Uutiset Ihmiskauppa

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
Poika polvistuneena lehmän edessä.
Ihmiskauppiaat manipuloivat haavoittuvia maalaisperheitä näiden sukulaisten avulla. Kuvan lapsi on ihmiskaupan uhri. (Kuva: Neena Bhandari / IPS)

(IPS) -- Intian Biharin osavaltiossa asuvan Babloon* vanhemmilla oli vaikeuksia ruokkia kuusihenkistä perhettään. Maatöissä uurastavat vanhemmat eivät olleet vielä toipuneet vanhimman poikansa äkillisestä kuolemasta, kun etäinen sukulainen houkutteli heidät lähettämään 12-vuotiaan Babloon kaupunkiin töihin.

Sukulainen lupasi, että pojalle maksettaisiin 5 000 rupiaa (noin 58 euroa) kuussa. Poika luonnollisesti lähettäisi sen perheelleen maalle, mikä olisi heille suureksi avuksi.

Todellisuudessa sukulainen vei Babloon ja tämän 14-vuotiaan serkun näiden kotikylästä ja luovutti heidät ihmiskauppiaalle. Tämä kuljetti pojat Rajasthanin osavaltiossa sijaitsevaan Jaipuriin, lähes 1 200 kilometrin päähän.

”Meidät lukittiin pieneen huoneeseen. Ikkunat oli peitetty, eikä siellä ollut luonnonvaloa. Huoneessa oli jo kymmenen muuta lasta. Meidät pantiin hiomaan lasikiviä ja kiinnittämään kivikoristeita ja helmiä rannerenkaisiin. Työtä tehtiin joka päivä aamukuudesta puoleen yöhön”, Babloo kertoo Zoom-haastattelussa.

”Jos työtahtimme hidastui uupumuksen, nälän tai sairauden vuoksi, meitä hakattiin puuseipäällä. Huusimme tuskasta ja pelkäsimme henkemme edestä. Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, Babloo lisää. Hänet pelastettiin puolen vuoden kuluttua.

Toisesta biharilaisesta kylästä kotoisin oleva Ramu* myytiin 13-vuotiaana vuonna 2017 niin ikään Jaipuriin rannekorupajaan.

”Olimme aina nälissämme. Jos pyysimme lupaa puhua perheemme kanssa, meitä solvattiin ja hakattiin. Näen siitä vieläkin painajaisia”, vuonna 2018 pelastettu Ramu sanoo.

Köyhät ovat helppo kohde

Lasten pakkotyöhön kauppaamisen taustalla ovat äärimmäinen köyhyys, lukutaidottomuus ja epätasa-arvo. Kauppiaat  huijaavat maalaisperheitä käyttämällä apuna sukulaisia tai näiltä saatuja suosituksia, joilla saavutetaan perheiden luottamus.

”Jos kahdeksanlapsisessa perheessä on vain yksi leiväntuoja, siitä tulee helppo kohde ihmiskauppiaille. He ovat alkaneet värvätä alle neljä lasta kerralla, jotta välttäisivät viranomaisten huomion”, Kanhaiya Kumar Singh kertoo. Hän on lapsia auttavan biharilaisen kansalaisjärjestön johtaja.

YK:n huume- ja rikostoimiston ihmiskaupparaportin mukaan lapset muodostivat kolmasosan kaupatuiksi havaituista kaikkiaan 48 478 ihmisestä vuonna 2020. Toimiston mukaan ihmiskaupan trendinä näyttää olevan lasten ja etenkin poikien osuuden kasvu.

Selviytyjien kollektiivi

Lähes 80 prosenttia Jaipurin tekstiili-, käsityö- ja korupajoista ja tehtaista pelastetuista lapsista on kotoisin Biharista, Intian köyhimpiin lukeutuvasta osavaltiosta. Heidän avukseen on käynnistetty hanke lapsityön lopettamiseksi Jaipurissa, Child Labour Free Jaipur (CLFJ). Se kokoaa yhteen Jaipurin ja Biharin viranomaisia, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja paikallisyhteisöjä..

Hikipajoista ja tehtaista pelastetut lapset ohjataan perus- tai ammattikouluun. Heitä autetaan myös hakemaan korvauksia kärsimyksistään ja haastamaan ihmiskauppiaita oikeuteen.

Babloo ja Ramu kuuluvat nyt CLFJ:n selviytyjien kollektiiviin, jonka jäsenet kokoontuvat kahdesti kuussa. ”Me annamme heille koulutusta ja taitoja, jotta he voivat toimia ihmiskauppaa vastaan omissa yhteisöissään”, järjestön neuvonantaja Abhijit De kertoo.

Ramu aikoo poliisiksi. ”Haluan suojella perhettäni ja kylääni rikollisilta, varsinkin ihmiskauppiailta, jotta yhdenkään lapsen ei tarvitsisi kokea samaa kidutusta kuin minun.”

Babloo haluaa lääkäriksi. ”Kylässämme on vain apteekki. Sairaala on liian kaukana ja monet ihmiset kuolevat kunnollisen hoidon puutteessa.”

*Babloo ja Ramu eivät turvallisuussyistä esiinny jutussa oikeilla nimillään.

IhmiskauppaIntian kehitys ihmisoikeudetihmiskauppaköyhyyslapsettyö Intia Suomen IPS

Lue myös

Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia