Uutiset Ihmisoikeudet

Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Kansainvälinen rikostuomioistuin on tutkinut Filippiinien väkivaltaista huumesotaa vuodesta 2018 alkaen, mikä on johtanut maan eroamiseen tuomioistuimesta. Virallinen tutkintaprosessi voidaan silti aloittaa, sanoo tuomioistuimen pääsyyttäjä, virastaan pian väistyvä Fatou Bensouda.
Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.
Gambian entinen oikeusministeri Fatou Bensouda on toiminut ICC:n pääsyyttäjänä vuodesta 2012 alkaen. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on saanut valmiiksi Filippiinejä koskevan alustavan tutkintansa. Tuomioistuimen pääsyyttäjä Fatou Bensouda kertoi eilen vaativansa virallisen tutkinnan aloittamista.

”On perusteltuja syitä uskoa, että Filippiinien alueella on tapahtunut murhia rikoksina ihmisyyttä vastaan 1.7.2016 ja 16.3.2019 välisenä aikana maan hallituksen huumeiden vastaisen sodan aikana”, Bensouda sanoi ICC:n tiedotteessa.

Bensouda kertoi, että alustavien tutkimusten mukaan poliisi on tappanut laittomasti tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia siviilejä. Tutkinta on kohdistunut myös kidutukseen ja muihin epäinhimillisiin tekoihin marraskuusta 2011 alkaen, jolloin Filippiinit liittyi tuomioistuimen jäseneksi.

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte nousi valtaan kesäkuussa 2016 luvattuaan puuttua etenkin maan huumeongelmaan. 

Hallitus aloitti väkivaltaisen huumeiden vastaisen sodan, jossa on virallisten tietojen mukaan tapettu ainakin 6 000 siviiliä – ihmisoikeusjärjestöjen mukaan todennäköisesti huomattavasti enemmän. Suurin on ollut köyhien ja syrjittyjen yhteisöjen jäseniä.

ICC aloitti alustavat tutkimukset Filippiinien tilanteesta helmikuussa 2018. Presidentti Duterte ilmoitti sen seurauksena maan eroavan tuomioistuimen jäsenyydestä, ja ero astui voimaan maaliskuussa 2019.

Kuten myös Burundin tapauksessa on aiemmin tehty, ICC on kuitenkin linjannut voivansa tutkia Filippiinien jäsenyyden aikana tapahtuneet teot.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kiitellyt tutkinnan aloittamista. 

”Valtion sallimasta tappamisesta ja hallituksen väkivallan lietsonnasta on tullut normi Duterten hallinnon aikana. Ottaen huomioon Filippiinien hallituksen roolin näissä päättymättömissä tapoissa ja maassa vallitsevan täydellisen rankaisemattomuuden, ICC:n tutkinta on olennainen askel kohti oikeudenmukaisuutta”, sanoi järjestön pääsihteeri Agnès Callamard tiedotteessa.

Mikäli syytteet aikanaan nostetaan, tutkinnan aloittanut ICC:n nykyinen pääsyyttäjä Fatou Bensouda ei ole niitä nostamassa. Vuodesta 2012 pääsyyttäjänä toiminut Bensouda väistyy tehtävästään huomenna, jolloin hänen tilallaan aloittaa brittiläinen juristi Karim Khan

ICC:n toiminta on viime vuosina vaikeutunut, sillä sitä on kritisoitu puolueellisuudesta ja Filippiinien lisäksi myös Burundi on eronnut siitä. Yhdysvallat, joka ei ole jäsen, puolestaan asetti Bensoudalle sanktioita presidentti Donald Trumpin kauden lopulla, taustalla ICC:n tutkinta yhdysvaltalaisten Afganistanissa mahdollisesti tekemistä sotarikoksista.

Ihmisoikeudet ihmisoikeudethallintolakioikeus ja rikoshuumeet Filippiinit Amnesty International

Lue myös

Mies puolilähikuvassa.

”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin

Koronapandemian aikana valeuutiset ovat lisääntyneet, kansalaisvapauksia on rajoitettu ja autoritaaristen johtajien otteet ovat tiukentuneet. Demokratian säilyttäminen vaatii valppautta, myös Suomessa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Maina Kiai.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.