Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja
Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen on lisättävä kahdella seuraavalla hallituskaudella tuntuvasti kehitysyhteistyövaroja, jotta osuus saataisiin nostettua 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. (Kuva: Niko Hörkkö / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan vuonna 2020 mahdollisesti 200 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys, jotta kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta saataisiin nostettua 0,7 prosenttiin, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) lausunnossaan.

Sen jälkeen tarvittaisiin vielä 128 miljoonan euron korotus joka vuosi vuoteen 2028 asti. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi laina- ja pääomamuotoisten finanssisijoitusten tulisi säilyä noin 130 miljoonan euron vuositasolla.

”Globaalien ongelmien ratkaisu edellyttää myös Suomelta toimia. Siksi tarvitsemme kiireellisesti suunnitelman, jolla kehitysyhteistyö nostetaan uskottavasti 0,7 prosenttiin. Seuraavan hallituksen on viipymättä lähdettävä toteuttamaan suunnitelmaa”, sanoo KPT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) tiedotteessa.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta oli eurooppalaisen Concord-järjestön mukaan viime vuonna 0,41 prosenttia. 0,7 prosentin osuus on YK:n, OECD:n ja EU:n tavoite, johon on sitouduttu myös Suomen tämänhetkisessä hallitusohjelmassa viime vuosien rajuista leikkauksista huolimatta. Viime vuonna vain neljä EU-maata saavutti 0,7-tavoitteen.

KPT:n mukaan hallitusohjelman kirjaus 0,7-osuudesta ”pidemmän aikavälin tavoitteena” on liian ylimalkainen. Sen mukaan tarvitaan selkeämpi suunnitelma. Toimikunta aikoo laatia kevään aikana esityksen kehityspoliittisesta strategiasta, joka ulottuisi hallituskausien yli.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.