Uutiset Ihmiskauppa

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Poika polvistuneena lehmän edessä.
Ihmiskauppiaat manipuloivat haavoittuvia maalaisperheitä näiden sukulaisten avulla. Kuvan lapsi on ihmiskaupan uhri. (Kuva: Neena Bhandari / IPS)

(IPS) -- Intian Biharin osavaltiossa asuvan Babloon* vanhemmilla oli vaikeuksia ruokkia kuusihenkistä perhettään. Maatöissä uurastavat vanhemmat eivät olleet vielä toipuneet vanhimman poikansa äkillisestä kuolemasta, kun etäinen sukulainen houkutteli heidät lähettämään 12-vuotiaan Babloon kaupunkiin töihin.

Sukulainen lupasi, että pojalle maksettaisiin 5 000 rupiaa (noin 58 euroa) kuussa. Poika luonnollisesti lähettäisi sen perheelleen maalle, mikä olisi heille suureksi avuksi.

Todellisuudessa sukulainen vei Babloon ja tämän 14-vuotiaan serkun näiden kotikylästä ja luovutti heidät ihmiskauppiaalle. Tämä kuljetti pojat Rajasthanin osavaltiossa sijaitsevaan Jaipuriin, lähes 1 200 kilometrin päähän.

”Meidät lukittiin pieneen huoneeseen. Ikkunat oli peitetty, eikä siellä ollut luonnonvaloa. Huoneessa oli jo kymmenen muuta lasta. Meidät pantiin hiomaan lasikiviä ja kiinnittämään kivikoristeita ja helmiä rannerenkaisiin. Työtä tehtiin joka päivä aamukuudesta puoleen yöhön”, Babloo kertoo Zoom-haastattelussa.

”Jos työtahtimme hidastui uupumuksen, nälän tai sairauden vuoksi, meitä hakattiin puuseipäällä. Huusimme tuskasta ja pelkäsimme henkemme edestä. Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, Babloo lisää. Hänet pelastettiin puolen vuoden kuluttua.

Toisesta biharilaisesta kylästä kotoisin oleva Ramu* myytiin 13-vuotiaana vuonna 2017 niin ikään Jaipuriin rannekorupajaan.

”Olimme aina nälissämme. Jos pyysimme lupaa puhua perheemme kanssa, meitä solvattiin ja hakattiin. Näen siitä vieläkin painajaisia”, vuonna 2018 pelastettu Ramu sanoo.

Köyhät ovat helppo kohde

Lasten pakkotyöhön kauppaamisen taustalla ovat äärimmäinen köyhyys, lukutaidottomuus ja epätasa-arvo. Kauppiaat  huijaavat maalaisperheitä käyttämällä apuna sukulaisia tai näiltä saatuja suosituksia, joilla saavutetaan perheiden luottamus.

”Jos kahdeksanlapsisessa perheessä on vain yksi leiväntuoja, siitä tulee helppo kohde ihmiskauppiaille. He ovat alkaneet värvätä alle neljä lasta kerralla, jotta välttäisivät viranomaisten huomion”, Kanhaiya Kumar Singh kertoo. Hän on lapsia auttavan biharilaisen kansalaisjärjestön johtaja.

YK:n huume- ja rikostoimiston ihmiskaupparaportin mukaan lapset muodostivat kolmasosan kaupatuiksi havaituista kaikkiaan 48 478 ihmisestä vuonna 2020. Toimiston mukaan ihmiskaupan trendinä näyttää olevan lasten ja etenkin poikien osuuden kasvu.

Selviytyjien kollektiivi

Lähes 80 prosenttia Jaipurin tekstiili-, käsityö- ja korupajoista ja tehtaista pelastetuista lapsista on kotoisin Biharista, Intian köyhimpiin lukeutuvasta osavaltiosta. Heidän avukseen on käynnistetty hanke lapsityön lopettamiseksi Jaipurissa, Child Labour Free Jaipur (CLFJ). Se kokoaa yhteen Jaipurin ja Biharin viranomaisia, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja paikallisyhteisöjä..

Hikipajoista ja tehtaista pelastetut lapset ohjataan perus- tai ammattikouluun. Heitä autetaan myös hakemaan korvauksia kärsimyksistään ja haastamaan ihmiskauppiaita oikeuteen.

Babloo ja Ramu kuuluvat nyt CLFJ:n selviytyjien kollektiiviin, jonka jäsenet kokoontuvat kahdesti kuussa. ”Me annamme heille koulutusta ja taitoja, jotta he voivat toimia ihmiskauppaa vastaan omissa yhteisöissään”, järjestön neuvonantaja Abhijit De kertoo.

Ramu aikoo poliisiksi. ”Haluan suojella perhettäni ja kylääni rikollisilta, varsinkin ihmiskauppiailta, jotta yhdenkään lapsen ei tarvitsisi kokea samaa kidutusta kuin minun.”

Babloo haluaa lääkäriksi. ”Kylässämme on vain apteekki. Sairaala on liian kaukana ja monet ihmiset kuolevat kunnollisen hoidon puutteessa.”

*Babloo ja Ramu eivät turvallisuussyistä esiinny jutussa oikeilla nimillään.

IhmiskauppaIntian kehitys ihmisoikeudetihmiskauppaköyhyyslapsettyö Intia Suomen IPS

Lue myös

MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman