Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan 200 miljoonan euron korotus vuonna 2020

Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan selkeä suunnitelma ja tuntuvia lisäyksiä, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta.
Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja
Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen on lisättävä kahdella seuraavalla hallituskaudella tuntuvasti kehitysyhteistyövaroja, jotta osuus saataisiin nostettua 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. (Kuva: Niko Hörkkö / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen kehitysyhteistyövaroihin tarvitaan vuonna 2020 mahdollisesti 200 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys, jotta kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta saataisiin nostettua 0,7 prosenttiin, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) lausunnossaan.

Sen jälkeen tarvittaisiin vielä 128 miljoonan euron korotus joka vuosi vuoteen 2028 asti. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi laina- ja pääomamuotoisten finanssisijoitusten tulisi säilyä noin 130 miljoonan euron vuositasolla.

”Globaalien ongelmien ratkaisu edellyttää myös Suomelta toimia. Siksi tarvitsemme kiireellisesti suunnitelman, jolla kehitysyhteistyö nostetaan uskottavasti 0,7 prosenttiin. Seuraavan hallituksen on viipymättä lähdettävä toteuttamaan suunnitelmaa”, sanoo KPT:n puheenjohtaja ja kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) tiedotteessa.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta oli eurooppalaisen Concord-järjestön mukaan viime vuonna 0,41 prosenttia. 0,7 prosentin osuus on YK:n, OECD:n ja EU:n tavoite, johon on sitouduttu myös Suomen tämänhetkisessä hallitusohjelmassa viime vuosien rajuista leikkauksista huolimatta. Viime vuonna vain neljä EU-maata saavutti 0,7-tavoitteen.

KPT:n mukaan hallitusohjelman kirjaus 0,7-osuudesta ”pidemmän aikavälin tavoitteena” on liian ylimalkainen. Sen mukaan tarvitaan selkeämpi suunnitelma. Toimikunta aikoo laatia kevään aikana esityksen kehityspoliittisesta strategiasta, joka ulottuisi hallituskausien yli.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Lisätalousarvioesitys: Suomelta rahaa köyhien maiden ilmastotoimiin ja muuttoliikkeen ehkäisyyn

Suomi on myöntämässä lisää rahaa vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahastoon sekä kritiikkiäkin saaneeseen EU:n Afrikka-hätärahastoon.
Viljelijöitä pellolla Sambiassa

Suomi jäädytti apunsa Sambian sosiaaliturvaohjelmalle väärinkäyttöepäilysten takia – ”Sambian kehitys on tuottanut pettymyksiä viime vuosina”

Sambiassa tutkitaan laajaa julkisten varojen väärinkäyttöepäilyä sosiaali-, terveys- ja opetussektoreilla. Suomi jäädyttää rahoituksensa sosiaaliturvaohjelmalle muiden avunantajamaiden tavoin. Ulkoministeriön mukaan kaikki raha ei ole mennyt hukkaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.