Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin. (Kuva: © European Union 2014 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan unionissa halutaan käyttää kehitysyhteistyöbudjettia myös sotilastarkoituksiin unionin ulkopuolisissa maissa. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan köyhyyden vähentämisen ja turvallisuuspolitiikan rajojen hämärtymisestä.

Komissio on ehdottanut EU:n vakauden ja rauhan instrumentin IcSP:n lainsäädännön muuttamista niin, että siitä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi sotilassektorin koulutusta, varusteita ja infrastruktuuria. Tällä hetkellä instrumentista voidaan rahoittaa poliisivoimia ja oikeuslaitosta, mutta ei suoraan asevoimia.

Muutosehdotusta edelsi kymmenen jäsenmaan, joukossa Suomi, pyyntö komissiolle kehitysyhteistyöbudjetin avaamisesta sotilastarkoituksiin viime vuoden huhtikuussa.

Komission mukaan ”kehitys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä” ja tuella sotilassektorille edistetään köyhyyden vähentämistä kumppanimaissa. Lainsäädäntömuutosta on perusteltu erityisesti turvallisuustilanteella Sahelin alueella, jossa EU on pyrkinyt jo vuosia turvallisuus- ja kehitysyhteistyön keinoin torjumaan terrorismia ja kontrolloimaan muuttoliikettä.

Komissio sai mandaatin lainsäädännön muuttamiseksi Eurooppa-neuvostolta joulukuussa 2016, ja europarlamentin valiokunnat äänestivät aloitteen puolesta viime heinäkuussa.

Ehdotus on esillä tänään maanantaina Strasbourgissa alkavassa parlamentin nelipäiväisessä täysistunnossa. Jos sitä ei hylätä, se etenee komission, parlamentin ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin ja sittemmin parlamentin ja neuvoston päätettäväksi. Mikäli se torjutaan, edessä on lisää neuvotteluita.

Kehitysyhteistyön rajat hämärtyvät

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksessä ja kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepassa vaatimukset EU:n kehitysbudjetin sotilaskäytöstä nähdään osana avunantajamaissa pitkään jatkunutta vääntöä kehitysyhteistyön rajojen määrittelemisestä.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen pitää vakautta tärkeänä kehitysyhteistyölle, mutta hänen mukaansa konfliktinhallintaa ei pitäisi rahoittaa kehitysyhteistyövaroista. Hänen mukaansa EU:sta puuttuu ulkopoliittinen kokonaisnäkemys, minkä seurauksena rahoitusinstrumentit elävät omaa elämäänsä.

”Kehitysyhteistyövarat ovat EU:ssa laskusuunnassa ja entistä enemmän korostuu se, mihin rahaa käytetään. Jos aletaan tulkita hyvinkin vapaasti, mitä köyhyyden vähentäminen tarkoittaa, voidaan päätyä ojasta allikkoon, kun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ei enää löydykään resursseja”, hän sanoo.

Kehyksessä arvioidaan maailmanpoliittisen tilanteen olevan nyt otollinen puolustuspoliittisten näkökulmien esiin nostamiselle. Kehitysyhteistyöllä ei ole paljoa puolustajia.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen pitää vaarana sitä, että kehitysyhteistyövarojen avaaminen sotilaskäyttöön EU:ssa vaikuttaa keskusteluun teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:ssä, jossa osa avunantajamaista on lobannut voimakkaasti sotilasmenojen kehitysavuksi kirjaamisen puolesta.

”Ketjureaktiona voi syntyä painetta myös virallisen kehitysavun ODA-kriteerien muuttamiselle. Kun kerran päänaukaisu tehdään, dominoefekti voi vaikuttaa hyvin moneen tahoon, jolloin voidaan päätyä kehitysmäärärahojen inflaatioilmiöön”, hän toteaa.

ODA:lla (Official Development Assistance) tarkoitetaan OECD:n määrittelemää niin sanottua virallista kehitysapua.

”Sotilas merkitsee kuolemaa”

Kepassa ollaan huolestuneita siviili- ja sotilassektoreiden sekoittumisen vaikutuksista humanitaarisen työn toteuttamiseen kentällä. Lappalainen viittaa eurooppalaisen kansalaisjärjestöverkosto EPLO:n kritiikkiin, jonka mukaan komission lainsäädäntöehdotuksesta puuttuu kunnollinen arviointi sotilasyhteistyön hyödyistä ja haitoista väestölle.

Lappalaisen mukaan avunsaajamaissa voivat herättää hämmennystä esimerkiksi tilanteet, joissa sotilasunivormuissa olevat henkilöt avustavat ruoanjakelussa.

”Useissa kehitysmaissa on pitkäaikaisia konflikteja, ja ihmisillä on mielikuva, että sotilas merkitsee kuolemaa. Tätä voi olla vaikeata irrottaa ihmisten mielistä ja herättää luottamusta siihen, että sotilas onkin nyt hyväntekijä”, Lappalainen sanoo.

Sotilastoimijoiden rahoitus voi Kepan Lappalaisen mukaan myös vähentää kehitysyhteistyön kannatusta avunantajamaissa.

”Konflikteihin ja niihin puuttumisen liittyy aina ristiriitaisia tunteita: kuka konfliktin osapuoli on oikeassa ja mitä alueella oikeasti tapahtuu”, hän sanoo.

Oikeudellisesti harmaalla alueella

Europarlamentissa muun muassa vihreät ja vasemmistoryhmät ovat pitäneet komission lainsäädäntöehdotusta EU:n perussopimusten vastaisena. Vastustajien mukaan kyse on kehitysyhteistyön alistamisesta turvallisuuspolitiikalle, jota perussopimusten mukaan tulisi rahoittaa EU:n budjetin sijaan jäsenvaltioiden budjeteista.

EU:n toimielinten oikeudellisissa yksiköissä kehitysyhteistyövarojen käyttöä pidettiin ensin yhteensopimattomana unionin perussopimuksen kanssa, mutta myöhemmissä kannanotoissa komission ehdotukseen suhtauduttiin suopeasti. Vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala on sanonut tulkintojen u-käännöksen olevan unionin sisäistä poliittista köydenvetoa.

Myös Kehyksessä komission ehdottamaa lainsäädäntömuutosta pidetään EU:n perussopimuksen vastaisena. Kehyksen Lappalaisen mukaan kyse on veteen piirretystä viivasta ja virkamiehen harteille jäävästä päätöksestä.

”Pitäisi olla äärettömän tarkkana, ettei luoda tilanteita, joissa virkamies joutuu arpomaan, onko jossain toiminnassa kyse sotilaallisesta toiminnasta, vai voidaanko se lukea joillakin parametreillä ikään kuin kehityspoliittiseksi toiminnaksi”, hän sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyöpolitiikkaEUsota ja rauhaaseet & armeija KepaKehys ry

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen