Uutiset Intian kehitys

Intiassa elää ihmisiä, jotka ovat vielä kastittomienkin alapuolella – Britannian siirtomaavalta määritteli tietyt heimot ”syntyjään rikollisiksi”, eikä syrjintä ole loppunut vieläkään

Ison-Britannian siirtomaahallinto täydensi vuonna 1871 syrjivää kastijärjestelmää Intiassa ja määritteli tietyt alkuperäiskansat ja -heimot rikollisiksi. Nyky-Intiassa luokitusta ei ole, mutta heimojen jäsenten on yhä vaikea saada esimerkiksi koulutusta.
Valkoinen palatsi lammen takana, etualalla puita.
Kuningatar Victorian muistorakennus Kolkatassa Intiassa. Brittien siirtomaavallan jäljet näkyvät Intiassa yhä myös syrjintänä. (Kuva: Shirish Mulmuley / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- Intian monipolvisen kastijärjestelmän pohjalla, vielä kastittomienkin alapuolella, on lähes kaksisataa alkuperäiskansaa tai heimoa, jotka brittien siirtomaahallinto vuonna 1871 määritteli syntyjään rikollisiksi. Siirtomaa-ajan laki on sittemmin kumottu, mutta syrjintä jatkuu yhä.

”Intialaisissa kylissä näkee, miten kylän eri alueet jakautuvat kastin ja uskonnon mukaan. Myös syrjäytetyillä kastittomilla, daliteilla on alue, jonne he saavat rakentaa majansa. Mutta kastijärjestelmän ulkopuolisiin heimoihin kuuluvilla ei ole kylissä sijaa”, palkittu elokuvantekijä ja heimoaktivisti Dakxin Chhara selittää.

”Meitä ei pidetä sen arvoisina, että saisimme asua kylässä. Useimmat päätyvät elämään viidakoissa, vaeltaen paikasta toiseen, eristettynä ja häpeällisiksi leimattuina. Me olemme näkymätöntä kansaa.”

Rikollisleima oli brittien panos Intian kastijärjestelmään. 150 vuotta sitten voimaan tulleen Criminal Tribes Act -lain esipuheessa sitä perusteltiin näin: ”Ikimuistoisista ajoista ihmiset ovat hakeutuneet kastijärjestelmän määrittelemiin töihin; kutominen, puusepän työt ja sellaiset ovat olleet periytyviä ammatteja. Niinpä on täytynyt olla myös perinnöllisiä rikollisia, jotka ovat hakeutuneet esivanhempiensa ammattiin.”

Britit toisin sanoen keksivät uuden kastin, jollaista sinänsä armoton ja epäoikeudenmukainen kastijärjestelmä ei aiemmin tuntenut. Rikollisheimojen luomisella siirtomaaisännät pyrkivät oikeuttamaan yrityksensä alistaa myös ne kansanosat, joita oli niiden liikkuvan elämäntavan vuoksi vaikea pakottaa alamaisuuteen.

Intian itsenäistymisen jälkeen laki kumottiin vuonna 1952 ja heimoilta poistettiin virallinen rikollisleima. Heille annettiin uusi yleisnimitys ”De-Notified Tribes” eli DNT. Syrjintä kuitenkin loppui vain paperilla.

Lapsilta evätään koulutus

Yhteisöjen naisia rasittaa monta syrjäyttämisen kerrostumaa. Esimerkiksi nat-kansan naisia karsastetaan,  koska he ovat perinteisesti tehneet seksityötä.

Nat-nainen Sakila Khatoon Biharin osavaltiosta kertoo, että seksityötä tekevät naiset joutuvat kärsimään stigmatisaation lisäksi poliisin mielivallasta ja ylilyönneistä.

Kun seksityöläisen lapsi haluaa hakeutua jollekin muulle alalle, häntä ei kannusteta siihen, vaan päinvastoin estetään hankkimasta korkeampaa koulutusta. Ikään kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi, lapset usein joutuvat kuulemaan halventavia kommentteja ihmisiltä, jotka tietävät vanhempien seksityöstä.

Sakila Khatoon itse avioitui hyvin nuorella iällä mutta onnistui vapautumaan syrjäytymisen kierteestä. Hän pääsi opiskelemaan ja on sen jälkeen tehnyt työtä yhteisönsä hyväksi siihen liittyvissä kehityshankkeissa.

”Useimmilla naisilla, joiden kanssa työskentelen, ei ole ollut opiskelumahdollisuutta. Heitä pitäisi kannustaa ja tukea korkeamman koulutuksen pariin”, Khatoon sanoo.

Chharan sisko luopui koulunkäynnistä sen jälkeen, kun tätä oli nöyryytetty syyttämällä luokan edessä varkaaksi. Muutama marmorikuula oli joutunut kadoksiin ja teosta syytettiin ”varkaiden heimoon” kuulunutta tyttöä.

Noista ajoista juuri mikään ei ole muuttunut. Chharan täytyi ottaa omat lapsensa pois koulusta, sillä johtokunnan yläkastiset jäsenet eivät suvainneet rikollisheimojen lapsia koulussaan.

”Kun tällaista voi tapahtua kaltaiselleni miehelle, joka on voittanut kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja, on helppo kuvitella, mitä voi tapahtua muille yhteisöni jäsenille”, Dakxin Chhara huokaa.

Toiveissa oma reservaatti

Madhya Pradeshin osavaltion pardhi-yhteisöön kuuluva Vijay ei uskalla esiintyä julkisuudessa omalla nimellään. Hän kertoo, että nuoria pidätetään mielivaltaisesti, sillä heidät mielletään taparikollisiksi ja sen tähden aina epäilyttäviksi. Poliisin jatkuva häirintä ja muiden viranomaisten haluttomuus tehdä asialle mitään on ajanut monet yhteisön jäsenet itsemurhaan.

DNT-aktivistien mukaan heimoyhteisöjen ahdinkoa ei ole aidosti yritettykään helpottaa, ja vuosien varrella käynnistetyt hankkeet ovat järjestään epäonnistuneet.

Tutkija Shiney Vashisht vahvistaa asiantilan, vaikka on itsekin työskennellyt kansallisessa heimokomissiossa (pdf).

”Vuosien varrella yhä uudelleen perustetut kansalliset komissiot eivät ole saaneet aikaan mitään todellista kohennusta DNT-heimojen oloihin. On vain vaisusti suositeltu toimia, jotka ovat perustuneet aiempien komissioiden ehdotuksiin, jotka ovat perustuneet raportteihin, jotka puolestaan ovat perustuneet vuosikymmeniä sitten vanhentuneisiin väestöennusteisiin”, Vashisht sivaltaa.

Hänen mielestään olisi perustettava komissio pelkästään DNT-heimoja varten. Komissiolla tulisi olla toimivaltaa ehdottaa nimenomaan näille ryhmille räätälöityjä sosiaaliohjelmia.

Chhara lisää, että yhteisöt itse kaipaisivat erillisiä reservaatteja. Maharashtran osavaltiossa sellainen jo onkin, ja siitä voisi ottaa mallia koko maahan.

IhmisoikeudetIntian kehitys ihmisoikeudetalkuperäiskansatrasismisyrjäytyminenvähemmistöpolitiikkapolitiikka Intia Suomen IPS

Lue myös

Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”