Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti
EU:n kehitysapu laski vuonna 2017. Concord-varoittaa, että 0,7-tavoitteen saavuttamiseen menee vielä vuosikymmeniä. (Kuva: Rock Cohen / CC BY-SA 2.0)

EU:n antama kehitysapu laski viime vuonna neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Unioni on yhä maailman suurin avunantaja, mutta kyseessä oli ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun apu väheni, käy ilmi tuoreesta raportista (pdf).

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Concordin tänään julkaiseman AidWatch-raportin mukaan väheneminen johtuu pitkälti siitä, että sekä maiden sisäiset pakolaiskulut että velkahelpotukset ovat vähentyneet.

Järjestö on kritisoinut pitkään sitä, että EU-maat raportoivat esimerkiksi pakolaiskulujaan keinotekoisesti kehitysyhteistyökuluina, sillä se pelkää, että kehitysapua aletaan suunnata siksi muihin tarkoituksiin kuin köyhyyden vähenemiseen. Lähes viidennes EU:n avusta on raportin mukaan niin sanottua paisuteltua apua.

”Vuosien ajan siirtolaisuuden hallinta, turvallisuus ja yksityisen sektorin investoinnit ovat ohittaneet kehitystavoitteet, mikä paisuttaa raportoitua apua. Tämä tarkoittaa, että yhä vähemmän resursseja omistetaan köyhyyden vähentämiselle ja kestävään kehitykseen”, sanoo Concordin asiantuntija Luca De Fraia tiedotteessa.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2021–2027 budjetista. Komissio on ehdottanut, että jopa 10 prosenttia kehitysavusta korvamerkittäisiin muuttoliikkeen hallintaa.

”EU:n tulee huolehtia siitä, että sen kehitysyhteistyö keskittyy odotettujen tulosten tuottamiseen: köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen kumppanimaissa”, muistuttaa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner tiedotteessa.

EU-maiden tavoitteena on, että 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ohjattaisiin kehitysyhteistyöhön. Tavoitteen saavuttivat viime vuonna vain Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Iso-Britannia. Tällä menolla kestääkin 40 vuotta ennen kuin 0,7-tavoite saavutetaan, raportti ennustaa.

Suomen kehitysapu putosi raportin mukaan viime vuonna 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta.

EU:n kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkaEU KepaKehys ry

Lue myös

Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan