Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti
EU:n kehitysapu laski vuonna 2017. Concord-varoittaa, että 0,7-tavoitteen saavuttamiseen menee vielä vuosikymmeniä. (Kuva: Rock Cohen / CC BY-SA 2.0)

EU:n antama kehitysapu laski viime vuonna neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Unioni on yhä maailman suurin avunantaja, mutta kyseessä oli ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun apu väheni, käy ilmi tuoreesta raportista (pdf).

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Concordin tänään julkaiseman AidWatch-raportin mukaan väheneminen johtuu pitkälti siitä, että sekä maiden sisäiset pakolaiskulut että velkahelpotukset ovat vähentyneet.

Järjestö on kritisoinut pitkään sitä, että EU-maat raportoivat esimerkiksi pakolaiskulujaan keinotekoisesti kehitysyhteistyökuluina, sillä se pelkää, että kehitysapua aletaan suunnata siksi muihin tarkoituksiin kuin köyhyyden vähenemiseen. Lähes viidennes EU:n avusta on raportin mukaan niin sanottua paisuteltua apua.

”Vuosien ajan siirtolaisuuden hallinta, turvallisuus ja yksityisen sektorin investoinnit ovat ohittaneet kehitystavoitteet, mikä paisuttaa raportoitua apua. Tämä tarkoittaa, että yhä vähemmän resursseja omistetaan köyhyyden vähentämiselle ja kestävään kehitykseen”, sanoo Concordin asiantuntija Luca De Fraia tiedotteessa.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2021–2027 budjetista. Komissio on ehdottanut, että jopa 10 prosenttia kehitysavusta korvamerkittäisiin muuttoliikkeen hallintaa.

”EU:n tulee huolehtia siitä, että sen kehitysyhteistyö keskittyy odotettujen tulosten tuottamiseen: köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen kumppanimaissa”, muistuttaa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner tiedotteessa.

EU-maiden tavoitteena on, että 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ohjattaisiin kehitysyhteistyöhön. Tavoitteen saavuttivat viime vuonna vain Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Iso-Britannia. Tällä menolla kestääkin 40 vuotta ennen kuin 0,7-tavoite saavutetaan, raportti ennustaa.

Suomen kehitysapu putosi raportin mukaan viime vuonna 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta.

EU:n kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkaEU KepaKehys ry

Lue myös

Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.