Uutiset Israel ja Palestiina

Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi nopeasti, mutta taustalla on pitkään jatkunut ”hidas väkivalta” – ”Moni palestiinalainen haluaisi vain normaalia elämää”, sanoo tutkija Mikko Joronen

Arki miehitetyillä alueilla on jatkuvaa odottamista, kyllästymistä ja turhautumista. Se selittää myös viimeaikaisten väkivaltaisuuksien leimahtamista, sanovat akatemiatutkija Mikko Joronen sekä palestiinalaisnuorten kanssa työtä tekevä Rami Khader.
Kuva muurista, jossa piirrettynä miehen kuva ja vieressä palanut torni.
Qalandian muuri ja tarkastuspiste Ramallah'n ja Jerusalemin välissä vuonna 2014. (Kuva: Teija Laakso)

219 palestiinalaista ja 12 israelilaista on kuollut reilun viikon kestäneissä Israelin ja Palestiinalaisalueen väkivaltaisuuksissa, jotka ovat olleet pahimpia ja laajimpia vuosikausiin.

Väkivalta puhkesi monen tekijän seurauksena. Taustalla oli muun muassa israelilaisen tuomioistuimen päätös häätää itäjerusalemilaisia palestiinalaisia kodeistaan sekä provokaationa toiminut palestiinalaisille tärkeän al-Aqsan moskeijan sähköjen katkaisu. Verenvuodatus alkoi toden teolla, kun Israelin saartamaa Gazaa hallitseva palestiinalainen äärijärjestö Hamas alkoi ampua raketteja Israeliin, ja Israel alkoi pommittaa Gazaa.

Varsinaisesti levottomuuksien tausta on kuitenkin paljon pitkäaikaisemmissa ja huomaamattomammissa tekijöissä, sanoo akatemiatutkija Mikko Joronen Tampereen yliopistosta.

”Tapahtumat pitää nähdä osana pidempään kestänyttä jatkumoa. Kyse ei todellakaan ole kiinteistöomistuskiistasta tai Hamasin raketeista, jotka ovat saaneet uutisissa eniten huomiota. Se kääntää huomion pois spontaanista kansannoususta ja pitkäaikaisesta kyllästymisestä tilanteeseen”, hän sanoo.

Arjen väkivalta jää huomiotta

Joronen vetää Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa Palestiina-tutkimusryhmää, joka tutkii sitä, miten Israelin miehitys vaikuttaa tavallisten palestiinalaisten elämään Länsirannalla.

Hänen mukaansa viimeaikaisia tapahtumia tarkasteltaessa on tärkeää muistaa niin sanottu ”hidas väkivalta”, joka vaikuttaa palestiinalaisten arkeen jatkuvasti.

Israel on miehittänyt Länsirantaa ja Gazaa vuodesta 1967. Gazasta se vetäytyi vuonna 2005, mutta aluetta pidetään edelleen käytännössä miehitettynä, koska Israel saartaa sitä.

Länsirannalla Israelin sotilaat kontrolloivat palestiinalaisten liikkumista ja pääsyä näiden viljelmille. Palestiinalaisten koteja tuhotaan ja heiltä evätään rakennuslupia. Alueella kansainvälisen oikeuden vastaisesti asuvat juutalaissiirtokuntalaiset vahingoittavat palestiinalaisten viljelysmaita ja anastavat niitä omaan käyttöönsä.

”Väkivalta koostuu enimmäkseen pienistä asioista, jotka ovat kuitenkin läsnä joka päivä. Palestiinalaiset joutuvat odottamaan tarkastuspisteillä, siirtokuntalaiset riehuvat, elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Lista on loputon”, Joronen kuvailee.

Periaatteessa palestiinalaiset voivat viedä erilaisia heihin kohdistuvia rikkomuksia oikeuteen, mutta oikeusprosessit ovat hitaita ja johtavat usein lopulta vain tilanteen normalisoitumiseen. Esimerkiksi siirtokuntien kylkeen rakennetut etuvartiot, joita Israelin omakin laki pitää laittomina, ehtivät yleensä vakiintua ennen oikeuden päätöksiä.

Miehityksen arjesta nousevat nöyryytyksen ja turhautumisen kokemukset ovat Jorosen mukaan pohjimmiltaan nykyistenkin levottomuuksien taustalla.

Kuten viime vuosina muutenkin, suurin osa väkivallasta on toki nähty Gazassa toimivan äärijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan välillä, mutta myös Länsirannalla on ollut lakkoja, mielenosoituksia ja kahakoita, joissa on loukkaantunut yli 6 300 ihmistä. Väkivaltaa lietsovat myös äärioikeistolaiset israelilaiset sekä siirtokuntalaiset.

Jorosen mukaan poikkeuksellista on se, että levottomuudet ovat levinneet myös Israelin sisälle, jossa väkivaltaa on ollut Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Noin 20 prosenttia Israelin asukkaista on palestiinalaisia.

”Tilannetta vastustetaan nyt laajemmalla rintamalla kuin tavallisesti. Se kertoo siitä, että myös Israelin palestiinalaiset kokevat miehityksen paineet ja samaistuvat muihin palestiinalaisiin”, hän sanoo.

Yhdysvallat pönkittää koventunutta politiikkaa

Asiantuntijat ovat arvioineet, että syyt siihen, miksi väkivalta kärjistyi juuri nyt, liittyvät myös esimerkiksi Israelin vaikeaan sisäpoliittiseen tilanteeseen: maahan ei ole saatu kasattua hallitusta, ja syksyllä ovat tiedossa viidennet vaalit lyhyen ajan sisään. Samaan aikaan etenkin Hamasin kannattajia on turhauttanut palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbasin päätös lykätä Palestiinan vaaleja.

Jorosen mukaan tärkeä tekijä on myös Israelin politiikan viime vuosina tapahtunut yleinen koventuminen ja oikeistolaistuminen.

Esimerkiksi siirtokuntarakentaminen ja palestiinalaisten kotien purkaminen on kiihtynyt. Jerusalemiin on asetettu tavoite 60 prosentin – alun perin 70 prosentin – juutalaisenemmistöstä. Se on tavoite, jota ei saavuteta ilman palestiinalaisten häätöjä, Joronen huomauttaa.

Koventunutta politiikkaa ajaa pääministeri Benjamin Netanjahun oikeistolainen Likud-puolue, mutta sitä on kannustanut Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin politiikka.

Trump siirsi vuonna 2017 Yhdysvaltain suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin ja tunnusti sen samalla Israelin pääkaupungiksi, vaikka sen itäosa on miehitetty. Trump myös julkisti rauhansuunnitelman, joka ehdotti Länsirannan laittomien siirtokuntien liittämistä Israeliin. Palestiinalaisia ei rauhansuunnitelmaa varten konsultoitu.

”Trump tuki kaudellaan kolonisaatio- ja siirtokuntapolitiikkaa suoraan. Olemassa olevien siirtokuntien normalisointi esitettiin rauhanneuvottelujen lähtökohtana. Se kaihertaa palestiinalaisia, eikä Bidenin valtaantulo ole muuttanut tilannetta kovinkaan paljon”, Joronen arvioi.

Haaveena normaali elämä

Palestiinalaisten virallisena tavoitteena oma valtio, mutta Jorosen mukaan tavallisten palestiinalaisten toiveet ovat vaatimattomampia.

”Aina jossakin vaiheessa tutkimushaastatteluitani joku palestiinalainen sanoo, että haluaisi vain elää normaalia elämää ja tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti. Vaatimukset eivät ole kovin suuria – ja ne ovat todella kaukana Hamasin raketeista”, Joronen toteaa.

Samat toiveet tunnistaa myös Itä-Jerusalemin YMCA:n, suomalaisittain NMKY:n, rehabilitointiohjelman johtaja Rami Khader.

”Nuoret ovat hyvin vihaisia ja turhautuneita mutta samaan aikaan myös toiveikkaita. He haluavat oman maan ja oikeuden liikkua paikasta toiseen ilman häirintää ja pysäyttelyä – normaalia elämää. He ovat turhautuneita, koska miehitys ei näytä loppuvan”, Khader sanoo.

Kristillistaustainen YMCA tekee työtä etenkin palestiinalaisnuorten kanssa. Se tukee muun muassa Israelin vankiloissa olleita nuoria, antaa heille psykososiaalista tukea, kannustaa rauhanomaiseen vaikuttamiseen ja antaa ammattikoulutusta. Se on vastikään aloittanut Suomen YMCA:n kanssa hankkeen, jossa tuetaan etenkin vammaisia sekä poliittista väkivaltaa kokeneita nuoria.

Khader on huolissaan väkivallan ja miehityksen psykologisista vaikutuksista nuoriin.

”Se aiheuttaa stressiä, traumoja, ahdistusta, masennusta ja posttraumaattista stressioireyhtymää. Myös viimeaikaisen väkivallan vaikutukset näkyvät jo. Kaikki ovat peloissaan eikä minnekään pääse liikkumaan, koska siirtokuntalaiset vartioivat kaupunkien risteyksiä.”

Hänen mukaansa väkivalta ruokkii väkivaltaa.

”Osa palestiinalaisnuorista turvautuu väkivaltaan, koska he haluavat saada äänensä kuuluviin. He eivät ole väkivaltaisia luonteeltaan eivätkä usko, että se on tapa lopettaa miehitys. Turhautuminen vain johtaa siihen.”

Kukaan ei vielä tiedä, mihin levottomuuksien kierre vielä johtaa, eikä esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvosto ole Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi pystynyt ottamaan siihen kantaa.

Jorosen mukaan palestiinalaiset toivovat elämänsä muuttumista mutta myös tappamisen loppumista. Samaa mieltä on Khader.

”Meillä ei ole enää varaa uhreihin, ei Palestiinassa eikä Israelissa. Tärkeintä kuitenkin olisi, ettei korjata vain tämän tilanteen seurauksia vaan myös sen syyt”, hän sanoo.

Israel ja Palestiina kansalaisoikeudetpolitiikkakonfliktirauhaturvallisuus IsraelPalestiina Suomen YMCA:n liitto

Kommentit

Lue myös

Ihmisiä puhujanpönttöjen takana.

Jälleenrakennus voi kestää Gazassa vuosia tai vuosikymmeniä – Etenkin mielenterveyspalveluita tarvitaan vielä pitkään

Israelin ja palestiinalaisten väkivalta on aiheuttanut vaikeita traumoja etenkin lapsille, arvioivat avustusjärjestöt. 12 päivän konfliktin aiheuttamia tuhoja ei ole päästy vielä arvioimaan kokonaisvaltaisesti.
Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia