Uutiset Ympäristö

Ghana huolestui muoviroskasta – Kierrätyksen puuttuessa miljoonakaupunki Accran roskat viskataan jokeen

Ruoka käärittiin Ghanassa ennen kasvien lehtiin, mutta modernisoituminen on johtanut siihen, että elintarvikkeet kiedotaan muoviin, joka taas päätyy usein mereen. Huoli roskan vaikutuksista on johtanut muovinkierrätysaloitteiden syntyyn.
Muoviroskaa meren rannalla
uovi on paisuva ongelma Atlantin rannikolla sijaitsevassa Ghanassa. (Kuva: Albert Oppong-Ansah / IPS)

(IPS) -- Adjelen nelilapsinen perhe asuu Glefessä, joka on Ghanan pääkaupungin Accran suurimpia slummeja. Aamupalaksi nautitaan makrillipyöryköitä pippurikastikkeella. Ne on pakattu yksitellen muovipusseihin, joita jää aterian jälkeen pois heitettäväksi 30 kappaletta.

Koska alueella ei ole jätehuoltoa, pussit viskataan kodin ohi virtaavaan jokeen. Se laskee Atlanttiin 50 metrin päässä. Jos kaikki alueen 1 500 taloutta toimivat samaan tapaan, sieltä päätyy mereen ainakin 1,3 miljoonaa kertakäyttöistä muovipussia kuukaudessa. Vastaavia slummeja on Accrassa 265.

”Vielä kymmenen vuotta sitten ruoka käärittiin kasvien lehtiin ja naiset kävivät torilla punottujen korien tai puuvillakassien kanssa”, luonnon monimuotoisuuskomiteaa Ghanassa johtava professori Alfred Oteng-Yeboah huomauttaa.

”Nyt 'sivistyminen' on johtanut siihen, että jokainen elintarvike kiedotaan muoviin ja pakataan sen jälkeen muovikassiin. Määrä paisuu valtavaksi, jos jokainen Accran 2,6 miljoonasta asukkaasta käyttää edes yhden muovikääreen päivässä”, hän jatkaa.

Muovi tukkii kalastajien pyydykset

Oman roskaamisen lisäksi Ghanaan tuodaan yli 2,5 miljoonaa kuutiota kierrätysmuovia vuodessa. Siitä vain viidennekselle löytyy jotakin käyttöä ja loppu päätyy jätteeksi, maan ympäristövirasto laskee. Jätteen kierrätys on Ghanassa lähes olematonta.

”Kalastajamme löytävät jo nyt trooleistaan muovia enemmän kuin kalaa”, ympäristönsuojeluviraston johtaja John Pwamang kertoo. YK ennustaa, että nykymenolla muovin määrä maailman merissä on vuonna 2030 suurempi kuin kalan.

Tohtori Kofi Okyere Cape Coastin yliopistosta on huolissaan laguunien ja mangrovemetsien saastumisesta Ghanan 550 kilometriä pitkällä rannikolla.

”Varsinkin kaupunkeihin rajoittuvat laguunit ovat likaantuneet pahoin parin viime vuosikymmenen aikana”, hän sanoo. Muovin ohella mereen päätyy tonneittain kotitalous- ja teollisuusjätettä.

Muovista sementin korvaaja

Ghanasta löytyy niitäkin, jotka ovat alkaneet hyödyntää kierrätysmuovia. Nelson Boatengin johtama Nelplast Ghana ryhtyi valmistamaan muovista ja hiekasta jalkakäytävien laattoja vuonna 2015.

”Muovilaatta tulee 30 prosenttia sementtistä halvemmaksi. Se ei murru eikä sammaloidu”, Boateng kehuu. Hän ostaa raaka-aineen muovinkerääjiltä noin yhdeksän eurosentin kilohintaan. Yli 500 kerääjän päiväsaalis saattaa nousta 10 000 kiloon, minkä Boateng sanoo valitettavasti ylittävän hänen maksukykynsä.

Yksinhuoltajaäiti Ashietey Okaiko, 34, elättää perheensä keräämällä muovia Nelplastille. ”Nyt kun muovijätteestä on tullut arvokasta, moni nainen on ryhtynyt alalle. Mutta yhtiö tarvitsisi tukea pystyäkseen ostamaan enemmän raaka-ainetta”, hän toivoo.

Ghanassa on vireillä useita hankkeita, joissa muovia hyödynnetään rakennus- tai polttoaineena. Boateng patistaa viranomaisia tukemaan uusia tuotantotapoja ja ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. ”Kun rantoja aletaan puhdistaa, muovi päätyy kaatopaikoille, mutta nekin ovat osa ympäristöä”, hän muistuttaa.

OIKAISU 7.1. Korjattu kuvateksti. Alkuperäinen kuvateksti liittyi toiseen kuvaan.

Ympäristö ympäristösaastuminen Ghana Suomen IPS

Lue myös

Muoviroskaa vedessä

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.
Kaksi miestä katselee puuntaimia katoksen alla

Yhteisöllinen metsätalous tuottaa tulosta Meksikossa

Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.
Hökkeli ja jätteitä rannalla, ihmisiä vedessä

Viemärijäte vie kalat Tyynenmeren saarilta

Kaupungistumisen mukanaan tuomat slummit saastuttavat Tyyntämerta. Esimerkiksi Salomonsaarilla saasteet uhkaavat koko kalastuselinkeinoa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.