Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti
EU:n kehitysapu laski vuonna 2017. Concord-varoittaa, että 0,7-tavoitteen saavuttamiseen menee vielä vuosikymmeniä. (Kuva: Rock Cohen / CC BY-SA 2.0)

EU:n antama kehitysapu laski viime vuonna neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Unioni on yhä maailman suurin avunantaja, mutta kyseessä oli ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun apu väheni, käy ilmi tuoreesta raportista (pdf).

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Concordin tänään julkaiseman AidWatch-raportin mukaan väheneminen johtuu pitkälti siitä, että sekä maiden sisäiset pakolaiskulut että velkahelpotukset ovat vähentyneet.

Järjestö on kritisoinut pitkään sitä, että EU-maat raportoivat esimerkiksi pakolaiskulujaan keinotekoisesti kehitysyhteistyökuluina, sillä se pelkää, että kehitysapua aletaan suunnata siksi muihin tarkoituksiin kuin köyhyyden vähenemiseen. Lähes viidennes EU:n avusta on raportin mukaan niin sanottua paisuteltua apua.

”Vuosien ajan siirtolaisuuden hallinta, turvallisuus ja yksityisen sektorin investoinnit ovat ohittaneet kehitystavoitteet, mikä paisuttaa raportoitua apua. Tämä tarkoittaa, että yhä vähemmän resursseja omistetaan köyhyyden vähentämiselle ja kestävään kehitykseen”, sanoo Concordin asiantuntija Luca De Fraia tiedotteessa.

EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2021–2027 budjetista. Komissio on ehdottanut, että jopa 10 prosenttia kehitysavusta korvamerkittäisiin muuttoliikkeen hallintaa.

”EU:n tulee huolehtia siitä, että sen kehitysyhteistyö keskittyy odotettujen tulosten tuottamiseen: köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen kumppanimaissa”, muistuttaa suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner tiedotteessa.

EU-maiden tavoitteena on, että 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ohjattaisiin kehitysyhteistyöhön. Tavoitteen saavuttivat viime vuonna vain Tanska, Luxemburg, Ruotsi ja Iso-Britannia. Tällä menolla kestääkin 40 vuotta ennen kuin 0,7-tavoite saavutetaan, raportti ennustaa.

Suomen kehitysapu putosi raportin mukaan viime vuonna 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta.

EU:n kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkaEU KepaKehys ry

Lue myös

Togon ulkoasiain- ja yhteistyöministeri Robert Dussey

EU ja kehitysmaat aloittivat neuvottelut uudesta yhteistyösopimuksesta – Järjestöt pelkäävät siirtolaisuuden saavan liikaa tilaa

Neuvottelut oli tarkoitus aloittaa jo kesällä, mutta muun muassa Unkarin tiukat siirtolaisuuskannat lykkäsivät niitä. Nyt järjestöt pelkäävät, että siirtolaisuus- ja turvallisuusteemat dominoivat neuvotteluita liikaa.
Koululainen opiskelee kreikkaa aakkoslapuilla

Järjestöt pelkäävät kehitysavun jäävän jalkoihin EU:n uudessa rahoituskehyksessä

EU-komissio haluaisi nostaa unionin ulkosuhteiden rahoitusta tuntuvasti lähivuosina. Järjestöt pelkäävät, että rahaa käytetään jatkossa yhä enemmän oman edun ajamiseen.
Broken EU flag

Raportti: EU:n Afrikka-hätärahasto keskittyy muuttoliikkeeseen köyhyyden sijasta

EU suuntaa turhan innokkaasti kehitysapurahaa siirtolaisuuden torjuntaan etenkin Nigerissä ja Libyassa, kritisoidaan tuoreessa järjestöraportissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.