Uutiset Ruokaturva

Himalajan ekofeministien maatalousliike haluaa tehdä maanviljelystä taas kestävää ja demokraattista – “Viljelijöiden kuuluu olla vapaita, ei riippuvaisia suuryrityksistä”

Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.
Nainen pellolla puolilähikuvassa.
Navdanya-liikkeen perustaja Vandana Shiva on palkittu ympäristöaktivisti. (Kuva: Drona Chetri)

Linja rätisee hetken ja katkeaa sitten. Tarvitaan toinen yritys, ennen kuin puheyhteys avautuu. Toisessa päässä vastaa Drona Chetri, yksi Navdanya-liikkeen keskeisistä henkilöistä.

Chetrin asemapaikka vaihtelee ympäri Himalajaa. Nyt se on Bhutanin pääkaupungissa, Thimphussa.

Navdanya-liikkeen perustaja, maailmanlaajuisesti tunnettu ympäristöaktivisti Vandana Shiva on liian kiireinen antamaan haastattelua, mutta Chetri on tottunut tulkkaamaan Shivan visiota, onhan hän toiminut liikkeessä jo päälle vuosikymmenen.

Vuonna 1987 perustetun Navdanyan toiminta rakentuu kolmen periaatteen varaan. Ensimmäinen niistä on se, että naiset ovat kaiken keskiössä. Toinen taas se, että toiminta tapahtuu viljelijöiden ehdoilla. Ja kolmas: maademokratia.

“Maademokratia tarkoittaa sitä, että emme tee eroa luonnon ja ihmisten välille. Meillä ei ole hierarkioita eri lajien, rotujen tai sukupuolten välillä”, Chetri sanoo.

Liikkeen sydän sijaitsee Himalajan alarinteillä, Intian Uttarakhin provinssissa. Sieltä löytyvät niin orgaaninen maatila kuin elonkirjon suojelualuekin. Samassa paikassa toimii myös oppimiskeskus. Lisäksi Navdanya on vastuussa Intian suurimmasta luomuruoan suoramarkkinasta.

“Tässä kaikessa on kysymys ruoantuotannon vallankumouksesta. Meidän täytyy lakata kuvittelemasta, että olemme ravintoketjun huipulla”, Chetri sanoo.

Navdanyan visiossa vallankumous ei siis ala kabineteista, ei edes kaduilta. Se alkaa pelloilta.

Kvanttifysiikasta maaperään

Ruoka ei ollut se asia, jonka parissa Vandana Shivan piti tehdä elämäntyönsä. Kun hän teki väitöskirjansa kvanttifysiikan alalta vuonna 1978, hänen mielessään oli epäilemättä jokin aivan muu.

Intiassa oli kuitenkin alkanut niin sanottu vihreä vallankumous 1960-luvulla. Sillä tarkoitetaan etenkin monissa matalan tulotason maissa tapahtunutta mullistusta, jonka ansiosta otettiin käyttöön uusia, laboratoriossa jalostettuja viljalajikkeita. Sen seurauksena ruuantuotanto kasvoi. Samalla viljely kuitenkin yksipuolistui.

Myös Intiassa siemeniä alettiin valmistaa laboratorioissa. Siinä, missä siemeniä oli ennen ollut yli kahta miljoonaa eri lajiketta, oli niitä pian enää muutamia. Viljelijöiden piti ostaa siemenet suurilta tuottajilta, ja samalla saapuivat lannoitteet ja tuholaismyrkyt.

“Mikä ihmeen ‘vihreä’ vallankumous?” Chetri kysyy. “Teollisen maanviljelyn takia maaperä oli kuolemassa.”

Mies puolilähikuvassa.
Navdanya-liikkeellä ei ole hierarkioita eri lajien, rotujen tai sukupuolten välillä, sanoo liikkeen aktiivi Drona Chetri. (Kuva: Drona Chetri)

Himalajan naiset ovat puolustaneet maitaan ennenkin. 70-luvulla Chipko-niminen liike suojeli metsiä hakkuilta puita halaamalla. Se oli myös Shivan ensikosketus ympäristöaktivismiin.

Maatilkku, jossa liikkeen orgaaninen maatila nykyään toimii, oli ennen pumpattu täyteen kemikaaleja. Alueella kasvoi vain muutamaa lajiketta, ja sen maaperä oli selvästi köyhtynyt. Kun Shiva osti maan, hän päätti elvyttää sen.

“Hyödynsimme yksinkertaisia, alkuperäiskansojen käyttämiä viljelymenetelmiä. Vain kahdessa vuodessa maa alkoi puskea uutta elämää, ja tuottavuus moninkertaistui”, Chetri muistelee.

Navdanyassa puhutaan jatkuvasti maahan palaamisesta.

“Olemme menettäneet yhteytemme maahan, emme osaa enää oppia siltä ja kuunnella sitä. Maahan palaaminen on hyvin käytännönläheistä ja yksinkertaista. Se on multaan, maaperään palaamista”, Chetri kuvailee.

Tällä hetkellä paikalliset viljelijät ovat kuitenkin ajautuneet noidankehään.

“Viljelijät ovat yhä riippuvaisempia siementen ja lannoitteiden ostamisesta. Maaperä köyhtyy samalla, kun viljelijät velkaantuvat.”

Tilastoissa tämä näkyy traagisella tavalla: maanviljelijöiden itsemurhat ovat tulleet yhä yleisemmiksi.

“Ei se ole pelkästään velkataakka, joka saa heidät tekemään itsemurhan. Se on syvä toivottomuuden tunne siitä, kun maa käsien alla ei enää elä”, Chetri sanoo.

Ruokaa yli sukupolvien

Navdanyan filosofiaan kuuluu, että kaiken keskiössä on ruoka.

“Jos katsoo mitä tahansa kulttuuria, voi huomata, että ruoka kertoo kaiken oleellisen tuosta kulttuurista ja sen elinympäristöstä”, Chetri sanoo.

Ruoka liittyy paitsi identiteettiin, myös suvereniteettiin. Ruokasuvereniteetti tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa ruoan tuotannon ja jakamisen mekanismeihin. Tämä eroaa jyrkästi nykytilanteesta, jossa monikansalliset yritykset ja instituutiot hallitsevat globaalia ruokajärjestelmää ja viljelijät joutuvat ostamaan siemenensä suoraan niiltä.

Navdanya kuuluttaa elävien, vapaiden siementen perään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljelijöillä on vapaus jakaa, kasvattaa ja säilöä siemeniä. Kiitos Navdanyan, Intiassa jo lähes 150 yhteisöllä on omat siemenpankkinsa. Pankit ovat hyödyttäneet yhteensä yli viittä miljoonaa viljelijää. Samalla heille opetetaan myös kestäviä viljelymenetelmiä.

“Viljelijöiden kuuluu olla vapaita, ei riippuvaisia suuryrityksistä”, Chetri sanoo.

Juuri riippuvuus pakottaa viljelijät harjoittamaan monokulttuuria, siis sitä, että suurella alueella viljellään vain tiettyä lajia. Monokulttuurinen viljely saattaa olla tehokasta hetken, mutta pidemmällä aikavälillä se köyhdyttää maaperää. Lisäksi sen kyky sopeutua muutoksiin on heikko.

Ilmassa on kuitenkin paljon toivoa, Chetri sanoo. Sitä luo ennen kaikkea se, että Intian ja Bhutanin kaltaisissa maissa viljelyperinteeseen on tullut vain yhden sukupolven aukko. Ihmiset muistavat elävästi ajan ennen teollista maanviljelyä.

“Meillä on yhä isovanhempiemme viisaus, josta ammentaa.”

Tuota viisautta Navdanya on ottanut talteen kiertämällä Himalajan syrjäseutuja ja keräämällä siemeniä ja tietotaitoa. Liikkeen visio on ylisukupolvinen: opitaan isovanhempien sukupolvelta tulevia sukupolvia varten.

“Niin kauan kuin tuo linkki on olemassa, on toivoa. Mutta jos sukupolvien välinen linkki katkeaa, olemme pulassa.”

Ekofeminismi – maaemon vaalimista ja elettyä tietoa

Navdanya on myös ekofeministinen liike. Ekofeministien mukaan naisten alistaminen ja luonnon tuhoaminen johtuvat samasta asiasta: patriarkaatista. Siksi feministinen kamppailu ja ympäristötietoisuus kulkevat käsi kädessä.

Vandana Shiva kirjoitti ekofeminismistä jo 80-luvulla ja oli yksi sen ensimmäisistä äänitorvista. Yleensä termit ‘eko’ ja ‘feminismi’ on tapana erotella toisistaan, mutta Navdanyan visio on alusta asti ollut toinen.

“Meillä kyse ei oikeastaan ole sukupuolesta vaan elämän jatkuvuudesta. Ekofeministi on kuka tahansa sellainen, joka pitää huolta maaemosta ja mahdollistaa elämää tuleville sukupolville”, Chetri sanoo.

Toisaalta taas kyse on nimenomaan naisista, sillä naiset ovat ruoantuotannon keskiössä. Heillä on se perinnetieto, jota ilman maahan palaaminen ei ole mahdollista. Intialainen sanonta kuuluukin: jos nainen koulutetaan, koko perhe koulutetaan samalla.

Kun puhelu on ohi, Chetri lähettää sähköpostitse linkin Instagram-kuvaan. Kuvassa on naisia pellolla, ja alla teksti:

“Navdanyan naiset ovat kyvykkäämpiä tuottamaan ravintoa elonkirjoa vaalimalla kuin mitkään niistä bioteknologisista ‘ihmeistä’, joilla geenimanipulaatiota viedään yhä pidemmälle.”

Länsimaisen tieteen valta-aseman kyseenalaistaminen on yksi ekofeminismin keskeisistä piirteistä. Tieto on muutakin kuin länsimainen käsitys siitä, Chetri huomauttaa. Tiedon tulisi olla paitsi ylisukupolvista, myös paikallista. Silloin se voi pohjautua elettyyn kokemukseen.

Herää kysymys: Onko liike siis globalisaation vastainen?

Ei varsinaisesti. Navdanyassa vastustetaan globalisaatiota siinä mielessä, ettei sen tulisi tapahtua paikallisuuden kustannuksella. Globaaleja ongelmia tulisi ratkoa paikallisin keinoin.

Chetri muistuttaa, ettei paikallisuus tarkoita tiettyyn kansallisvaltioon lukittautumista, vaan maailman hahmottamista ekosysteemien ehdoilla. Siksi Himalajan alueella tehdään yhteistyötä Intiasta Bhutaniin.

“Meillä on täällä valtavasti kotoperäistä tietoa, joka kulkee halki katkeamattomien sukupolvien ketjun ja soveltuu juuri tähän ekosysteemiin. Olisi täysin mieletöntä olla hyödyntämättä sitä.”

Artikkeli on osa Kansainvälisen solidaarisuustyön Yhdessä enemmän - mitä voimme oppia solidaarisuustalouksilta -hanketta. Hankkeessa tehdään yhteistyötä globaalin etelän solidaarisuustalouden asiantuntijoiden kanssa.

Ruokaturva kehityskestävän kehityksen tavoitteetmaanomistusmaatalouskansalaisyhteiskuntaympäristö Intia Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

Kädet kaatamassa maissinjyviä vadista

Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti

Suomen pitäisi parantaa globaalia ruokaturvaa toimimalla ruokaturvadiplomatian maana, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa raportissa. Lisäksi kaivataan selvää rahaa, sillä viime vuosina ruokaturvan kehitysrahoitus on vähentynyt.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia