Uutiset EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus

Kasarmeja kehitysavulla? – EU:ssa halutaan ohjata kehitysyhteistyövaroja sotilaskäyttöön

Lainsäädäntömuutos voi avata EU:n kehitysyhteistyöbudjetin sotilaallisille hankkeille. Kriitikot pelkäävät, että lopulta kehitysapuun eivät luottaisi enää edes sen saajat.
Sotilaita kantamassa EU-lippua
Järjestöjä huolestuttaa EU:n kehitysapuvarojen sotkeminen sotilaallisiin toimiin. (Kuva: © European Union 2014 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Euroopan unionissa halutaan käyttää kehitysyhteistyöbudjettia myös sotilastarkoituksiin unionin ulkopuolisissa maissa. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan köyhyyden vähentämisen ja turvallisuuspolitiikan rajojen hämärtymisestä.

Komissio on ehdottanut EU:n vakauden ja rauhan instrumentin IcSP:n lainsäädännön muuttamista niin, että siitä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi sotilassektorin koulutusta, varusteita ja infrastruktuuria. Tällä hetkellä instrumentista voidaan rahoittaa poliisivoimia ja oikeuslaitosta, mutta ei suoraan asevoimia.

Muutosehdotusta edelsi kymmenen jäsenmaan, joukossa Suomi, pyyntö komissiolle kehitysyhteistyöbudjetin avaamisesta sotilastarkoituksiin viime vuoden huhtikuussa.

Komission mukaan ”kehitys ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä” ja tuella sotilassektorille edistetään köyhyyden vähentämistä kumppanimaissa. Lainsäädäntömuutosta on perusteltu erityisesti turvallisuustilanteella Sahelin alueella, jossa EU on pyrkinyt jo vuosia turvallisuus- ja kehitysyhteistyön keinoin torjumaan terrorismia ja kontrolloimaan muuttoliikettä.

Komissio sai mandaatin lainsäädännön muuttamiseksi Eurooppa-neuvostolta joulukuussa 2016, ja europarlamentin valiokunnat äänestivät aloitteen puolesta viime heinäkuussa.

Ehdotus on esillä tänään maanantaina Strasbourgissa alkavassa parlamentin nelipäiväisessä täysistunnossa. Jos sitä ei hylätä, se etenee komission, parlamentin ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin ja sittemmin parlamentin ja neuvoston päätettäväksi. Mikäli se torjutaan, edessä on lisää neuvotteluita.

Kehitysyhteistyön rajat hämärtyvät

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksessä ja kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepassa vaatimukset EU:n kehitysbudjetin sotilaskäytöstä nähdään osana avunantajamaissa pitkään jatkunutta vääntöä kehitysyhteistyön rajojen määrittelemisestä.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen pitää vakautta tärkeänä kehitysyhteistyölle, mutta hänen mukaansa konfliktinhallintaa ei pitäisi rahoittaa kehitysyhteistyövaroista. Hänen mukaansa EU:sta puuttuu ulkopoliittinen kokonaisnäkemys, minkä seurauksena rahoitusinstrumentit elävät omaa elämäänsä.

”Kehitysyhteistyövarat ovat EU:ssa laskusuunnassa ja entistä enemmän korostuu se, mihin rahaa käytetään. Jos aletaan tulkita hyvinkin vapaasti, mitä köyhyyden vähentäminen tarkoittaa, voidaan päätyä ojasta allikkoon, kun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ei enää löydykään resursseja”, hän sanoo.

Kehyksessä arvioidaan maailmanpoliittisen tilanteen olevan nyt otollinen puolustuspoliittisten näkökulmien esiin nostamiselle. Kehitysyhteistyöllä ei ole paljoa puolustajia.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen pitää vaarana sitä, että kehitysyhteistyövarojen avaaminen sotilaskäyttöön EU:ssa vaikuttaa keskusteluun teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:ssä, jossa osa avunantajamaista on lobannut voimakkaasti sotilasmenojen kehitysavuksi kirjaamisen puolesta.

”Ketjureaktiona voi syntyä painetta myös virallisen kehitysavun ODA-kriteerien muuttamiselle. Kun kerran päänaukaisu tehdään, dominoefekti voi vaikuttaa hyvin moneen tahoon, jolloin voidaan päätyä kehitysmäärärahojen inflaatioilmiöön”, hän toteaa.

ODA:lla (Official Development Assistance) tarkoitetaan OECD:n määrittelemää niin sanottua virallista kehitysapua.

”Sotilas merkitsee kuolemaa”

Kepassa ollaan huolestuneita siviili- ja sotilassektoreiden sekoittumisen vaikutuksista humanitaarisen työn toteuttamiseen kentällä. Lappalainen viittaa eurooppalaisen kansalaisjärjestöverkosto EPLO:n kritiikkiin, jonka mukaan komission lainsäädäntöehdotuksesta puuttuu kunnollinen arviointi sotilasyhteistyön hyödyistä ja haitoista väestölle.

Lappalaisen mukaan avunsaajamaissa voivat herättää hämmennystä esimerkiksi tilanteet, joissa sotilasunivormuissa olevat henkilöt avustavat ruoanjakelussa.

”Useissa kehitysmaissa on pitkäaikaisia konflikteja, ja ihmisillä on mielikuva, että sotilas merkitsee kuolemaa. Tätä voi olla vaikeata irrottaa ihmisten mielistä ja herättää luottamusta siihen, että sotilas onkin nyt hyväntekijä”, Lappalainen sanoo.

Sotilastoimijoiden rahoitus voi Kepan Lappalaisen mukaan myös vähentää kehitysyhteistyön kannatusta avunantajamaissa.

”Konflikteihin ja niihin puuttumisen liittyy aina ristiriitaisia tunteita: kuka konfliktin osapuoli on oikeassa ja mitä alueella oikeasti tapahtuu”, hän sanoo.

Oikeudellisesti harmaalla alueella

Europarlamentissa muun muassa vihreät ja vasemmistoryhmät ovat pitäneet komission lainsäädäntöehdotusta EU:n perussopimusten vastaisena. Vastustajien mukaan kyse on kehitysyhteistyön alistamisesta turvallisuuspolitiikalle, jota perussopimusten mukaan tulisi rahoittaa EU:n budjetin sijaan jäsenvaltioiden budjeteista.

EU:n toimielinten oikeudellisissa yksiköissä kehitysyhteistyövarojen käyttöä pidettiin ensin yhteensopimattomana unionin perussopimuksen kanssa, mutta myöhemmissä kannanotoissa komission ehdotukseen suhtauduttiin suopeasti. Vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala on sanonut tulkintojen u-käännöksen olevan unionin sisäistä poliittista köydenvetoa.

Myös Kehyksessä komission ehdottamaa lainsäädäntömuutosta pidetään EU:n perussopimuksen vastaisena. Kehyksen Lappalaisen mukaan kyse on veteen piirretystä viivasta ja virkamiehen harteille jäävästä päätöksestä.

”Pitäisi olla äärettömän tarkkana, ettei luoda tilanteita, joissa virkamies joutuu arpomaan, onko jossain toiminnassa kyse sotilaallisesta toiminnasta, vai voidaanko se lukea joillakin parametreillä ikään kuin kehityspoliittiseksi toiminnaksi”, hän sanoo.

Artikkeli on osa maailma.netin Kenen kehitystä? – EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus -juttusarjaa. Sen toteuttamiseen on saatu ulkoministeriön Eurooppatiedotustukea.

EU:n kehityspolitiikan tulevaisuus kehitysyhteistyöpolitiikkaEUsota ja rauhaaseet & armeija KepaKehys ry

Lue myös

Enaat-verkoston koordinaattori Laëtitia Sedou

EU:n puolustusintoilu voi pahentaa asevarustelukierrettä, pelkää asiantuntija – luvassa jopa miljardeja puolustusyhteistyöhön

Euroopan asekaupan vastaisessa verkostossa työskentelevä Laëtitia Sedou pelkää, että EU:sta on tulossa sotilaallinen projekti rauhanprojektin sijaan. Unionin rahaa aiotaan ohjata lähivuosina aseteollisuudelle, ja seurauksena aseista tulee Sedoun mukaan olemaan jo ylitarjontaa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa

EU:n uusi tukimuoto helpottaa ihmisoikeuspuolustajien ahdinkoa – ”tuelle on valitettavasti valtava tarve”

EU:n uusi tuki ihmisoikeuspuolustajille on osoittautunut niin suosituksi, että tukea hädin tuskin riittää kaikille sitä tarvitseville. Suomalaisjärjestöjen mukaan unioni voisi kuitenkin tehdä paljon enemmänkin ihmisoikeuksien edistämiseksi, puhumattakaan oman ihmisoikeustilanteensa parantamisesta.
Syyrian pakolainen Irakissa

EU:n uuden kehityspolitiikan pelätään sortuvan oman edun tavoitteluun

EU:n uuden kehityspoliittisen linjauksen virallinen tavoite on köyhyyden poistaminen. Suomalaiset asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kauniista sanoista huolimatta linjauksella ajetaan muutakin kuin köyhien asiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä