Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja
Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen on lisättävä kahdella seuraavalla hallituskaudella tuntuvasti kehitysyhteistyövaroja, jotta osuus saataisiin nostettua 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. (Kuva: Niko Hörkkö / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan vuonna 2020 mahdollisesti 200 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys, jotta kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta saataisiin nostettua 0,7 prosenttiin, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) lausunnossaan.

Sen jälkeen tarvittaisiin vielä 128 miljoonan euron korotus joka vuosi vuoteen 2028 asti. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi laina- ja pääomamuotoisten finanssisijoitusten tulisi säilyä noin 130 miljoonan euron vuositasolla.

”Globaalien ongelmien ratkaisu edellyttää myös Suomelta toimia. Siksi tarvitsemme kiireellisesti suunnitelman, jolla kehitysyhteistyö nostetaan uskottavasti 0,7 prosenttiin. Seuraavan hallituksen on viipymättä lähdettävä toteuttamaan suunnitelmaa”, sanoo KPT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) tiedotteessa.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta oli eurooppalaisen Concord-järjestön mukaan viime vuonna 0,41 prosenttia. 0,7 prosentin osuus on YK:n, OECD:n ja EU:n tavoite, johon on sitouduttu myös Suomen tämänhetkisessä hallitusohjelmassa viime vuosien rajuista leikkauksista huolimatta. Viime vuonna vain neljä EU-maata saavutti 0,7-tavoitteen.

KPT:n mukaan hallitusohjelman kirjaus 0,7-osuudesta ”pidemmän aikavälin tavoitteena” on liian ylimalkainen. Sen mukaan tarvitaan selkeämpi suunnitelma. Toimikunta aikoo laatia kevään aikana esityksen kehityspoliittisesta strategiasta, joka ulottuisi hallituskausien yli.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi

Lue myös

Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Eurokolikko lähikuvassa

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.