Uutiset

Ihmiskauppa ei ole pelkkiä numeroita, sanoo uhrien tarinat kuvannut ohjaaja

Mabel Lozano ohjasi elokuvan Latinalaisen Amerikan naiskaupasta. Hän muistuttaa, että ihmiskaupan uhreiksi joutuvat naiset ovat samanlaisia kuin kuka tahansa.
(Kuva: LastHuckleBerry / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Perulainen Yandy, 15, haluaa työpaikan auttaakseen monilapsista, vähävaraista perhettään. Hän matkustaa Cuscon kaupunkiin etsimään töitä ja tapaa naisen, joka lupaa työpaikan ravintolassa. Ravintolatyön sijaan hän päätyy monen kaltaisensa tavoin seksityöläiseksi baariin Madre de Diosin kultakaivosalueelle.

Yandy on yksi niistä neljästä ihmiskaupan uhrista, jotka kertovat tarinansa espanjalaisohjaaja Mabel Lozanon dokumenttielokuvassa Chicas nuevas 24 horas, vapaasti suomennettuna "Uusia tyttöjä vuorokauden ympäri".

Vuosia ihmisoikeusteemaisia elokuvia ohjannut Lozano vieraili lokakuussa Helsingissä markkinoimassa elokuvaa, joka esitettiin Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissíssa.

Chicas nuevas -elokuvassa ei nähdä väkivaltaa, shokkikuvia tai piilokameraotoksia, vaan tavallisia naisia, jotka kertovat tarinansa omin sanoin. Lozano haluaakin korostaa ihmiskaupan uhrien tavallisuutta: hänen mielestään ihmiskauppa ja naiskauppa esitetään liian usein joko alastomien naisten kuvien tai numerofaktojen kautta, ja se vaikuttaa myös siihen, miten ilmiöön suhtaudutaan.

"Ongelmana on, ettemme tunne empatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, joita emme näe. Kuulemme numeroita mutta emme näe ihmisiä niiden takana. Ihmiskauppa on myös nimiä, naisia ihan niin kuin mekin", hän sanoo.

"Haluamme ajatella, että olisimme itse fiksumpia"

YK:n huume- ja rikosvirasto UNODC:n arvion mukaan noin 70 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä ja yli puolet seksikaupan uhreja. Chicas nuevasissa heistä kolme, Ana Ramona, Estela ja Sofía, kertoo tarinansa omilla kasvoillaan. Vain alaikäinen Yandy kuvataan selkäpuolelta.

Naiset ovat kotoisin Kolumbiasta, Perusta ja Paraguaysta. Heidän tarinoissaan on paljon yhtäläisyyksiä: taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville naisille lupailtiin hyvää työpaikkaa. Todellisuus oli muuta.

"Kun sinne joutui, menetti identiteettinsä. He vaihtoivat nimeni ja ottivat passini pois. Se tapahtui päivästä toiseen ilman vapaapäiviä", kertoo elokuvassa Kolumbiasta Panamaan seksityöhön joutunut Ana Ramona.

Uhreja yhdistää usein myös epätasa-arvo ja köyhyys, samoin tiedon puute, jota länsimaisesta näkökulmasta voi olla vaikea ymmärtää.

"Uhreiksi joutuneista naisista kukaan ei mene takaisin yhteisöönsä kertomaan, mitä heille on tapahtunut, koska ihmiskauppaan liittyy stigma ja sosiaalinen eristäminen. --- Haluamme ajatella, että olisimme itse fiksumpia emmekä lähtisi mukaan, mutta samassa tilanteessa tarttuisimme itsekin tilaisuuteen", Lozano toteaa.

Osa Latinalaisen Amerikan naiskaupan uhreista päätyy Lozanon kotimaahan Espanjaan asti. Sielläkin ilmiö on usein pimennossa, hän kertoo.

Elokuvalla ihmiskauppaa vastaan Paraguayssa

Aiemmin näyttelijänä työskennellyt Lozano on tehnyt vuosia ihmiskaupan vastaista työtä ja ohjannut ihmisoikeusaiheisia elokuvia. Hän mukaansa ihmiskaupan kitkemiseksi tarvitaan uhreja suojelevia lakeja sekä etenkin tiedon lisäämistä ihmiskaupasta – ei vain potentiaalisten uhrien vaan myös asiakkaiden kouluttamista. Tärkeää olisi hänen mukaansa istuttaa jo nuorten mieliin ajatus tasavertaisuudesta ihmissuhteiden pohjana. Näin seksityön kysyntää saataisiin vähennettyä.

"Loppujen lopuksi koko ihmiskauppa perustuu vain yhteen lakiin, joka on kysynnän ja tarjonnan laki", hän huomauttaa.

Toistaiseksi ihmiskauppiaat tuntuvat olevan jatkuvasti lainsäätäjiä askeleen edellä. Pieniä edistysaskeleitakin on kuitenkin saavutettu, siitä esimerkkinä Lozanon oma elokuva.

Hän kertoo, että Paraguayssa se on dubattu kahdelle paikalliselle kielelle, guaranille ja ketsualle, jotta tietoa ihmiskaupan vaaroista saataisiin levitettyä. Se on myös osa parlamentin ihmiskaupan vastaista kampanjaa. Elokuvan avulla on myös onnistuttu painostamaan maan viranomaisia niin paljon, että elokuvassa esiintyvän Estelan vangitsija on saatu telkien taakse.

Animaatio oikaisee vääriä mielikuvia ihmiskaupasta

Ihmiskauppaa on usein vaikea tunnistaa. Yksi syy ovat median ja populaarikulttuurin välittämät virheelliset mielikuvat ilmiöstä, sanoo Eva Maria Korsisaari, Pro-tukipiste ry:n ihmiskaupan vastaisen työn erikoisasiantuntija.

"Ihmiskaupparikosta kuvittamaan valittuja kuvia luonnehtii usein se, että niissä on kahleissa, köysissä tai ruhjeilla olevia ihmisiä. Se vastaa aika harvoin todellisuutta. Tällainen toistuva ja yksinkertaistava kuvasto on omiaan heikentämään auttajien mahdollisuutta havaita ihmiskauppaa", hän sanoo.

Pro-tukipiste on riippumaton asiantuntijajärjestö, joka edistää seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten sekä ihmiskaupparikoksen uhrien osallisuutta ja oikeuksia.

Järjestö on aloittanut tänä vuonna EU-rahoitteisen hankkeen, jonka tarkoituksena on syventää ymmärrystä ihmiskaupasta ja lisätä sen tunnistamista. Pari viikkoa sitten julkaistiin yksi hankkeen tuotoksista, animaatio, jossa virheellisiin mielikuviin puututaan.

Animaatiossa muistutetaan, että ihmiskaupan uhria ei voi tunnistaa ulkonäöltä ja että ulkoapäin katsottuna ilmiö voi näyttää hyvinkin arkiselta. Uhreina on myös miehiä, ja ihmiskauppa voi olla seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi myös työperäistä tai esimerkiksi elinkauppaa. Uhrille tilanne näyttäytyy usein ansana tai labyrinttina, josta on vaikea päästä pois.

Lisäksi hankkeessa muun muassa kerätään järjestöjen ja viranomaisten välisiä hyviä käytäntöjä ihmiskaupan torjunnasta, järjestetään työpajoja seksi- ja erotiikka-alalla toimivien kanssa sekä tehdään tilannekatsaus Suomen tämänhetkisestä ihmiskauppatilanteesta järjestöjen ja seurakuntien näkökulmasta.

Katso Pro-tukipisteen animaatio tästä: http://pro-tukipiste.fi/animaatio-opastaa-ihmiskaupan-tunnistamiseen/

Ihmiskauppa ihmisoikeudetgendertyökulttuuri EspanjaLatinalainen Amerikka ja Karibia

Lue myös

Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Raportti: Pankit voisivat tehdä enemmän modernin orjakaupan kitkemiseksi

Ihmiskauppa ja orjuus ovat ”traaginen markkinahäiriö”, sanoo YK-yliopiston analyytikko James Cockayne. Asiantuntijaryhmän mukaan rahoituslaitosten pitäisi tunnistaa paremmin ihmissalakuljetusrinkeihin liittyvät kassavirrat.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.

Tuoreimmat

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit