Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti
EU:n kehitysapu laski vuonna 2017. Concord-varoittaa, että 0,7-tavoitteen saavuttamiseen menee vielä vuosikymmeniä. (Kuva: Rock Cohen / CC BY-SA 2.0)

EU:n antama kehitysapu laski viime vuonna neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Unioni on yhä maailman suurin avunantaja, mutta kyseessä oli ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun apu väheni, käy ilmi tuoreesta raportista (pdf).

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Concordin tänään julkaiseman AidWatch-raportin mukaan väheneminen johtuu pitkälti siitä, että sekä maiden sisäiset pakolaiskulut että velkahelpotukset ovat vähentyneet.

Järjestö on kritisoinut pitkään sitä, että EU-maat raportoivat esimerkiksi pakolaiskulujaan keinotekoisesti kehitysyhteistyökuluina, sillä se pelkää, että kehitysapua aletaan suunnata siksi muihin tarkoituksiin kuin köyhyyden vähenemiseen. Lähes viidennes EU:n avusta on raportin mukaan niin sanottua paisuteltua apua.

”Vuosien ajan siirtolaisuuden hallinta, turvallisuus ja yksityisen sektorin investoinnit ovat ohittaneet kehitystavoitteet, mikä paisuttaa raportoitua apua. Tämä tarkoittaa, että yhä vähemmän resursseja omistetaan köyhyyden vähentämiselle ja kestävään kehitykseen”, sanoo Concordin asiantuntija Luca De Fraia tiedotteessa.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2021–2027 budjetista. Komissio on ehdottanut, että jopa 10 prosenttia kehitysavusta korvamerkittäisiin muuttoliikkeen hallintaa.

”EU:n tulee huolehtia siitä, että sen kehitysyhteistyö keskittyy odotettujen tulosten tuottamiseen: köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen kumppanimaissa”, muistuttaa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner tiedotteessa.

EU-maiden tavoitteena on, että 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ohjattaisiin kehitysyhteistyöhön. Tavoitteen saavuttivat viime vuonna vain Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Iso-Britannia. Tällä menolla kestääkin 40 vuotta ennen kuin 0,7-tavoite saavutetaan, raportti ennustaa.

Suomen kehitysapu putosi raportin mukaan viime vuonna 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta.

EU:n kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkaEU KepaKehys ry

Lue myös

Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.
Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Koululainen opiskelee kreikkaa aakkoslapuilla

Järjestöt pelkäävät kehitysavun jäävän jalkoihin EU:n uudessa rahoituskehyksessä

EU-komissio haluaisi nostaa unionin ulkosuhteiden rahoitusta tuntuvasti lähivuosina. Järjestöt pelkäävät, että rahaa käytetään jatkossa yhä enemmän oman edun ajamiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.
New York Timesin rakennus

Enää neljännes maailman maista on turvallisia toimittajille – Tilanne heikkenee myös aiemmin edistyksellisinä pidetyillä alueilla

Suomi on kohonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle muutaman vuoden pudotuksen jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on heikentynyt.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Monien suomalaisten vaatebrändien avoimuus retuperällä

Yritykset vakuuttavat toimivansa eettisesti, mutta kuluttajan on vaikea selvittää väitteiden todenperäisyyttä. Tuoreen selvityksen mukaan useimmat suomalaiset vaatebrändit eivät kerro julkisesti kovinkaan paljon siitä, mitä ne tekevät vastuullisuuden eteen.