Uutiset Veroparatiisit

Finnwatch: Suomi rajoittaa kehitysmaiden verotusoikeutta

Suomi on tehnyt haitallisia verosopimuksia kehitysmaiden kanssa, vaikka kehityspoliittinen ohjelma puhuu nimenomaan kehitysmaiden verojärjestelmien vahvistamisesta, tutkimus kritisoi.
(Kuva: Chris Tolworthy / cc 2.0)

Suomi tukee haitallista verokilpailua verosopimuksillaan, sanoo Finnwatch. Järjestön tuoreen raportin mukaan Suomi on solminut verosopimuksia tunnettujen veroparatiisien, kuten Kyproksen, Luxemburgin ja Singaporen, kanssa.

Lisäksi Suomi on tehnyt myös kehitysmaiden kanssa niiden verotusoikeutta rajoittavia sopimuksia, vaikka Suomen kehityspoliittinen ohjelma puhuu nimenomaan kehitysmaiden verojärjestelmien vahvistamisesta, raportissa kerrotaan.

"Suomi on sopinut joidenkin kehitysmaiden kanssa alhaisistakin lähdeverokannoista, mikä voi rapauttaa kehitysmaiden veropohjia. Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaan Sambian kanssa solmitussa verosopimuksessa Sambialle on annettu vain viiden prosentin verotusoikeus suorien sijoitusten osinkotuloihin", sanoo Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.

Verosopimusten ajatuksena on välttää kaksoisverotus yritysten toimiessa useammassa maassa. Finnwatchin raportin mukaan Suomi kuitenkin suosii pääasiassa rikkaampia teollisuusmaita edustavan OECD:n verosopimusmallia, joka painottaa yrityksen kotivaltion verotusoikeutta muun muassa osinkojen, korkojen ja rojaltien osalta.

Malli on vastoin kehitysmaiden etuja, sillä pääomatuloja ja rojalteja maksetaan enimmäkseen kehitysmaista teollisuusvaltioihin sijoittautuneisiin kansainvälisiin yrityksiin ja niiden veroparatiiseissa sijaitseviin väliyhtiöihin, järjestö sanoo.

Finnwatchin mukaan sopimusneuvotteluiden lähtökohdaksi kehitysmaiden kanssa pitäisi asettaa vähintään YK:n malliverosopimuksen tasoiset määräykset.

Mtv:n haastatteleman valtiovarainministeriön kansainvälisen verotuksen yksikön päällikön Antero Toivaisen mukaan valtiovarainministeriöllä on kuitenkin erilaiset lähtökohdat kuin kehityspoliittisella toimikunnalla.

"Suomen linja on seurannut kilpailijamaiden toimintaa, jotta me pienenä vientimaana pystymme luomaan edellytyksiä. Suomen sopimukset eivät voi olla prosenttien suhteen huonompia kuin kilpailijoilla. En usko, että mikään muukaan valtio kovin korostetusti verosopimuksilla luo kehitysyhteistyötä", Toivainen sanoo.

Veroparatiisit talouskauppaluotto/investointi Suomi Finnwatch

Lue myös

Taskulaskin

Eläkeyhtiöt veroparatiisitalouden keskiössä

Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.
Taskulaskin

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.

Ecuador näyttää verokurin mallia – kansa äänestää veroparatiiseista

Ecuadorin verotulot ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa, eikä se johdu veronkorotuksista vaan perinnän tehostamisesta, maan ulkoministeri Guillaume Long sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia