Uutiset Ihmiskauppa

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Poika polvistuneena lehmän edessä.
Ihmiskauppiaat manipuloivat haavoittuvia maalaisperheitä näiden sukulaisten avulla. Kuvan lapsi on ihmiskaupan uhri. (Kuva: Neena Bhandari / IPS)

(IPS) -- Intian Biharin osavaltiossa asuvan Babloon* vanhemmilla oli vaikeuksia ruokkia kuusihenkistä perhettään. Maatöissä uurastavat vanhemmat eivät olleet vielä toipuneet vanhimman poikansa äkillisestä kuolemasta, kun etäinen sukulainen houkutteli heidät lähettämään 12-vuotiaan Babloon kaupunkiin töihin.

Sukulainen lupasi, että pojalle maksettaisiin 5 000 rupiaa (noin 58 euroa) kuussa. Poika luonnollisesti lähettäisi sen perheelleen maalle, mikä olisi heille suureksi avuksi.

Todellisuudessa sukulainen vei Babloon ja tämän 14-vuotiaan serkun näiden kotikylästä ja luovutti heidät ihmiskauppiaalle. Tämä kuljetti pojat Rajasthanin osavaltiossa sijaitsevaan Jaipuriin, lähes 1 200 kilometrin päähän.

”Meidät lukittiin pieneen huoneeseen. Ikkunat oli peitetty, eikä siellä ollut luonnonvaloa. Huoneessa oli jo kymmenen muuta lasta. Meidät pantiin hiomaan lasikiviä ja kiinnittämään kivikoristeita ja helmiä rannerenkaisiin. Työtä tehtiin joka päivä aamukuudesta puoleen yöhön”, Babloo kertoo Zoom-haastattelussa.

”Jos työtahtimme hidastui uupumuksen, nälän tai sairauden vuoksi, meitä hakattiin puuseipäällä. Huusimme tuskasta ja pelkäsimme henkemme edestä. Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, Babloo lisää. Hänet pelastettiin puolen vuoden kuluttua.

Toisesta biharilaisesta kylästä kotoisin oleva Ramu* myytiin 13-vuotiaana vuonna 2017 niin ikään Jaipuriin rannekorupajaan.

”Olimme aina nälissämme. Jos pyysimme lupaa puhua perheemme kanssa, meitä solvattiin ja hakattiin. Näen siitä vieläkin painajaisia”, vuonna 2018 pelastettu Ramu sanoo.

Köyhät ovat helppo kohde

Lasten pakkotyöhön kauppaamisen taustalla ovat äärimmäinen köyhyys, lukutaidottomuus ja epätasa-arvo. Kauppiaat  huijaavat maalaisperheitä käyttämällä apuna sukulaisia tai näiltä saatuja suosituksia, joilla saavutetaan perheiden luottamus.

”Jos kahdeksanlapsisessa perheessä on vain yksi leiväntuoja, siitä tulee helppo kohde ihmiskauppiaille. He ovat alkaneet värvätä alle neljä lasta kerralla, jotta välttäisivät viranomaisten huomion”, Kanhaiya Kumar Singh kertoo. Hän on lapsia auttavan biharilaisen kansalaisjärjestön johtaja.

YK:n huume- ja rikostoimiston ihmiskaupparaportin mukaan lapset muodostivat kolmasosan kaupatuiksi havaituista kaikkiaan 48 478 ihmisestä vuonna 2020. Toimiston mukaan ihmiskaupan trendinä näyttää olevan lasten ja etenkin poikien osuuden kasvu.

Selviytyjien kollektiivi

Lähes 80 prosenttia Jaipurin tekstiili-, käsityö- ja korupajoista ja tehtaista pelastetuista lapsista on kotoisin Biharista, Intian köyhimpiin lukeutuvasta osavaltiosta. Heidän avukseen on käynnistetty hanke lapsityön lopettamiseksi Jaipurissa, Child Labour Free Jaipur (CLFJ). Se kokoaa yhteen Jaipurin ja Biharin viranomaisia, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja paikallisyhteisöjä..

Hikipajoista ja tehtaista pelastetut lapset ohjataan perus- tai ammattikouluun. Heitä autetaan myös hakemaan korvauksia kärsimyksistään ja haastamaan ihmiskauppiaita oikeuteen.

Babloo ja Ramu kuuluvat nyt CLFJ:n selviytyjien kollektiiviin, jonka jäsenet kokoontuvat kahdesti kuussa. ”Me annamme heille koulutusta ja taitoja, jotta he voivat toimia ihmiskauppaa vastaan omissa yhteisöissään”, järjestön neuvonantaja Abhijit De kertoo.

Ramu aikoo poliisiksi. ”Haluan suojella perhettäni ja kylääni rikollisilta, varsinkin ihmiskauppiailta, jotta yhdenkään lapsen ei tarvitsisi kokea samaa kidutusta kuin minun.”

Babloo haluaa lääkäriksi. ”Kylässämme on vain apteekki. Sairaala on liian kaukana ja monet ihmiset kuolevat kunnollisen hoidon puutteessa.”

*Babloo ja Ramu eivät turvallisuussyistä esiinny jutussa oikeilla nimillään.

IhmiskauppaIntian kehitys ihmisoikeudetihmiskauppaköyhyyslapsettyö Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat