Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa perinteisten elinkeinojen harjoittamista Koillis-Nigeriassa ja tarjoaa Boko Haramille rekrytointimahdollisuuksia. Ääriliikkeen luoma turvattomuus vaikeuttaa myös sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Naisia vihanneslautasten kera
Nigerialaisia naisia maatilalla Maidugurissa. He työskentelevät Boko Haramista ja ilmastonmuutoksesta kärsivien maalaisten rehabilitaatioprojektissa. (Kuva: Sam Olykoya / IPS)

(IPS) -- Koillis-Nigeriaan islamilaista valtiota havitteleva Boko Haram on vastuussa yhdestä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Ilmastonmuutos on ääri-islamistisen Boko Haramin aseellisen kapinan avaintekijöitä.

Koillis-Nigeria oli aiemmin rauhallinen alue, jossa yli puolet väestöstä ansaitsi elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja karjankasvatuksesta. Kuivuuden yleistyessä monet alueen ihmisistä ovat menettäneet elinkeinonsa. Samalla suuret joukot joutuivat kiusaukseen rekrytoitua Boko Haramiin.

”Tšadjärven näistä osista ei enää saa kalaa”, sanoo nigerialainen kalastaja Mohammed. ”Emme voi mennä paikkoihin, joissa kaloja vielä on, sillä niitä hallitsee Boko Haram. Jos menemme sinne, todennäköisesti menetämme henkemme. Kalastamaan pääsystä on tullut ongelma.”

Tšadjärvi on ollut Afrikan suurin järvi, joka on tarjonnut elinkeinon miljoonille ihmisille. Järven pinta-ala on kutistunut huomattavasti, vuonna 1960 mitatusta 25 000 neliökilometristä eri arvioiden mukaan joko puoleen tai jopa vain neljäsosaansa. Ilmastonmuutoksella on osuutensa kuivumiseen.

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois Tšadjärven rannoilta. Mohammedin mukaan useimmat entiset kalastajat elävät nykyään köyhyydessä. Monilla ei ole enää varaa laittaa lapsiaan kouluun.

Helppoa rekrytointia

Myös monien maanviljelijöiden elämä on järkkynyt epävarmuudesta, jonka loivat Boko Haram ja kuivuus. Omasta kylästään Maiduguriin muuttanut maanviljelijä Umar selittää, että monet viljelijät ovat hengissä selviytyäkseen liittyneet Boko Haramiin.

”Maatilat eivät saa satoa. Kaikki paikat ovat kuivuneet, tuskin mistään löytää vettä. Ensin Boko Haram vaati osansa sadosta, ja kun satoa ei enää tullut, taistelijat sanoivat, että voitte liittyä meihin”, Umar kertoo.

Karjankasvatus on niin ikään ollut Koillis-Nigeriassa tärkeä elinkeino. Myös se on vakavasti kärsinyt ilmastonmuutoksesta ja epävarmuudesta.

Elinkeinojen kuihtuminen on tarjonnut Boko Haramille helpon rekrytointikohteen, ja toisaalta Boko Haram tekee ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja elinkeinojen elvyttämisestä lähes mahdotonta.

Tšadjärven toipuminen edellyttäisi vakaita oloja, joita ei saada ennen Boko Haramin terrorin loppua.

Ilmastonmuutos kalastusmaatalouskonfliktiterrorismiturvallisuusilmastonmuutos Nigeria Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ihmettelijä (ei varmistettu) 12.1.2020 - 13:10

Miksei valtamedia kirjoita tai puhu kristittyjen teurastuksista ja poltetuista kirkoista mitään? Siis, ei ainakaan Suomessa.

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.