Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa perinteisten elinkeinojen harjoittamista Koillis-Nigeriassa ja tarjoaa Boko Haramille rekrytointimahdollisuuksia. Ääriliikkeen luoma turvattomuus vaikeuttaa myös sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Naisia vihanneslautasten kera
Nigerialaisia naisia maatilalla Maidugurissa. He työskentelevät Boko Haramista ja ilmastonmuutoksesta kärsivien maalaisten rehabilitaatioprojektissa. (Kuva: Sam Olykoya / IPS)

(IPS) -- Koillis-Nigeriaan islamilaista valtiota havitteleva Boko Haram on vastuussa yhdestä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Ilmastonmuutos on ääri-islamistisen Boko Haramin aseellisen kapinan avaintekijöitä.

Koillis-Nigeria oli aiemmin rauhallinen alue, jossa yli puolet väestöstä ansaitsi elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja karjankasvatuksesta. Kuivuuden yleistyessä monet alueen ihmisistä ovat menettäneet elinkeinonsa. Samalla suuret joukot joutuivat kiusaukseen rekrytoitua Boko Haramiin.

”Tšadjärven näistä osista ei enää saa kalaa”, sanoo nigerialainen kalastaja Mohammed. ”Emme voi mennä paikkoihin, joissa kaloja vielä on, sillä niitä hallitsee Boko Haram. Jos menemme sinne, todennäköisesti menetämme henkemme. Kalastamaan pääsystä on tullut ongelma.”

Tšadjärvi on ollut Afrikan suurin järvi, joka on tarjonnut elinkeinon miljoonille ihmisille. Järven pinta-ala on kutistunut huomattavasti, vuonna 1960 mitatusta 25 000 neliökilometristä eri arvioiden mukaan joko puoleen tai jopa vain neljäsosaansa. Ilmastonmuutoksella on osuutensa kuivumiseen.

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois Tšadjärven rannoilta. Mohammedin mukaan useimmat entiset kalastajat elävät nykyään köyhyydessä. Monilla ei ole enää varaa laittaa lapsiaan kouluun.

Helppoa rekrytointia

Myös monien maanviljelijöiden elämä on järkkynyt epävarmuudesta, jonka loivat Boko Haram ja kuivuus. Omasta kylästään Maiduguriin muuttanut maanviljelijä Umar selittää, että monet viljelijät ovat hengissä selviytyäkseen liittyneet Boko Haramiin.

”Maatilat eivät saa satoa. Kaikki paikat ovat kuivuneet, tuskin mistään löytää vettä. Ensin Boko Haram vaati osansa sadosta, ja kun satoa ei enää tullut, taistelijat sanoivat, että voitte liittyä meihin”, Umar kertoo.

Karjankasvatus on niin ikään ollut Koillis-Nigeriassa tärkeä elinkeino. Myös se on vakavasti kärsinyt ilmastonmuutoksesta ja epävarmuudesta.

Elinkeinojen kuihtuminen on tarjonnut Boko Haramille helpon rekrytointikohteen, ja toisaalta Boko Haram tekee ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja elinkeinojen elvyttämisestä lähes mahdotonta.

Tšadjärven toipuminen edellyttäisi vakaita oloja, joita ei saada ennen Boko Haramin terrorin loppua.

Ilmastonmuutos kalastusmaatalouskonfliktiterrorismiturvallisuusilmastonmuutos Nigeria Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ihmettelijä (ei varmistettu) 12.1.2020 - 13:10

Miksei valtamedia kirjoita tai puhu kristittyjen teurastuksista ja poltetuista kirkoista mitään? Siis, ei ainakaan Suomessa.

Lue myös

Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Savupilvi pellolla

Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”

Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali. Hallitus kuitenkin kikkailee laskentakaavoilla ja välttelee päästövähennyksiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.

Tuoreimmat

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla
Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”