Uutiset Ruokaturva

Himalajan ekofeministien maatalousliike haluaa tehdä maanviljelystä taas kestävää ja demokraattista – “Viljelijöiden kuuluu olla vapaita, ei riippuvaisia suuryrityksistä”

Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.
Nainen pellolla puolilähikuvassa.
Navdanya-liikkeen perustaja Vandana Shiva on palkittu ympäristöaktivisti. (Kuva: Drona Chetri)

Linja rätisee hetken ja katkeaa sitten. Tarvitaan toinen yritys, ennen kuin puheyhteys avautuu. Toisessa päässä vastaa Drona Chetri, yksi Navdanya-liikkeen keskeisistä henkilöistä.

Chetrin asemapaikka vaihtelee ympäri Himalajaa. Nyt se on Bhutanin pääkaupungissa, Thimphussa.

Navdanya-liikkeen perustaja, maailmanlaajuisesti tunnettu ympäristöaktivisti Vandana Shiva on liian kiireinen antamaan haastattelua, mutta Chetri on tottunut tulkkaamaan Shivan visiota, onhan hän toiminut liikkeessä jo päälle vuosikymmenen.

Vuonna 1987 perustetun Navdanyan toiminta rakentuu kolmen periaatteen varaan. Ensimmäinen niistä on se, että naiset ovat kaiken keskiössä. Toinen taas se, että toiminta tapahtuu viljelijöiden ehdoilla. Ja kolmas: maademokratia.

“Maademokratia tarkoittaa sitä, että emme tee eroa luonnon ja ihmisten välille. Meillä ei ole hierarkioita eri lajien, rotujen tai sukupuolten välillä”, Chetri sanoo.

Liikkeen sydän sijaitsee Himalajan alarinteillä, Intian Uttarakhin provinssissa. Sieltä löytyvät niin orgaaninen maatila kuin elonkirjon suojelualuekin. Samassa paikassa toimii myös oppimiskeskus. Lisäksi Navdanya on vastuussa Intian suurimmasta luomuruoan suoramarkkinasta.

“Tässä kaikessa on kysymys ruoantuotannon vallankumouksesta. Meidän täytyy lakata kuvittelemasta, että olemme ravintoketjun huipulla”, Chetri sanoo.

Navdanyan visiossa vallankumous ei siis ala kabineteista, ei edes kaduilta. Se alkaa pelloilta.

Kvanttifysiikasta maaperään

Ruoka ei ollut se asia, jonka parissa Vandana Shivan piti tehdä elämäntyönsä. Kun hän teki väitöskirjansa kvanttifysiikan alalta vuonna 1978, hänen mielessään oli epäilemättä jokin aivan muu.

Intiassa oli kuitenkin alkanut niin sanottu vihreä vallankumous 1960-luvulla. Sillä tarkoitetaan etenkin monissa matalan tulotason maissa tapahtunutta mullistusta, jonka ansiosta otettiin käyttöön uusia, laboratoriossa jalostettuja viljalajikkeita. Sen seurauksena ruuantuotanto kasvoi. Samalla viljely kuitenkin yksipuolistui.

Myös Intiassa siemeniä alettiin valmistaa laboratorioissa. Siinä, missä siemeniä oli ennen ollut yli kahta miljoonaa eri lajiketta, oli niitä pian enää muutamia. Viljelijöiden piti ostaa siemenet suurilta tuottajilta, ja samalla saapuivat lannoitteet ja tuholaismyrkyt.

“Mikä ihmeen ‘vihreä’ vallankumous?” Chetri kysyy. “Teollisen maanviljelyn takia maaperä oli kuolemassa.”

Mies puolilähikuvassa.
Navdanya-liikkeellä ei ole hierarkioita eri lajien, rotujen tai sukupuolten välillä, sanoo liikkeen aktiivi Drona Chetri. (Kuva: Drona Chetri)

Himalajan naiset ovat puolustaneet maitaan ennenkin. 70-luvulla Chipko-niminen liike suojeli metsiä hakkuilta puita halaamalla. Se oli myös Shivan ensikosketus ympäristöaktivismiin.

Maatilkku, jossa liikkeen orgaaninen maatila nykyään toimii, oli ennen pumpattu täyteen kemikaaleja. Alueella kasvoi vain muutamaa lajiketta, ja sen maaperä oli selvästi köyhtynyt. Kun Shiva osti maan, hän päätti elvyttää sen.

“Hyödynsimme yksinkertaisia, alkuperäiskansojen käyttämiä viljelymenetelmiä. Vain kahdessa vuodessa maa alkoi puskea uutta elämää, ja tuottavuus moninkertaistui”, Chetri muistelee.

Navdanyassa puhutaan jatkuvasti maahan palaamisesta.

“Olemme menettäneet yhteytemme maahan, emme osaa enää oppia siltä ja kuunnella sitä. Maahan palaaminen on hyvin käytännönläheistä ja yksinkertaista. Se on multaan, maaperään palaamista”, Chetri kuvailee.

Tällä hetkellä paikalliset viljelijät ovat kuitenkin ajautuneet noidankehään.

“Viljelijät ovat yhä riippuvaisempia siementen ja lannoitteiden ostamisesta. Maaperä köyhtyy samalla, kun viljelijät velkaantuvat.”

Tilastoissa tämä näkyy traagisella tavalla: maanviljelijöiden itsemurhat ovat tulleet yhä yleisemmiksi.

“Ei se ole pelkästään velkataakka, joka saa heidät tekemään itsemurhan. Se on syvä toivottomuuden tunne siitä, kun maa käsien alla ei enää elä”, Chetri sanoo.

Ruokaa yli sukupolvien

Navdanyan filosofiaan kuuluu, että kaiken keskiössä on ruoka.

“Jos katsoo mitä tahansa kulttuuria, voi huomata, että ruoka kertoo kaiken oleellisen tuosta kulttuurista ja sen elinympäristöstä”, Chetri sanoo.

Ruoka liittyy paitsi identiteettiin, myös suvereniteettiin. Ruokasuvereniteetti tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa ruoan tuotannon ja jakamisen mekanismeihin. Tämä eroaa jyrkästi nykytilanteesta, jossa monikansalliset yritykset ja instituutiot hallitsevat globaalia ruokajärjestelmää ja viljelijät joutuvat ostamaan siemenensä suoraan niiltä.

Navdanya kuuluttaa elävien, vapaiden siementen perään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljelijöillä on vapaus jakaa, kasvattaa ja säilöä siemeniä. Kiitos Navdanyan, Intiassa jo lähes 150 yhteisöllä on omat siemenpankkinsa. Pankit ovat hyödyttäneet yhteensä yli viittä miljoonaa viljelijää. Samalla heille opetetaan myös kestäviä viljelymenetelmiä.

“Viljelijöiden kuuluu olla vapaita, ei riippuvaisia suuryrityksistä”, Chetri sanoo.

Juuri riippuvuus pakottaa viljelijät harjoittamaan monokulttuuria, siis sitä, että suurella alueella viljellään vain tiettyä lajia. Monokulttuurinen viljely saattaa olla tehokasta hetken, mutta pidemmällä aikavälillä se köyhdyttää maaperää. Lisäksi sen kyky sopeutua muutoksiin on heikko.

Ilmassa on kuitenkin paljon toivoa, Chetri sanoo. Sitä luo ennen kaikkea se, että Intian ja Bhutanin kaltaisissa maissa viljelyperinteeseen on tullut vain yhden sukupolven aukko. Ihmiset muistavat elävästi ajan ennen teollista maanviljelyä.

“Meillä on yhä isovanhempiemme viisaus, josta ammentaa.”

Tuota viisautta Navdanya on ottanut talteen kiertämällä Himalajan syrjäseutuja ja keräämällä siemeniä ja tietotaitoa. Liikkeen visio on ylisukupolvinen: opitaan isovanhempien sukupolvelta tulevia sukupolvia varten.

“Niin kauan kuin tuo linkki on olemassa, on toivoa. Mutta jos sukupolvien välinen linkki katkeaa, olemme pulassa.”

Ekofeminismi – maaemon vaalimista ja elettyä tietoa

Navdanya on myös ekofeministinen liike. Ekofeministien mukaan naisten alistaminen ja luonnon tuhoaminen johtuvat samasta asiasta: patriarkaatista. Siksi feministinen kamppailu ja ympäristötietoisuus kulkevat käsi kädessä.

Vandana Shiva kirjoitti ekofeminismistä jo 80-luvulla ja oli yksi sen ensimmäisistä äänitorvista. Yleensä termit ‘eko’ ja ‘feminismi’ on tapana erotella toisistaan, mutta Navdanyan visio on alusta asti ollut toinen.

“Meillä kyse ei oikeastaan ole sukupuolesta vaan elämän jatkuvuudesta. Ekofeministi on kuka tahansa sellainen, joka pitää huolta maaemosta ja mahdollistaa elämää tuleville sukupolville”, Chetri sanoo.

Toisaalta taas kyse on nimenomaan naisista, sillä naiset ovat ruoantuotannon keskiössä. Heillä on se perinnetieto, jota ilman maahan palaaminen ei ole mahdollista. Intialainen sanonta kuuluukin: jos nainen koulutetaan, koko perhe koulutetaan samalla.

Kun puhelu on ohi, Chetri lähettää sähköpostitse linkin Instagram-kuvaan. Kuvassa on naisia pellolla, ja alla teksti:

“Navdanyan naiset ovat kyvykkäämpiä tuottamaan ravintoa elonkirjoa vaalimalla kuin mitkään niistä bioteknologisista ‘ihmeistä’, joilla geenimanipulaatiota viedään yhä pidemmälle.”

Länsimaisen tieteen valta-aseman kyseenalaistaminen on yksi ekofeminismin keskeisistä piirteistä. Tieto on muutakin kuin länsimainen käsitys siitä, Chetri huomauttaa. Tiedon tulisi olla paitsi ylisukupolvista, myös paikallista. Silloin se voi pohjautua elettyyn kokemukseen.

Herää kysymys: Onko liike siis globalisaation vastainen?

Ei varsinaisesti. Navdanyassa vastustetaan globalisaatiota siinä mielessä, ettei sen tulisi tapahtua paikallisuuden kustannuksella. Globaaleja ongelmia tulisi ratkoa paikallisin keinoin.

Chetri muistuttaa, ettei paikallisuus tarkoita tiettyyn kansallisvaltioon lukittautumista, vaan maailman hahmottamista ekosysteemien ehdoilla. Siksi Himalajan alueella tehdään yhteistyötä Intiasta Bhutaniin.

“Meillä on täällä valtavasti kotoperäistä tietoa, joka kulkee halki katkeamattomien sukupolvien ketjun ja soveltuu juuri tähän ekosysteemiin. Olisi täysin mieletöntä olla hyödyntämättä sitä.”

Artikkeli on osa Kansainvälisen solidaarisuustyön Yhteisiin käsiin - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta -hanketta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä globaalin etelän solidaarisuustalouden asiantuntijoiden kanssa.

OIKAISU 26.8.2021 Korjattu Kansainvälisen solidaarisuustyön hankkeen nimi.

Ruokaturva kehityskestävän kehityksen tavoitteetmaanomistusmaatalouskansalaisyhteiskuntaympäristö Intia Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

Pelto, johon osuu vesisuihkuja, yllä pilviä.

Ruokajärjestelmä on rikki, ja sitä korjataan pian YK-huippukokouksessa – Yksimielisyys on kaukana, sillä kriitikoiden mukaan kokous vain vahvistaa suuryritysten valtaa

Historian ensimmäisessä ruokajärjestelmähuippukokouksessa yritetään keksiä, miten kaikille voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa pilaamatta ympäristöä. Kannattajien mielestä kokous ottaa mukaan kaikki tasavertaisesti, kriitikoiden mielestä suuryritykset ovat vallanneet kokouksen.
Käsi, jossa jauhoa.

Madagaskarin ruokakriisi pahenee yhä – Nälkäisten lasten määrä voi jopa nelinkertaistua

Noin 1,14 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä Madagaskarin eteläosissa. Osa ihmisistä etsii vettä nyt tienvarsien lätäköistä, kertoo Pelastakaa Lapset.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi