitos tukee Kirgisian sekä myös sen naapurimaan Tadžikistanin jäätiköiden tutkimusta vuonna 2018 alkaneen kehitysyhteistyöhankkeen avulla. Kirgisiassa on yli 8 000 jäätikköä, mutta niiden tilaa ei ole juuri seurattu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Hankkeessa suomalaiset asiantuntijat jakavat osaamistaan Kirgisian ilmatieteen laitokselle Kyrgyz Hydrometille. Tarkoituksena on lisätä Kirgisian sää-, ilmasto- ja ympäristötietoa sekä vahvistaa maan varoitusjärjestelmiä.

Tutkijoiden viimeisin tutkimusmatka suuntautui Turgan-Aksuun jäätikölle Kirgisian itäosiin, yli neljän kilometrin korkeuteen, kertoo tutkimusmatkalle osallistunut tutkija David Brus Ilmatieteen laitokselta sähköpostitse.

Matkan aikana Kirgisian ja Suomen ilmatieteen laitoksen tutkijat asensivat jäätikköalueen ulkopuolelle automaattisen sääaseman. Lisäksi tutkijat selvittivät jään sulamisvauhtia sekä ottivat luminäytteitä, jotta voitaisiin selvittää, onko niissä esimerkiksi jäämiä mustasta hiilestä.

”Osana tutkimusmatkaa kuvasimme myös jäätikköä lennokkien avulla. Kun kuvia on saatu 5 000–6 000, pystymme luomaan alueesta kartan sekä 3D-mallin. Sen tekeminen vuosittain auttaa meitä saamaan kuvan jäätikön dynamiikasta”, Brus kertoo.

Virallisia tuloksia ei vielä ole saatavilla, mutta viime vuonna pystytetyt, jään sulamisvauhdin selvittämiseksi pystytetyt mittauskepit olivat tulleet näkyviin jo neljän metrin matkalta.

Ilmatieteen laitoksen hanketta rahoittaa ulkoministeriö. Hankkeen edellisessä vaiheessa Suomi on tukenut muun muassa ilmanlaadun seurannan parantamista Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä.

Ilmastonmuutos kehitysmaatalousympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofitmetsätsaastuminen Kirgisia

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.