Uutiset Ympäristö

Ghana huolestui muoviroskasta – Kierrätyksen puuttuessa miljoonakaupunki Accran roskat viskataan jokeen

Ruoka käärittiin Ghanassa ennen kasvien lehtiin, mutta modernisoituminen on johtanut siihen, että elintarvikkeet kiedotaan muoviin, joka taas päätyy usein mereen. Huoli roskan vaikutuksista on johtanut muovinkierrätysaloitteiden syntyyn.
Muoviroskaa meren rannalla
uovi on paisuva ongelma Atlantin rannikolla sijaitsevassa Ghanassa. (Kuva: Albert Oppong-Ansah / IPS)

(IPS) -- Adjelen nelilapsinen perhe asuu Glefessä, joka on Ghanan pääkaupungin Accran suurimpia slummeja. Aamupalaksi nautitaan makrillipyöryköitä pippurikastikkeella. Ne on pakattu yksitellen muovipusseihin, joita jää aterian jälkeen pois heitettäväksi 30 kappaletta.

Koska alueella ei ole jätehuoltoa, pussit viskataan kodin ohi virtaavaan jokeen. Se laskee Atlanttiin 50 metrin päässä. Jos kaikki alueen 1 500 taloutta toimivat samaan tapaan, sieltä päätyy mereen ainakin 1,3 miljoonaa kertakäyttöistä muovipussia kuukaudessa. Vastaavia slummeja on Accrassa 265.

”Vielä kymmenen vuotta sitten ruoka käärittiin kasvien lehtiin ja naiset kävivät torilla punottujen korien tai puuvillakassien kanssa”, luonnon monimuotoisuuskomiteaa Ghanassa johtava professori Alfred Oteng-Yeboah huomauttaa.

”Nyt 'sivistyminen' on johtanut siihen, että jokainen elintarvike kiedotaan muoviin ja pakataan sen jälkeen muovikassiin. Määrä paisuu valtavaksi, jos jokainen Accran 2,6 miljoonasta asukkaasta käyttää edes yhden muovikääreen päivässä”, hän jatkaa.

Muovi tukkii kalastajien pyydykset

Oman roskaamisen lisäksi Ghanaan tuodaan yli 2,5 miljoonaa kuutiota kierrätysmuovia vuodessa. Siitä vain viidennekselle löytyy jotakin käyttöä ja loppu päätyy jätteeksi, maan ympäristövirasto laskee. Jätteen kierrätys on Ghanassa lähes olematonta.

”Kalastajamme löytävät jo nyt trooleistaan muovia enemmän kuin kalaa”, ympäristönsuojeluviraston johtaja John Pwamang kertoo. YK ennustaa, että nykymenolla muovin määrä maailman merissä on vuonna 2030 suurempi kuin kalan.

Tohtori Kofi Okyere Cape Coastin yliopistosta on huolissaan laguunien ja mangrovemetsien saastumisesta Ghanan 550 kilometriä pitkällä rannikolla.

”Varsinkin kaupunkeihin rajoittuvat laguunit ovat likaantuneet pahoin parin viime vuosikymmenen aikana”, hän sanoo. Muovin ohella mereen päätyy tonneittain kotitalous- ja teollisuusjätettä.

Muovista sementin korvaaja

Ghanasta löytyy niitäkin, jotka ovat alkaneet hyödyntää kierrätysmuovia. Nelson Boatengin johtama Nelplast Ghana ryhtyi valmistamaan muovista ja hiekasta jalkakäytävien laattoja vuonna 2015.

”Muovilaatta tulee 30 prosenttia sementtistä halvemmaksi. Se ei murru eikä sammaloidu”, Boateng kehuu. Hän ostaa raaka-aineen muovinkerääjiltä noin yhdeksän eurosentin kilohintaan. Yli 500 kerääjän päiväsaalis saattaa nousta 10 000 kiloon, minkä Boateng sanoo valitettavasti ylittävän hänen maksukykynsä.

Yksinhuoltajaäiti Ashietey Okaiko, 34, elättää perheensä keräämällä muovia Nelplastille. ”Nyt kun muovijätteestä on tullut arvokasta, moni nainen on ryhtynyt alalle. Mutta yhtiö tarvitsisi tukea pystyäkseen ostamaan enemmän raaka-ainetta”, hän toivoo.

Ghanassa on vireillä useita hankkeita, joissa muovia hyödynnetään rakennus- tai polttoaineena. Boateng patistaa viranomaisia tukemaan uusia tuotantotapoja ja ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. ”Kun rantoja aletaan puhdistaa, muovi päätyy kaatopaikoille, mutta nekin ovat osa ympäristöä”, hän muistuttaa.

OIKAISU 7.1. Korjattu kuvateksti. Alkuperäinen kuvateksti liittyi toiseen kuvaan.

Ympäristö ympäristösaastuminen Ghana Suomen IPS

Lue myös

Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Kaivosyhtiön rakennuksia kukkulan juurella

Ylikansalliset kaivosyhtiöt valtaavat alaa Keski-Amerikassa

Kaivosyhtiöiden toiminta on viime vuosikymmeninä kiihtynyt monissa Keski-Amerikan maissa. El Salvador kielsi kaiken louhinnan maaliskuussa 2017, mutta muissa maissa kiistat jatkuvat. Guatemalan San Rafael Las Floresissa asukkaat syyttävät kaivosta elinkeinonsa sekä vesien ja luonnon turmelemisesta.
Kolme ihmistä selin kameraan käsi kädessä katsomassa mangrovemetsiä

Kalastajakylien asukkaat pelastavat mangrovemetsiä Myanmarissa – Tärkeä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi. Kalastajakylien asukkaat ovat kuitenkin istuttaneet viime vuosina yli 700 000 tainta tuhoutuneiden tilalle. Samalla monet saavat elinkeinon simpukankasvatuksesta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.