Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa perinteisten elinkeinojen harjoittamista Koillis-Nigeriassa ja tarjoaa Boko Haramille rekrytointimahdollisuuksia. Ääriliikkeen luoma turvattomuus vaikeuttaa myös sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Naisia vihanneslautasten kera
Nigerialaisia naisia maatilalla Maidugurissa. He työskentelevät Boko Haramista ja ilmastonmuutoksesta kärsivien maalaisten rehabilitaatioprojektissa. (Kuva: Sam Olykoya / IPS)

(IPS) -- Koillis-Nigeriaan islamilaista valtiota havitteleva Boko Haram on vastuussa yhdestä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Ilmastonmuutos on ääri-islamistisen Boko Haramin aseellisen kapinan avaintekijöitä.

Koillis-Nigeria oli aiemmin rauhallinen alue, jossa yli puolet väestöstä ansaitsi elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja karjankasvatuksesta. Kuivuuden yleistyessä monet alueen ihmisistä ovat menettäneet elinkeinonsa. Samalla suuret joukot joutuivat kiusaukseen rekrytoitua Boko Haramiin.

”Tšadjärven näistä osista ei enää saa kalaa”, sanoo nigerialainen kalastaja Mohammed. ”Emme voi mennä paikkoihin, joissa kaloja vielä on, sillä niitä hallitsee Boko Haram. Jos menemme sinne, todennäköisesti menetämme henkemme. Kalastamaan pääsystä on tullut ongelma.”

Tšadjärvi on ollut Afrikan suurin järvi, joka on tarjonnut elinkeinon miljoonille ihmisille. Järven pinta-ala on kutistunut huomattavasti, vuonna 1960 mitatusta 25 000 neliökilometristä eri arvioiden mukaan joko puoleen tai jopa vain neljäsosaansa. Ilmastonmuutoksella on osuutensa kuivumiseen.

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois Tšadjärven rannoilta. Mohammedin mukaan useimmat entiset kalastajat elävät nykyään köyhyydessä. Monilla ei ole enää varaa laittaa lapsiaan kouluun.

Helppoa rekrytointia

Myös monien maanviljelijöiden elämä on järkkynyt epävarmuudesta, jonka loivat Boko Haram ja kuivuus. Omasta kylästään Maiduguriin muuttanut maanviljelijä Umar selittää, että monet viljelijät ovat hengissä selviytyäkseen liittyneet Boko Haramiin.

”Maatilat eivät saa satoa. Kaikki paikat ovat kuivuneet, tuskin mistään löytää vettä. Ensin Boko Haram vaati osansa sadosta, ja kun satoa ei enää tullut, taistelijat sanoivat, että voitte liittyä meihin”, Umar kertoo.

Karjankasvatus on niin ikään ollut Koillis-Nigeriassa tärkeä elinkeino. Myös se on vakavasti kärsinyt ilmastonmuutoksesta ja epävarmuudesta.

Elinkeinojen kuihtuminen on tarjonnut Boko Haramille helpon rekrytointikohteen, ja toisaalta Boko Haram tekee ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja elinkeinojen elvyttämisestä lähes mahdotonta.

Tšadjärven toipuminen edellyttäisi vakaita oloja, joita ei saada ennen Boko Haramin terrorin loppua.

Ilmastonmuutos kalastusmaatalouskonfliktiterrorismiturvallisuusilmastonmuutos Nigeria Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt ihmettelijä (ei varmistettu) 12.1.2020 - 13:10

Miksei valtamedia kirjoita tai puhu kristittyjen teurastuksista ja poltetuista kirkoista mitään? Siis, ei ainakaan Suomessa.

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä