Uutiset Intian kehitys

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa
Delhin saastepitoisuudet ovat kivunneet marraskuussa lähelle hengenvaarallista. (Kuva: Ninara / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Eteläisessä Delhissä asustava kotiäiti Ankita Gupta miettii ahdistuneena, uskaltaako hän viedä neljävuotiaan tyttärensä lastentarhaan. Kaupungin ylle asettunut savusumu haittaa näkyvyyttä ja ilmansaasteet ovat vaarallisella tasolla.

Ankita Gupta tietää, että tyttären lastentarhaan vieminen on kuin veisi hänet kemiantehtaaseen ja täyttäisi lapsen keuhkot tappavan myrkyllisellä savulla. ”Miksi vaarantaisin hänen elämänsä antamalla hänen kulkea kaduilla, jotka ovat myrkyllisen ilman saastuttamia? Hänen terveytensä on minulle kaikkein tärkeintä”, Gupta selittää.

Marraskuussa New Delhin koulut on suljettu kaksi kertaa kahden viikon sisällä, kansainvälisiä lentoja on ohjattu muille kentille huonon näkyvyyden vuoksi ja rakentaminen keskeytetty, kun ilmanlaatuindeksi kipusi 447:ään. Indeksin asteikko ulottuu nollasta viiteensataan, jossa nolla merkitsee hyvää ilmanlaatua ja 500 hengenvaarallista.

Gupta ei ole huolineen yksin. Bijay Kumarin 14-vuotias tytär Ruchi sai rintakipuja ja äkillistä hengenahdistusta. Sairaalassa kerrottiin, että Ruchin sairaus johtui ilmansaasteista. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ilmansaasteet ovat yhteydessä keuhkokuumeeseen, sydänkohtauksiin ja sydänsairauksiin.

Ruchi jäi sairaalaan kahdeksi päiväksi. ”Kauhistuttaa, että tyttärelleni tapahtui jotain niin kamalaa. Tämä myrkkysavu tappaa hiljaa meidät kaikki”, Kumar sanoo.

Myös ympäristöaktivisti Sanjeev Verma kutsuu ilmansaasteita hiljaiseksi tappajaksi, joka raa'asti murhaa vastasyntyneitä, odottavia äitejä ja vanhuksia. ”Useiden tutkimusten mukaan Delhin ilmansaasteet johtavat vuosittain 10 000–30 000 ennenaikaiseen kuolemaan. Se on paljon enemmän kuin terroristihyökkäyksissä kuolee. Me tarvitsemme kipeästi jyrkkiä toimia tai muuten tilanne on hyvin pian katastrofaalinen”, Verma vetoaa.

Liikenne suurin syyllinen

Intialainen ilmanlaadun tiedotuspalvelu Safar on julkaissut suosituksen, että ihmisten pitäisi välttää ruumiillista rasitusta ja pitää useammin taukoja, astmaatikkojen tulisi pitää lääkitys käden ulottuvilla ja sydänpotilaiden mennä lääkäriin, jos saavat sydämentykytystä, hengenahdistusta tai epätavallisen voimakasta uupumusta.

Saasteongelman ydin matelee kaupungin ylikuormitetuilla kaduilla, kuten ympäristötutkija Samiya Noor asian muotoilee. Delhissä kaasuttelee joka päivä yli 10 miljoonaa autoa, joiden osuus ilmansaasteista on yli 70 prosenttia. Kulkupelien lisäksi saasteita tulee kotitalouksista, teollisuudesta, katupölystä, rakennustöistä, kulotuksesta ja roskien polttamisesta.

”Monissa teollisuuslaitoksissa ilmanpuhdistuslaitteet ovat niin huonossa kunnossa, että saasteet pääsevät suoraan ilmakehään ilman mitään suodatusta. Myös lyhyiden savupiippujen rakentaminen estää saastuttavien kaasujen nousemista ilmakehän ylempiin kerroksiin. Tämä kaikki yhdessä johtaa tuhoisaan lopputulokseen”, Noor sanoo.

Myös kansalaisten panosta tarvitaan

Delhin viranomaiset edistävät ajoneuvojen muuttamista puhtaampia polttoaineita käyttäviksi, rajoittavat liikennettä, kieltävät saastuttavien teollisten polttoaineiden käytön ja saastuttavimpien ajoneuvojen kaupunkiin pääsyn sekä sulkevat joitakin voimalaitoksia.

Delhiläisen sosiaalisen aktivistin Rajesh Bhatian mielestä toimet eivät ole riittäviä. Tarvitaan myös kansalaisten osallistumista, jotta pääkaupungin saasteet vähenisivät. Valtion pitäisi lisäksi esimerkiksi tukea julkista liikennettä ja taata riittävä bussien määrä.

Kun parlamentti kokoontuu talvi-istuntoonsa Delhiin, pääkaupungin saasteet ovat asialistan kärkipäässä.

Eläköityneelle opettajalle Sanjeev Sharmalle hallituksen mahdolliset toimet tulevat kuitenkin liian myöhään. Hän on kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta kärsivän vaimonsa kanssa jättämässä jäähyväiset Delhille ja muuttamassa etelään Bangaloreen.

”Delhissä ei enää voi elää talvisin. Joka päivä ilma on entistä sakeampi myrkyllisestä savusta. Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”, Sharma huokaa.

Intian kehitysYmpäristö kaupungitterveysympäristösaastuminen Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”