Uutiset Ihmiskauppa

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Ihmisiä istumassa piirissä.
Kokonaiset yhteisöt vähitellen voimaantuvat vastustamaan ihmiskauppiaita, kun heille annetaan riittävä lakioppi. Näin he voivat jo lähitulevaisuudessa kitkeä keskuudestaan orjatyön. (Kuva: Rina Mukherji / IPS)

(IPS) -- Eräänä päivänä, kun 12-vuotias Kamlesh Pravasi oli palaamassa koulusta kotiin, hänet kaapattiin töihin tiiliuunille. Pojan isä oli ottanut tiiliurakoitsijalta 5 000 rupian (58 euron) lainan Pravasin sairaan veljen lääkekuluihin, eikä pystynyt maksamaan lainaa takaisin.

Pravasi ja kaksi pikkuveljeä pakotettiin työskentelemään urakoitsijalle aamukahdesta iltaseitsemään ilman palkkaa. Perhe ei voinut tilanteelle mitään. Pojat raatoivat kuin orjat tiiliuuneilla viisi vuotta, kunnes kansalaisjärjestöverkosto Human Liberty Network pelasti heidät.

”Koska vanhempani ovat lukutaidottomia, he eivät edes tienneet tarkalleen, paljonko olivat velkaa”, Pravasi kertoo.

Nykyään Pravasi tekee rakennustöitä ja osallistuu pian koulun yläasteen pääsykokeisiin.

Pelastus perheen sisältä

Pravasin ja veljien tarina ei ole mitenkään epätavallinen Intiassa. Esimerkiksi Biharin osavaltiossa asuvan Rajkumar Ramin 20 vuotta sitten ottama 30 000 rupian (n. 350 euron) laina vei koko perheen orjatyöhön tiiliä polttamaan viidestä aamulla iltamyöhään.

Ramin perheen pelastus tuli perheen sisältä. Vuonna 2015 sukuun liittynyt miniä Veena Devi tajusi ammattikoulua käydessään ja kansalaisjärjestössä toimiessaan, että perhe oli sukupolvet ylittävässä pakkotyössä. Samalla hän sai tietää, että koko 37 perheen Katahanin kylä oli tuomittu samaan sukupolvet ylittävään ikeeseen.

Valmistuttuaan Devi alkoi opettaa epävirallisessa koulussa ja liittyi paikalliseen itseapuryhmään. Aktivistien avulla hän sitten keräsi varat, joilla perhe vapautettiin.

Devin aviomies Bansi Ram työskentelee nykyään vaatetehtaassa ja appiukko on avannut ruokakaupan. Hänen lankonsa ovat putkimiehiä ja anoppinsa kasvattaa vuohia.

Vertaisvalistajien sanoma menee perille

Alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat altteimpia velkojien hyväksikäytölle.

Biharin hallitus käynnisti vuonna 2010 yhteiskunnan pohjalla elävien mahadalitien kehitysohjelman, jonka puitteissa perheille annetaan pikkuruinen, 122 neliömetrin maapalsta, ja yhteisöjä tuetaan muun muassa perustamalla sisäoppilaitoksia ja yhteisöradioasemia sekä avustamalla koulupukujen hankinnassa ja naisten itseapuryhmien perustamisessa.

Kansalaisjärjestöt puolestaan ovat aktiivisesti järjestäneet ihmiskauppaan niin lähtöpaikkoina kuin määränpäinäkin osallistuvissa kylissä valistustilaisuuksia, joissa ihmiskaupan uhrit vertaisvalistajina välittävät tarpeellista tietoa ja kohottavat kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.

Koska valistajilla on ensikäden tietoa ihmiskauppiaiden toiminnasta ja koska he ovat itse yhteisön jäseniä, heidän sanomansa herättää välitöntä vastakaikua kuulijoissa.

Yhteisöille myös annetaan koulutusta raha- ja lakiasioissa sekä valtion sosiaalitukien hakemisessa. Kaiken tämän seurauksena kokonaiset kylät vähitellen kykenevät vastustamaan ihmiskauppiaita ja ennen pitkää pystyvät kokonaan vapautumaan orja- ja pakkotyöstä.

”Vasta kun köyhät ovat voimaantuneita ja tietoisia oikeuksistaan sekä omaavat tarpeellisen taloudellisen lukutaidon, voidaan olla varmoja, etteivät he palaa pakkotyöhön”, lapsityön juurimiseen omistautuneen kansalaisjärjestön toimitusjohtaja tri Bhanuja Sharan Lal sanoo.

IhmiskauppaIntian kehitys ihmisoikeudetrasismieriarvoisuustyö Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen seisoo keskellä tuoleilla istuvaa, käsiään taputtavaa ihmisryhmää, ja taputtaa käsiään.

Viranomaisten korruptio ruokkii ihmiskauppaa Malawissa – ”Köyhien kurjuudella tehdään voittoa”

Ihmiskauppaa on vaikea kitkeä, sillä hallituksen viranomaiset ja rikkaat ovat sotkeutuneet ihmiskauppaan, kritisoi malawilaisen kansalaisjärjestön johtaja McBain Mkandawire. Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet päätyvät usein rikkaiden ja valtaapitävien maatiloille töihin, hän muistuttaa.
Mies kynä kädessään tussitaulun edessä.

Pakkotyö kiellettiin Intiassa yli 40 vuotta sitten, mutta kokonaisia perheitä pakotetaan yhä raatamaan velkojensa eteen

Alimpien kastien edustajat joutuvat paiskimaan töitä maatiloilla ja tiilenpolttouunien äärellä Uttar Pradeshin ja Biharin alueilla. Koronavirus voi pahentaa tilannetta, sillä monet siirtotyöläiset ovat joutuneet palaamaan takaisin kotiseuduilleen ja ovat nyt vailla työtä.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”