Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötukiin isoja muutoksia

Jatkossa järjestöt kilpailevat aiempaa enemmän keskenään, sanoi kehitysministeri Lenita Toivakka (kok).
(Kuva: Images Mone / TaxRebate.org.uk / cc 2.0)

Ulkoministeriö aikoo uudistaa radikaalisti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myönnettäviä julkisia tukia. Ministeriön tänään järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kävi ilmi, että suurimmat muutokset tulevat isojen järjestöjen ohjelmatukeen sekä pienten ja keskisuurten järjestöjen hanke- sekä viestintä- ja globaalikasvatustukeen.

Uudistuksista kertoneen kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) mukaan syynä uudistuksiin ovat sekä hallituksen ensi vuonna toteutettavat kehitysyhteistyöleikkaukset että ulkoministeriön tuleva henkilöstötilanne, johon leikkaukset vaikuttavat. Tavoitteena on myös selkiyttää valtionavustusten myöntöä ja kohdentaa resurssit aiempaa selkeämmin, hän sanoi.

Ulkoministeriö ilmoitti kesäkuussa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 43 prosenttia nykyisestä, eli noin 49 miljoonaa euroa. Tänään ulkoministeriö kertoi, että lähitulevaisuudessa mistään kansalaisjärjestöjen tukimuodosta ei aiota kuitenkaan luopua kokonaan lukuun ottamatta konferenssimatkatukea.

Tänä vuonna jäädytettyjen hanketuen sekä viestintä- ja globaalikasvatustuen hakukierrokset järjestetään jälleen ensi keväänä, mutta jatkossa tukia haetaan kahden vuoden välein, omarahoitusosuus nousee nykyisestä 7,5:stä kymmeneen prosenttiin ja osa tuista maksetaan vasta sen jälkeen, kun loppuraportti on hyväksytty ministeriössä.

Vielä isompi muutos koskee ulkoministeriö 16:ta kumppanuusjärjestöä, jotka ovat tähän mennessä saaneet kolmivuosittain niin sanottua ohjelmatukea. Nyt hausta aiotaan tehdä nelivuotinen siten, että järjestöt hakevat ensimmäistä nelivuotiskautta yhtä aikaa vuonna 2017. Haku on myös tarkoitus avata vuodesta 2021 alkaen kaikille järjestöille, ei vain ohjelmatukijärjestöille.

"Ohjelmatukijärjestöissä saattaa nousta esiin kysymys, että kilpaillaanko jatkossa rahoituksissa muiden järjestöjen kanssa. Täytyy sanoa, että vastaus on kyllä", Toivakka totesi.

Rajoituksia luvassa

Tietoa järjestötukien uudistuksesta on odoteltu kesäkuun lopulta asti, jolloin ulkoministeriö ilmoitti rajuista leikkauksista järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin ensi vuonna. Leikkaukset ovat osa hallitusohjelmaa, joka kutistaa kehitysyhteistyöbudjettia ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla.

Leikkaukset ovat herättäneet närää järjestöissä, sillä samaan aikaan ministeriö ohjaa lisää rahaa yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhön ja vaatii järjestöiltä lisää yhteistyötä sekä toistensa että yritysten kanssa. Järjestöt ovatkin olleet huolissaan riippumattomuudestaan, ja ne muistuttivat taannoin kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepan teettämässä kyselyssä (pdf), että ne eivät ole rahoittajan hankkeiden toimeenpanijoita vaan  tekevät työtä omista lähtökohdistaan.

Toivakan kommentoi Kepan kyselyä sanomalla, että järjestöjen riippumattomuutta aiotaan kunnioittaa jatkossakin.

"Mutta julkisin varoin toteutettavalle yhteistyölle voidaan jatkossa asettaa aikaisempaa enemmän rajauksia ja ehtoja", hän sanoi.

Järjestöt huolissaan

Toivakka myös toivoi tilaisuudessa järjestöiltä uudistuksen hyvien puolten näkemistä sekä eteenpäin katsomista.

Moni tilaisuuteen osallistuneesta lähes 140 järjestöedustajasta vaikuttikin olevan huojentunut siitä, ettei lyhyellä varoitusajalla järjestetty ministeriön tiedotustilaisuus sisältänyt huonompia uutisia. Monen järjestön tapauksessa uudistukset lisäävät kuitenkin epävarmuutta.

Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula sanoi tilaisuudessa pitävänsä erityisen huolestuttavana sitä, että uudistus näyttää lähtevän hallinnollisesta näkökulmasta, ei siitä, millaista kehitysyhteistyön sisältö on uudistusten seurauksena.

"Niin sanotut tekniset, hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaista työtä Suomen hallinnon tukemana tehdään tulevaisuudessa."

Uudistus myös on tehty ilman järjestökuulemista, hän kritisoi.

Monet kumppanuusjärjestöt olivat huolissaan myös siitä, miten ohjelmatuki-instrumentin avaaminen kaikille vaikuttaa niiden toimintaan. Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm muistutti, että ohjelmatukijärjestöjen työ edellyttää ammattimaisuutta ja kokemusta, jotka eivät synny hetkessä.

"Jos työ ikään kuin katkeaa neljän vuoden välein, se voi vaikuttaa paljon siihen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, joita nimenomaan haetaan", hän sanoi.

PÄIVITYS 26.11. Lisätty tieto konferenssimatkatuen lopettamisesta.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi KepaUlkoministeriöVammaiskumppanuus ry

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Maan sisäisten pakolaisten määrä kasvanut tänä vuonna – ”Suurin osa säähän liittyvistä katastrofeista vasta tulossa”