Uutiset Intian kehitys

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa
Delhin saastepitoisuudet ovat kivunneet marraskuussa lähelle hengenvaarallista. (Kuva: Ninara / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Eteläisessä Delhissä asustava kotiäiti Ankita Gupta miettii ahdistuneena, uskaltaako hän viedä neljävuotiaan tyttärensä lastentarhaan. Kaupungin ylle asettunut savusumu haittaa näkyvyyttä ja ilmansaasteet ovat vaarallisella tasolla.

Ankita Gupta tietää, että tyttären lastentarhaan vieminen on kuin veisi hänet kemiantehtaaseen ja täyttäisi lapsen keuhkot tappavan myrkyllisellä savulla. ”Miksi vaarantaisin hänen elämänsä antamalla hänen kulkea kaduilla, jotka ovat myrkyllisen ilman saastuttamia? Hänen terveytensä on minulle kaikkein tärkeintä”, Gupta selittää.

Marraskuussa New Delhin koulut on suljettu kaksi kertaa kahden viikon sisällä, kansainvälisiä lentoja on ohjattu muille kentille huonon näkyvyyden vuoksi ja rakentaminen keskeytetty, kun ilmanlaatuindeksi kipusi 447:ään. Indeksin asteikko ulottuu nollasta viiteensataan, jossa nolla merkitsee hyvää ilmanlaatua ja 500 hengenvaarallista.

Gupta ei ole huolineen yksin. Bijay Kumarin 14-vuotias tytär Ruchi sai rintakipuja ja äkillistä hengenahdistusta. Sairaalassa kerrottiin, että Ruchin sairaus johtui ilmansaasteista. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ilmansaasteet ovat yhteydessä keuhkokuumeeseen, sydänkohtauksiin ja sydänsairauksiin.

Ruchi jäi sairaalaan kahdeksi päiväksi. ”Kauhistuttaa, että tyttärelleni tapahtui jotain niin kamalaa. Tämä myrkkysavu tappaa hiljaa meidät kaikki”, Kumar sanoo.

Myös ympäristöaktivisti Sanjeev Verma kutsuu ilmansaasteita hiljaiseksi tappajaksi, joka raa'asti murhaa vastasyntyneitä, odottavia äitejä ja vanhuksia. ”Useiden tutkimusten mukaan Delhin ilmansaasteet johtavat vuosittain 10 000–30 000 ennenaikaiseen kuolemaan. Se on paljon enemmän kuin terroristihyökkäyksissä kuolee. Me tarvitsemme kipeästi jyrkkiä toimia tai muuten tilanne on hyvin pian katastrofaalinen”, Verma vetoaa.

Liikenne suurin syyllinen

Intialainen ilmanlaadun tiedotuspalvelu Safar on julkaissut suosituksen, että ihmisten pitäisi välttää ruumiillista rasitusta ja pitää useammin taukoja, astmaatikkojen tulisi pitää lääkitys käden ulottuvilla ja sydänpotilaiden mennä lääkäriin, jos saavat sydämentykytystä, hengenahdistusta tai epätavallisen voimakasta uupumusta.

Saasteongelman ydin matelee kaupungin ylikuormitetuilla kaduilla, kuten ympäristötutkija Samiya Noor asian muotoilee. Delhissä kaasuttelee joka päivä yli 10 miljoonaa autoa, joiden osuus ilmansaasteista on yli 70 prosenttia. Kulkupelien lisäksi saasteita tulee kotitalouksista, teollisuudesta, katupölystä, rakennustöistä, kulotuksesta ja roskien polttamisesta.

”Monissa teollisuuslaitoksissa ilmanpuhdistuslaitteet ovat niin huonossa kunnossa, että saasteet pääsevät suoraan ilmakehään ilman mitään suodatusta. Myös lyhyiden savupiippujen rakentaminen estää saastuttavien kaasujen nousemista ilmakehän ylempiin kerroksiin. Tämä kaikki yhdessä johtaa tuhoisaan lopputulokseen”, Noor sanoo.

Myös kansalaisten panosta tarvitaan

Delhin viranomaiset edistävät ajoneuvojen muuttamista puhtaampia polttoaineita käyttäviksi, rajoittavat liikennettä, kieltävät saastuttavien teollisten polttoaineiden käytön ja saastuttavimpien ajoneuvojen kaupunkiin pääsyn sekä sulkevat joitakin voimalaitoksia.

Delhiläisen sosiaalisen aktivistin Rajesh Bhatian mielestä toimet eivät ole riittäviä. Tarvitaan myös kansalaisten osallistumista, jotta pääkaupungin saasteet vähenisivät. Valtion pitäisi lisäksi esimerkiksi tukea julkista liikennettä ja taata riittävä bussien määrä.

Kun parlamentti kokoontuu talvi-istuntoonsa Delhiin, pääkaupungin saasteet ovat asialistan kärkipäässä.

Eläköityneelle opettajalle Sanjeev Sharmalle hallituksen mahdolliset toimet tulevat kuitenkin liian myöhään. Hän on kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta kärsivän vaimonsa kanssa jättämässä jäähyväiset Delhille ja muuttamassa etelään Bangaloreen.

”Delhissä ei enää voi elää talvisin. Joka päivä ilma on entistä sakeampi myrkyllisestä savusta. Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”, Sharma huokaa.

Intian kehitysYmpäristö kaupungitterveysympäristösaastuminen Intia Suomen IPS

Lue myös

Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Ilmakuva pellosta ja kalalammikosta

Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat

Noin miljardi litraa jätevettä johdetaan päivittäin Intian Itä-Kolkatan kosteikon kalalammikoihin. Ihmisten jätökset muuntuvat siellä leviksi, joka taas sopii kalanrehuksi. Järjestelmä puhdistaa jätevettä ja tukee kalastuselinkeinoa, mutta sen suurin uhka ovat viranomaiset.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle