Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötukiin isoja muutoksia

Jatkossa järjestöt kilpailevat aiempaa enemmän keskenään, sanoi kehitysministeri Lenita Toivakka (kok).
(Kuva: Images Mone / TaxRebate.org.uk / cc 2.0)

Ulkoministeriö aikoo uudistaa radikaalisti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myönnettäviä julkisia tukia. Ministeriön tänään järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kävi ilmi, että suurimmat muutokset tulevat isojen järjestöjen ohjelmatukeen sekä pienten ja keskisuurten järjestöjen hanke- sekä viestintä- ja globaalikasvatustukeen.

Uudistuksista kertoneen kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) mukaan syynä uudistuksiin ovat sekä hallituksen ensi vuonna toteutettavat kehitysyhteistyöleikkaukset että ulkoministeriön tuleva henkilöstötilanne, johon leikkaukset vaikuttavat. Tavoitteena on myös selkiyttää valtionavustusten myöntöä ja kohdentaa resurssit aiempaa selkeämmin, hän sanoi.

Ulkoministeriö ilmoitti kesäkuussa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 43 prosenttia nykyisestä, eli noin 49 miljoonaa euroa. Tänään ulkoministeriö kertoi, että lähitulevaisuudessa mistään kansalaisjärjestöjen tukimuodosta ei aiota kuitenkaan luopua kokonaan lukuun ottamatta konferenssimatkatukea.

Tänä vuonna jäädytettyjen hanketuen sekä viestintä- ja globaalikasvatustuen hakukierrokset järjestetään jälleen ensi keväänä, mutta jatkossa tukia haetaan kahden vuoden välein, omarahoitusosuus nousee nykyisestä 7,5:stä kymmeneen prosenttiin ja osa tuista maksetaan vasta sen jälkeen, kun loppuraportti on hyväksytty ministeriössä.

Vielä isompi muutos koskee ulkoministeriö 16:ta kumppanuusjärjestöä, jotka ovat tähän mennessä saaneet kolmivuosittain niin sanottua ohjelmatukea. Nyt hausta aiotaan tehdä nelivuotinen siten, että järjestöt hakevat ensimmäistä nelivuotiskautta yhtä aikaa vuonna 2017. Haku on myös tarkoitus avata vuodesta 2021 alkaen kaikille järjestöille, ei vain ohjelmatukijärjestöille.

"Ohjelmatukijärjestöissä saattaa nousta esiin kysymys, että kilpaillaanko jatkossa rahoituksissa muiden järjestöjen kanssa. Täytyy sanoa, että vastaus on kyllä", Toivakka totesi.

Rajoituksia luvassa

Tietoa järjestötukien uudistuksesta on odoteltu kesäkuun lopulta asti, jolloin ulkoministeriö ilmoitti rajuista leikkauksista järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin ensi vuonna. Leikkaukset ovat osa hallitusohjelmaa, joka kutistaa kehitysyhteistyöbudjettia ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla.

Leikkaukset ovat herättäneet närää järjestöissä, sillä samaan aikaan ministeriö ohjaa lisää rahaa yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhön ja vaatii järjestöiltä lisää yhteistyötä sekä toistensa että yritysten kanssa. Järjestöt ovatkin olleet huolissaan riippumattomuudestaan, ja ne muistuttivat taannoin kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepan teettämässä kyselyssä (pdf), että ne eivät ole rahoittajan hankkeiden toimeenpanijoita vaan  tekevät työtä omista lähtökohdistaan.

Toivakan kommentoi Kepan kyselyä sanomalla, että järjestöjen riippumattomuutta aiotaan kunnioittaa jatkossakin.

"Mutta julkisin varoin toteutettavalle yhteistyölle voidaan jatkossa asettaa aikaisempaa enemmän rajauksia ja ehtoja", hän sanoi.

Järjestöt huolissaan

Toivakka myös toivoi tilaisuudessa järjestöiltä uudistuksen hyvien puolten näkemistä sekä eteenpäin katsomista.

Moni tilaisuuteen osallistuneesta lähes 140 järjestöedustajasta vaikuttikin olevan huojentunut siitä, ettei lyhyellä varoitusajalla järjestetty ministeriön tiedotustilaisuus sisältänyt huonompia uutisia. Monen järjestön tapauksessa uudistukset lisäävät kuitenkin epävarmuutta.

Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula sanoi tilaisuudessa pitävänsä erityisen huolestuttavana sitä, että uudistus näyttää lähtevän hallinnollisesta näkökulmasta, ei siitä, millaista kehitysyhteistyön sisältö on uudistusten seurauksena.

"Niin sanotut tekniset, hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaista työtä Suomen hallinnon tukemana tehdään tulevaisuudessa."

Uudistus myös on tehty ilman järjestökuulemista, hän kritisoi.

Monet kumppanuusjärjestöt olivat huolissaan myös siitä, miten ohjelmatuki-instrumentin avaaminen kaikille vaikuttaa niiden toimintaan. Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm muistutti, että ohjelmatukijärjestöjen työ edellyttää ammattimaisuutta ja kokemusta, jotka eivät synny hetkessä.

"Jos työ ikään kuin katkeaa neljän vuoden välein, se voi vaikuttaa paljon siihen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, joita nimenomaan haetaan", hän sanoi.

PÄIVITYS 26.11. Lisätty tieto konferenssimatkatuen lopettamisesta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi KepaUlkoministeriöVammaiskumppanuus ry

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä