Uutiset Ilmastonmuutos

Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen

Monet kirgisialaiset eivät ole huolissaan ilmaston muuttumisesta, sillä tietoa ei ole tarpeeksi ja etenkin köyhimpien mahdollisuudet sopeutua ovat vähäiset. Balbain ja Darkhanin kylissä on kuitenkin huomattu veden väheneminen. Paikallinen viljelijä Kylych Bekeshov yrittää nyt suojella vuorten puustoa.
Kaksi miestä tähyilee ylöspäin
Kyläpäällikkö Abdyhalim Aitbaevin, 73, (vas.) sekä maanviljelijä Kylych Bekeshovin mukaan sää Balbain kylässä on muuttunut paljon heidän lapsuudestaan. Esimerkiksi vettä oli enemmän. (Kuva: Olli Koikkalainen)

”Kun olin lapsi, pystyimme näkemään lumen vuorten huipuilla, eikä se sulanut kesälläkään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana lumi on kuitenkin kadonnut”, sanoo maanviljelijä Kylych Bekeshov, 57, ja osoittelee kotikylänsä Balbain yllä kohoavien vuorten lähes paljaita huippuja.

Olemme Kirgisian itäosan maaseudulla, noin 400 kilometrin ja tuntikausien pikkubussimatkan päässä pääkaupunki Biškekin betoniaukioista.

Maisema on häkellyttävän kaunis: kirkkaan sinistä taivasta vasten voi erottaa joka puolella huikean korkeat Ala too -vuoret, joista kauimmaisten huipulla lunta vielä on jäljellä. Alempana ruoho on keväisen vihreää, ja ilma tuntuu käsittämättömän raikkaalta.

Aivan rinteiden alapuolella on Balbain kylä, jossa asuu noin 350 kotitaloutta. Elämäntapa on perinteinen ja Kirgisialle tyypillinen: asukkaat viljelevät maata ja kasvattavat karjaa, joka laiduntaa vuorilla.

Bekeshovilla on suurehko tila: 14 hehtaaria ohra,- vehnä- ja perunapeltoa sekä hevosia ja lehmiä.

Tulevaisuudessa hänen ja muiden kyläläisten elämä voi kuitenkin muuttua pysyvästi. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan köyhään ja sääolosuhteiltaan haastavaan Kirgisiaan radikaalisti.

”Tietenkin olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta. Kaikki elämämme ja se, mitä teemme, liittyy luontoon”, Bekeshov toteaa.

Lumisia vuorenhuippuja, peltoa ja vettä
Kirgisiaa halkovat muun muassa Tienšan-vuoret, joiden ansiosta maanviljelijät saavat kasteluvettä. Jäätiköiden sulaminen ilmastonmuutoksen seurauksena on aito uhka. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Köyhyys vaikeuttaa sopeutumista

Keski-Aasian yliopisto on arvioinut, että vuonna 1991 Neuvostoliitosta itsenäistynyt, 6,2 miljoonan asukkaan Kirgisia on Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maista kolmanneksi haavoittuvin ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Maan keskilämpötila nousi vuosina 1983–2013 puoli astetta per vuosikymmen. Tulevaisuudessa luvassa on todennäköisesti alueesta riippuen sekä lisää sateita että pidempiä kuivuus- ja lämpöaaltoja. Suurin osa maan sähköstä tuotetaan vesivoimalla, joten esimerkiksi kuivuuden vaikutukset olisivat tuhoisat.

Sääilmiöiden vaikutuksia kärjistävät maan köyhyys, huono infrastruktuuri, kovat sääolot sekä vaikeakulkuinen ja vuoristoinen maasto. Kirgisia sijaitsee yli seitsemän kilometrin korkeuteen kohoavien Pamir- ja Tienšan-vuoristojen risteyksessä. Balbain ympärillä sijaitsevat Ala too -vuoret kuuluvat Tienšan-vuoristoon.

Mannermainen ilmasto kylmine talvineen ja kuivine kesineen tekee sääolosuhteista haastavat jo nyt.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Kirgisiassa etenkin maatalouteen. Se on huono uutinen, sillä Kylych Bekeshovin tavoin peräti kolmannes maan väestöstä elää maataloudesta, vaikka vain pieni osa maasta on viljelykelpoista.

”Ilmastonmuutos näkyy jo nyt etenkin maataloussektorilla. Maanvyörymät, mutavyöryt ja muut ilmastokatastrofit lisääntyvät joka vuosi”, kertoo ilmastoasiantuntija Vladimir Grebnev, joka työskenteli aiemmin YK:n kehitysohjelman UNDP:n palveluksessa ja on nykyisin itsenäinen konsultti.

Mies ja heinää syövä lehmä
Darkhanin kylässä elävä maanviljelijä Tilek Amankulov on myös koulutettu agronomi, joka auttaa muita kylän viljelijöitä parantamaan maatalouden tuottavuutta. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Jäätiköiden sulaminen vie kasteluvedet

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Kirgisiassa myös vuorten jäätiköihin ja sitä kautta vedensaantiin. Jäätiköt ruokkivat jokia, joiden vettä muun muassa Balbain viljelijät käyttävät kasteluvetenä.

Tulevaisuudessa luvassa voi olla ensin tulvia ja sitten vesipula.

Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan Keski-Aasian jäätiköt ovat sulaneet 1960-luvulta alkaen neljä kertaa keskimääräistä nopeammin ja menettäneet yli neljänneksen massastaan.

Kirgisian jäätiköitä ja niiden sulamista on tutkittu viime vuosina tieteellisesti vain vähän, mutta Balbaissa ja sen lähialueilla viljelijät kertovat havainneensa muutoksia.

”Normaalisti saamme kesäkuun alussa paljon vettä vuorilta, mutta vuosi vuodelta sitä on ollut vähemmän”, kertoo maanviljelijä ja agronomi Tilek Amankulov, 46.

Hän asuu Darkhanin kylässä lähellä Kirgisian tärkeintä turistinähtävyyttä, Issyk-Kul-vuoristojärveä, ja kasvattaa aprikooseja, päärynöitä sekä omenoita.

”On alueita, joilla pystyimme ennen kasvattamaan viljaa ilman kastelujärjestelmää, mutta nyt se on mahdotonta”, hän kertoo.

Myös Balbaissa asuva Kylych Bekeshovin sukulaismies, neljän lapsen isä Kamchy Bekeshov, 41, on huomannut veden vähenemisen.

Mies seisoo kädet lanteilla, taustalla vuoria
Monien muiden kirgisialaisten tavoin Kamchy Bekeshov lähti vuosiksi Venäjälle siirtotyöläiseksi. Muutamia vuosia sitten hän palasi takaisin kotikylään viljelemään maata. (Kuva: Olli Koikkalainen)

”Aiemmin joki vei lampaita mukanaan, ja niitä piti hakea alajuoksulta. Nyt sitä ei tarvitse enää tehdä, sillä vesimäärä on puolittunut. Ohjaan jokivettä pelloilleni, ja silloin alajuoksulla muille ei enää riitä vettä. Ennen niin ei käynyt.”

Venäjällä remonttimiehenä kymmenen vuotta työskennellyt Kamchy Bekeshov palasi muutama vuosi sitten perheineen takaisin kotiseudulleen Balbaihin ja paiskii nyt ahkerasti töitä.

Nouseva lämpötila on mahdollistanut uusien kasvien kokeilun, ja nyt Bekeshov kasvattaa muun muassa pähkinöitä sekä keisaripuuta, josta voi tehdä huonekaluja. Paastokuukausi ramadan ei ole heikentänyt halua huhkia pellolla.

”Kirgisiassa on hyvä elää, jos tekee kovasti töitä. Ja minä teen”, hän kehaisee.

Köyhä ei ajattele tulevaisuutta

Keskivertokirgisialaisten mahdollisuudet varautua tai sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ovat kuitenkin huonommat kuin Kamchy Bekeshovilla. Ilmastoasiantuntija Vladimir Grebnevin mukaan useimmat eivät edes tiedä, mikä on ilmastonmuutos.

Viljelijät kuvittelevat usein, että ruuantuotannon ongelmat johtuvat ihmisistä itsestään, eivät sääoloista, hän kertoo.

”Tietämättömyyden lisäksi myös köyhyys on ongelma. Köyhät eivät ajattele tulevaisuutta vaan vain seuraava viikkoa ja sitä, pystyvätkö he ruokkimaan lapsensa lähipäivinä”, hän sanoo.

Mies näyttää esitettä kameralle
YK:n kehitysohjelma UNDP on jakanut Kirgisian kouluihin ilmastotietopakettia. Järjestön palveluksessa aiemmin olleen Vladimir Grebnevin mukaan ilmastotietoisuus on maassa yhä pientä. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Grebnev on ollut mukana jakamassa esimerkiksi Kirgisian kouluihin ilmastotietopakettia, jonka tarkoituksena on tarjota opetusväline ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja lisätä samalla ilmastotietoisuutta.

Myös Kirgisian hallitus yrittää parantaa varautumista ilmastonmuutokseen esimerkiksi oman ilmastostrategian ja infrastruktuurin parantamisen avulla. Kirgisia on myös allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen mutta ei ole ratifioinut sitä. Sen tavoitteena on leikata päästöjä 11,5–13,8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Grebnevin mukaan työtä haittaavat kuitenkin rahoituspula sekä viime vuosien nopeat poliittiset muutokset.

”Monet hallitukset ovat olleet lyhytikäisiä, ja ilmastopolitiikan taas pitäisi olla pitkäjänteistä”, hän muistuttaa.

Puiden avulla ratkaisuja ympäristöongelmiin

Kirgisiasta löytyy kuitenkin ympäristöaktivisteja, ainakin jonkinlaisia. Viljelijä Kylych Bekeshov on ottanut harteilleen myös metsänvartijan tehtävät. Hän yrittää suojella vuorten rinteillä kasvavia puita.

”Ihmiset kaatavat puita ja päästävät karjan laiduntamaan aina samoille alueille. Yritän pitää vahtia ja kehottaa viemään karjan kauemmas, mutta se on vaikeaa”, hän kertoo.

Kun karja kaluaa kasvit ja puiden juuret ja ne kuolevat, seurauksena voi olla eroosiota, maaperän laadun heikkenemistä ja maanvyörymiä. Puilla on tärkeä vaikutus myös veden laadun kannalta, sillä ne suodattavat ja keräävät sadevettä ja vapauttavat sitä ilmaan ja vesistöihin.

Lehmiä vuorimaisemassa
Ylilaidunnus on Kirgisiassa vakava ongelma, joka on pahentunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Ajamme katsomaan. Vuorenrinteillä etenisi parhaiten hevosella, mutta Bekeshovin luottokulkuväline on japanilainen nelivetomaasturi, joka raivaa tien kivikoiden ja joenuomien läpi.

Ylilaiduntamisen seurauksena Balbaita lähinnä sijaitsevilla vuorilla ja kukkuloilla maasto onkin lähes paljasta. Ongelma on pahentunut viime vuosina, sillä Neuvostoliiton aikana laidunmaiden valvonta oli tiukempaa ja karjaa pääsi myös Kazakstanin puolelle rajaa, jossa laidunmaita oli riittävästi.

Nykyään rinteillä erottaa kuitenkin myös puurykelmiä. Ne ovat Bekeshovin ja hänen edeltäjiensä ansiota. Hänellä on oma taimitarha, jossa kuuset ja männyt pääsevät kasvamaan ensin muutaman kymmenen sentin korkuisiksi.

Kun ne vähän vahvistuvat, Bekeshov siirtää ne vuoren rinteelle. Viime vuonna hän istutti puita noin 70 hehtaaria.

Kaksi miestä tutkii havupuiden taimia
Kylych Bekeshov istuttaa puita vuorten rinteille vedensaannin ja maaperän laadun parantamiseksi. Taustalla Balbain kyläpäällikkö Abdyhalim Aitbaev. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Halpa energia ei kannusta säästämiseen

Kirgisian pääkaupunki Biškek on kuin toinen maailma idylliseen Balbaihin verrattuna.

Ilma tuoksuu kitkerältä ja maisema on utuinen, sillä vuorten alapuolella sijaitseva kaupunki kärsii vaikeasta saasteongelmasta. Ikivanhat Ladat ja muut pakokaasuhirmut huristavat yhä liikenteessä, ja kaupungin laidalla sijaitseva hiililämpövoimala pahentaa tilannetta etenkin pakkaskeleillä.

”Ihmisiä joutuu muuttamaan ilmansaasteiden aiheuttamien terveysongelmien takia. Polkupyöräillessä on käytettävä hengityssuojainta”, kertoo Baktygul Stakejeva.

Hän työskentelee asiantuntijana Move Greenissä, nuorten perustamassa ympäristöjärjestössä, joka on tullut tunnetuksi etenkin Biškekin saastetasojen paljastamisesta.

Rakennuksia ja savuava piippu
Ilmanlaatu on Kirgisian pääkaupungissa Biškekissä usein surkea muun muassa liikenteen ja hiililämmityksen vuoksi. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Move Green alkoi mitata pienhiukkaslukemia pari vuotta sitten, sillä maan oma ilmatieteen laitos ei lukuja julkaissut. Tulokset osoittivat, että ne olivat moninkertaisesti yli turvallisten raja-arvojen ja kaupunki on ajoittain saastuneempi kuin Peking.

Saasteongelma on kaupunkilaisille kouriintuntuva esimerkki ympäristöongelmien vaikutuksista. Ilmastotietoisuus ei Stakejevan mukaan ole silti kovin hyvällä tolalla.

”Jopa järjestöjen työntekijät ja hyvin koulutetut saattavat olla tietämättömiä tai eivät usko ilmastonmuutokseen. Venäjän tv:stä kuulee, että ilmastonmuutos on huijausta ja ilmastoneuvottelut vain markkinointikikka.”

Myöskään energiansäästö ei ole kaupunkilaisille tuttua.

”Neuvostoliiton aikana ajateltiin, että energia ja vesi on ilmaista tai ainakin hyvin halpaa. Niiden säästämiseen ei kannustettu. Nyt tilanne on tosin muuttumassa ja ihmiset ovat alkaneet ajatella, miten suojella ympäristöä, vähentää saasteita ja säästää energiaa”, Vladimir Grebnev sanoo.

Nainen ruusujen keskellä
Kaikki kaupunkilaisetkaan eivät usko ilmastonmuutokseen, sanoo Move Green -ympäristöjärjestön asiantuntija Baktygul Stakejeva. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Mukava elämä houkuttelee kaikkia

Keskivertokirgisialaisen hiilidioksidipäästöt ovat noin 1,6 tonnia vuodessa. Se on noin 18 prosenttia siitä, mitä keskivertosuomalaisella, vaikka Kirgisiassakin on kylmät talvet ja pitkät välimatkat. Syynä onkin enemmän se, ettei Kirgisiassa ole juuri teollisuutta.

Mitä maassa sitten ajatellaan kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista, joissa rikkaat ja nousevat taloudet sysivät vastuuta toisilleen?

Darkhanissa asuva maanviljelijä Tilek Amankulov tietää, että länsimaat ovat syypää ilmastonmuutokseen mutta suhtautuu ongelmaan tyynesti.

”Sitä on hyvin vaikea muuttaa, koska länsimaat tarvitsevat voimaloitaan ja tuotantokeskuksiaan ja ovat tottuneita niihin”, hän toteaa.

Eivätkä kirgisialaisetkaan ole aivan synnittömiä, hän huomauttaa. Siinä, missä ennen tarvittiin sähköä vain jääkaappiin, tv:hen ja valaistukseen, tilanne on nyt toinen.

”Elimme ennen tyytyväisinä, mutta nyt jokaisessa talossa on lämminvesijärjestelmä ja pesukone. Mekin olemme tottuneet mukavampaan elämään, ja sekin vaikuttaa ilmastonmuutokseen.”

Mies mehiläiskennojen keskellä auton lavalla
Kirgisia on yhä maatalousvaltainen maa. Mihailovkan kylässä paikallinen vammaisjärjestö kasvattaa mehiläisiä. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Kirjoittaja on Maailma.netin päätoimittaja, joka vieraili Kirgisiassa ulkoministeriön toimittajamatka-apurahalla keväällä 2019.

Suomi tukee Kirgisian jäätiköiden tutkimusta

Suomen Ilmatieteen laitos tukee Kirgisian sekä myös sen naapurimaan Tadžikistanin jäätiköiden tutkimusta vuonna 2018 alkaneen kehitysyhteistyöhankkeen avulla. Kirgisiassa on yli 8 000 jäätikköä, mutta niiden tilaa ei ole juuri seurattu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Hankkeessa suomalaiset asiantuntijat jakavat osaamistaan Kirgisian ilmatieteen laitokselle Kyrgyz Hydrometille. Tarkoituksena on lisätä Kirgisian sää-, ilmasto- ja ympäristötietoa sekä vahvistaa maan varoitusjärjestelmiä.

Tutkijoiden viimeisin tutkimusmatka suuntautui Turgan-Aksuun jäätikölle Kirgisian itäosiin, yli neljän kilometrin korkeuteen, kertoo tutkimusmatkalle osallistunut tutkija David Brus Ilmatieteen laitokselta sähköpostitse.

Matkan aikana Kirgisian ja Suomen ilmatieteen laitoksen tutkijat asensivat jäätikköalueen ulkopuolelle automaattisen sääaseman. Lisäksi tutkijat selvittivät jään sulamisvauhtia sekä ottivat luminäytteitä, jotta voitaisiin selvittää, onko niissä esimerkiksi jäämiä mustasta hiilestä.

”Osana tutkimusmatkaa kuvasimme myös jäätikköä lennokkien avulla. Kun kuvia on saatu 5 000–6 000, pystymme luomaan alueesta kartan sekä 3D-mallin. Sen tekeminen vuosittain auttaa meitä saamaan kuvan jäätikön dynamiikasta”, Brus kertoo.

Virallisia tuloksia ei vielä ole saatavilla, mutta viime vuonna pystytetyt, jään sulamisvauhdin selvittämiseksi pystytetyt mittauskepit olivat tulleet näkyviin jo neljän metrin matkalta.

Ilmatieteen laitoksen hanketta rahoittaa ulkoministeriö. Hankkeen edellisessä vaiheessa Suomi on tukenut muun muassa ilmanlaadun seurannan parantamista Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä.

Ilmastonmuutos kehitysmaatalousympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofitmetsätsaastuminen Kirgisia

Lue myös

Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija