Uutiset Intian naisten asema

Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa

Luonnonkatastrofit vievät köyhiltä perheiltä säästöt, ja ratkaisuna voi olla tyttären naittaminen liian varhain. ”He ovat usein ilmastokatastrofien hiljaisia uhreja”, sanoo Aide et Action -järjestön johtaja Umi Daniel.
Nuori nainen vauva sylissä ja vanhempi nainen rakennuksen edessä.
Intian Odishan osavaltiossa asuva Padhin perhe on joutunut muuttamaan kahdesti hirmumyrskyn tuhottua heidän kotinsa. Kuvassa perheen äiti Pravati Padhi (oik.) ja tytär Mitali, joka tuli hiljan itsekin äidiksi. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Intialaisen Mitali Padhin unelmat särkyivät köyhyyden ja tuhoisien hirmumyrskyjen vuoksi. Hän on 19-vuotiaana kolmikuukautisen vauvan äiti, jonka keho ei tuota tarpeeksi rintamaitoa.

Syksyllä 2013, kun Mitali oli 11-vuotias, perheen savitalo itäisessä Odishan osavaltiossa romahti trooppisen Phailin-myrskyn alla, kuten 3,7 miljoonaa muutakin kotia. Riisipellot muuttuivat suolavesialtaiksi, ja Mitalin isä menetti elantonsa maatyöläisenä. Monsuunisateet huuhtoisivat suolan pois vasta vuoden päästä.

Perhe, johon kuului Mitalin lisäksi kaksi vanhempaa poikaa, otti lainan koronkiskurilta ja muutti osavaltion pääkaupunkiin Bhubaneswariin. Luvaton savi- ja muovihökkeli pystytettiin yliopistoalueen muurin suojiin. Asumuksen tuhosi vuonna 2019 hirmumyrsky Fani, jota luonnehdittiin pahimmaksi 20 vuoteen.

Nyt perhe asuu yhdessä huoneessa tiilestä ja – Intiassa sallitusta - asbestista rakennetussa parakissa.

Mitalin isä ajaa kolmipyöräistä moporiksaa mutta tienaa huonosti. Äiti Pravati Padhi, 50, sanoo olevansa perheen elättäjä. Hän valmistaa suolaisia välipaloja ja myy niitä tienvarsilla. Hän ansaitsee reilut kahdeksan euroa päivässä.

Naimisiin ja äidiksi

Mitali auttoi äitiään keittiössä vuoden 2019 katastrofiin asti. Silloin äiti päätti naittaa hänet, ”jotta olisi yksi suu vähemmän ruokittavana.”

”Myrskyn jälkeen meiltä ehtyivät säästöt. Tyttäreni oli jo sukukypsässä iässä eikä käynyt koulua. Kun olin päivisin poissa, slummin pojat pyrkivät meille”, äiti selittää.

Pian 18 täytettyään Mitali tuli raskaaksi, ja nyt hänellä on vaikeuksia imetyksessä.

”Olisin halunnut oppia ompelemaan, ansaita rahaa ja mennä naimisiin vasta 22-vuotiaana”, Mitali pohtii.

Hiljaisia uhreja

Padhin perhe on esimerkki köyhistä ihmisistä, jotka ilmastonmuutos tekee entistä haavoittuvammiksi.

”Ilmastokatastrofit yleistyvät Odishassa. Länsiosissa kärsitään kuivuudesta ja rannikolla hirmumyrskyistä. Tulvia on koettu yli puolessa alueen 30 maakunnasta”, Action Aid -järjestön ohjelmajohtaja Ghasiram Panda kertoo.

Hänen mukaansa perheiden ahdinko aiheuttaa sen, että yhä enemmän tyttöjä naitetaan alle 18-vuotiaana. Sitä tapahtuu maaseudulla, mutta myös kaupunkien slummeissa, joihin pakkautuu maaseudun ilmastopakolaisia.

Tulokkaat asuvat Bhubaneswarin laidoilla peltihökkeleissä tiilitehtaiden kupeessa.

Pojatkin kokevat väkivaltaa ja altistuvat pakkotyölle, mutta tyttöjen tilanne on paljon pahempi, Umi Daniel sanoo. Hän on johtanut yli 30 vuotta Aide et Action -järjestön maaltamuuttajia palvelevaa tiedotus- ja voimavarakeskusta (Mirc).

”Tyttöjen turvallisuuteen ja perustaviin ihmisoikeuksiin kohdistuu määrättömästi uhkia. He ovat usein ilmastokatastrofien hiljaisia uhreja.”

Danielin mukaan raiskaukset ovat yleisiä. Hänen järjestönsä vei oikeuteen tapauksen, jossa tiilitehtaan omistaja ystävineen raiskasi kolme alaikäistä tyttöä näiden vanhempien silmien alla. Tuomion saaminen nopeutetussa oikeudenkäynnissä kesti liki kuusi vuotta.

Opettajat kotikulmilta

Koulutuksen järjestämisessä Mirc on kokenut onnistumisia. Se alkoi kymmenkunta vuotta sitten etsiä maaltamuuttajien kotiseuduilta nuoria vapaaehtoisia, jotka tulisivat kaupunkiin tiilitehtaiden ympäristöön opettamaan lapsia näiden omalla murteella.

Aluksi tehtaiden omistajat kielsivät toiminnan, mutta ”nyt he jopa rahoittavat sitä, koska näkevät naisten työpanoksen paranevan, kun heidän lapsistaan pidetään huolta”, Daniel kertoo.

Kun siirtoväki palaa kotiseudulleen riisinkylvökaudeksi elo-marraskuussa, lapset voivat jatkaa sujuvasti koulunkäyntiään siellä.

”Kymmenessä vuodessa olemme saaneet opetuksen piiriin 30 000 lasta, vaikka aloitimme vain 250:n kanssa”, Daniel iloitsee.

Intian 37 osavaltiosta 27 luokitellaan nyt alttiiksi ilmastoon liittyville katastrofeille. Viljelysmaasta 68:aa prosenttia uhkaa kuivuus, 12 prosenttia altistuu tulville ja 15 maanvyöryille. Hirmumyrsky voi iskeä rantaviivalle 5 700 kilometrin mittaisella alueella, ja lisäksi 59 prosenttia maa-alasta on järistysaltista.

YK:n mukaan koko maailmassa yli 20 miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain jättämään kotinsa ilmastoon liittyvistä syistä.

IlmastonmuutosIntian naisten asema gendersukupuolten tasa-arvonuorisoympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Intia Suomen IPS

Lue myös

Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Intian lippu, taustalla puita.

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”