Uutiset Israel ja Palestiina

Israelin ja Palestiinan konflikti kärjistyi nopeasti, mutta taustalla on pitkään jatkunut ”hidas väkivalta” – ”Moni palestiinalainen haluaisi vain normaalia elämää”, sanoo tutkija Mikko Joronen

Arki miehitetyillä alueilla on jatkuvaa odottamista, kyllästymistä ja turhautumista. Se selittää myös viimeaikaisten väkivaltaisuuksien leimahtamista, sanovat akatemiatutkija Mikko Joronen sekä palestiinalaisnuorten kanssa työtä tekevä Rami Khader.
Kuva muurista, jossa piirrettynä miehen kuva ja vieressä palanut torni.
Qalandian muuri ja tarkastuspiste Ramallah'n ja Jerusalemin välissä vuonna 2014. (Kuva: Teija Laakso)

219 palestiinalaista ja 12 israelilaista on kuollut reilun viikon kestäneissä Israelin ja Palestiinalaisalueen väkivaltaisuuksissa, jotka ovat olleet pahimpia ja laajimpia vuosikausiin.

Väkivalta puhkesi monen tekijän seurauksena. Taustalla oli muun muassa israelilaisen tuomioistuimen päätös häätää itäjerusalemilaisia palestiinalaisia kodeistaan sekä provokaationa toiminut palestiinalaisille tärkeän al-Aqsan moskeijan sähköjen katkaisu. Verenvuodatus alkoi toden teolla, kun Israelin saartamaa Gazaa hallitseva palestiinalainen äärijärjestö Hamas alkoi ampua raketteja Israeliin, ja Israel alkoi pommittaa Gazaa.

Varsinaisesti levottomuuksien tausta on kuitenkin paljon pitkäaikaisemmissa ja huomaamattomammissa tekijöissä, sanoo akatemiatutkija Mikko Joronen Tampereen yliopistosta.

”Tapahtumat pitää nähdä osana pidempään kestänyttä jatkumoa. Kyse ei todellakaan ole kiinteistöomistuskiistasta tai Hamasin raketeista, jotka ovat saaneet uutisissa eniten huomiota. Se kääntää huomion pois spontaanista kansannoususta ja pitkäaikaisesta kyllästymisestä tilanteeseen”, hän sanoo.

Arjen väkivalta jää huomiotta

Joronen vetää Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa Palestiina-tutkimusryhmää, joka tutkii sitä, miten Israelin miehitys vaikuttaa tavallisten palestiinalaisten elämään Länsirannalla.

Hänen mukaansa viimeaikaisia tapahtumia tarkasteltaessa on tärkeää muistaa niin sanottu ”hidas väkivalta”, joka vaikuttaa palestiinalaisten arkeen jatkuvasti.

Israel on miehittänyt Länsirantaa ja Gazaa vuodesta 1967. Gazasta se vetäytyi vuonna 2005, mutta aluetta pidetään edelleen käytännössä miehitettynä, koska Israel saartaa sitä.

Länsirannalla Israelin sotilaat kontrolloivat palestiinalaisten liikkumista ja pääsyä näiden viljelmille. Palestiinalaisten koteja tuhotaan ja heiltä evätään rakennuslupia. Alueella kansainvälisen oikeuden vastaisesti asuvat juutalaissiirtokuntalaiset vahingoittavat palestiinalaisten viljelysmaita ja anastavat niitä omaan käyttöönsä.

”Väkivalta koostuu enimmäkseen pienistä asioista, jotka ovat kuitenkin läsnä joka päivä. Palestiinalaiset joutuvat odottamaan tarkastuspisteillä, siirtokuntalaiset riehuvat, elinkeinon harjoittaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Lista on loputon”, Joronen kuvailee.

Periaatteessa palestiinalaiset voivat viedä erilaisia heihin kohdistuvia rikkomuksia oikeuteen, mutta oikeusprosessit ovat hitaita ja johtavat usein lopulta vain tilanteen normalisoitumiseen. Esimerkiksi siirtokuntien kylkeen rakennetut etuvartiot, joita Israelin omakin laki pitää laittomina, ehtivät yleensä vakiintua ennen oikeuden päätöksiä.

Miehityksen arjesta nousevat nöyryytyksen ja turhautumisen kokemukset ovat Jorosen mukaan pohjimmiltaan nykyistenkin levottomuuksien taustalla.

Kuten viime vuosina muutenkin, suurin osa väkivallasta on toki nähty Gazassa toimivan äärijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan välillä, mutta myös Länsirannalla on ollut lakkoja, mielenosoituksia ja kahakoita, joissa on loukkaantunut yli 6 300 ihmistä. Väkivaltaa lietsovat myös äärioikeistolaiset israelilaiset sekä siirtokuntalaiset.

Jorosen mukaan poikkeuksellista on se, että levottomuudet ovat levinneet myös Israelin sisälle, jossa väkivaltaa on ollut Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Noin 20 prosenttia Israelin asukkaista on palestiinalaisia.

”Tilannetta vastustetaan nyt laajemmalla rintamalla kuin tavallisesti. Se kertoo siitä, että myös Israelin palestiinalaiset kokevat miehityksen paineet ja samaistuvat muihin palestiinalaisiin”, hän sanoo.

Yhdysvallat pönkittää koventunutta politiikkaa

Asiantuntijat ovat arvioineet, että syyt siihen, miksi väkivalta kärjistyi juuri nyt, liittyvät myös esimerkiksi Israelin vaikeaan sisäpoliittiseen tilanteeseen: maahan ei ole saatu kasattua hallitusta, ja syksyllä ovat tiedossa viidennet vaalit lyhyen ajan sisään. Samaan aikaan etenkin Hamasin kannattajia on turhauttanut palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbasin päätös lykätä Palestiinan vaaleja.

Jorosen mukaan tärkeä tekijä on myös Israelin politiikan viime vuosina tapahtunut yleinen koventuminen ja oikeistolaistuminen.

Esimerkiksi siirtokuntarakentaminen ja palestiinalaisten kotien purkaminen on kiihtynyt. Jerusalemiin on asetettu tavoite 60 prosentin – alun perin 70 prosentin – juutalaisenemmistöstä. Se on tavoite, jota ei saavuteta ilman palestiinalaisten häätöjä, Joronen huomauttaa.

Koventunutta politiikkaa ajaa pääministeri Benjamin Netanjahun oikeistolainen Likud-puolue, mutta sitä on kannustanut Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin politiikka.

Trump siirsi vuonna 2017 Yhdysvaltain suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin ja tunnusti sen samalla Israelin pääkaupungiksi, vaikka sen itäosa on miehitetty. Trump myös julkisti rauhansuunnitelman, joka ehdotti Länsirannan laittomien siirtokuntien liittämistä Israeliin. Palestiinalaisia ei rauhansuunnitelmaa varten konsultoitu.

”Trump tuki kaudellaan kolonisaatio- ja siirtokuntapolitiikkaa suoraan. Olemassa olevien siirtokuntien normalisointi esitettiin rauhanneuvottelujen lähtökohtana. Se kaihertaa palestiinalaisia, eikä Bidenin valtaantulo ole muuttanut tilannetta kovinkaan paljon”, Joronen arvioi.

Haaveena normaali elämä

Palestiinalaisten virallisena tavoitteena oma valtio, mutta Jorosen mukaan tavallisten palestiinalaisten toiveet ovat vaatimattomampia.

”Aina jossakin vaiheessa tutkimushaastatteluitani joku palestiinalainen sanoo, että haluaisi vain elää normaalia elämää ja tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti. Vaatimukset eivät ole kovin suuria – ja ne ovat todella kaukana Hamasin raketeista”, Joronen toteaa.

Samat toiveet tunnistaa myös Itä-Jerusalemin YMCA:n, suomalaisittain NMKY:n, rehabilitointiohjelman johtaja Rami Khader.

”Nuoret ovat hyvin vihaisia ja turhautuneita mutta samaan aikaan myös toiveikkaita. He haluavat oman maan ja oikeuden liikkua paikasta toiseen ilman häirintää ja pysäyttelyä – normaalia elämää. He ovat turhautuneita, koska miehitys ei näytä loppuvan”, Khader sanoo.

Kristillistaustainen YMCA tekee työtä etenkin palestiinalaisnuorten kanssa. Se tukee muun muassa Israelin vankiloissa olleita nuoria, antaa heille psykososiaalista tukea, kannustaa rauhanomaiseen vaikuttamiseen ja antaa ammattikoulutusta. Se on vastikään aloittanut Suomen YMCA:n kanssa hankkeen, jossa tuetaan etenkin vammaisia sekä poliittista väkivaltaa kokeneita nuoria.

Khader on huolissaan väkivallan ja miehityksen psykologisista vaikutuksista nuoriin.

”Se aiheuttaa stressiä, traumoja, ahdistusta, masennusta ja posttraumaattista stressioireyhtymää. Myös viimeaikaisen väkivallan vaikutukset näkyvät jo. Kaikki ovat peloissaan eikä minnekään pääse liikkumaan, koska siirtokuntalaiset vartioivat kaupunkien risteyksiä.”

Hänen mukaansa väkivalta ruokkii väkivaltaa.

”Osa palestiinalaisnuorista turvautuu väkivaltaan, koska he haluavat saada äänensä kuuluviin. He eivät ole väkivaltaisia luonteeltaan eivätkä usko, että se on tapa lopettaa miehitys. Turhautuminen vain johtaa siihen.”

Kukaan ei vielä tiedä, mihin levottomuuksien kierre vielä johtaa, eikä esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvosto ole Yhdysvaltain vastustuksen vuoksi pystynyt ottamaan siihen kantaa.

Jorosen mukaan palestiinalaiset toivovat elämänsä muuttumista mutta myös tappamisen loppumista. Samaa mieltä on Khader.

”Meillä ei ole enää varaa uhreihin, ei Palestiinassa eikä Israelissa. Tärkeintä kuitenkin olisi, ettei korjata vain tämän tilanteen seurauksia vaan myös sen syyt”, hän sanoo.

Israel ja Palestiina kansalaisoikeudetpolitiikkakonfliktirauhaturvallisuus IsraelPalestiina Suomen YMCA:n liitto

Kommentit

Lue myös

Poika palestiinalaishuivissa rummuttaa keskellä mielenosoitusta. Taustalla ihmiset liehuttavat Palestiinan lippua.

Black Lives Matter havahdutti yritykset, mutta vain osittain – Suuryritysten ihmisoikeuspuheet eivät ulotu palestiinalaisiin

Suuryritykset heräsivät tukemaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa vaativia mielenosoittajia Yhdysvalloissa. Miehitetyillä palestiinalaisalueilla yritysten puheet näkyvät kuitenkin tekopyhyytenä, sillä samaan aikaan ne jatkavat sortavasta miehityksestä hyötymistä, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi