Uutiset

Yhdysvallat asetti kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle sanktioita – ”Olen sanaton”, tviittasi YK-asiantuntija

Presidentti Trump ilmoitti kesäkuussa, että hallinto voi asettaa taloudellisia sanktioita ja matkustuskieltoja kansainvälisen rikostuomioistuimen henkilökunnalle. Nyt mustalle listalle ovat joutuneet pääsyyttäjä Fatou Bensouda sekä toinen korkea tuomioistuimen viranomainen.
Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.
Gambian entinen oikeusministeri Fatou Bensouda on toiminut ICC:n pääsyyttäjänä vuodesta 2012 alkaen. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Yhdysvallat on ilmoittanut asettavansa sanktioita kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjää Fatou Bensoudaa sekä sen toista tärkeää viranomaista, syyttäjän lainkäyttöosaston johtajaa Phakiso Mochochokoa vastaan. Ulkoministeri Mike Pompeo kertoi asiasta eilen keskiviikkona.

Pompeo syytti ICC:tä ”laittomista yrityksistä asettaa amerikkalaiset toimivaltansa alle” ja kutsui tuomioistuinta ”täysin rikkinäiseksi ja korruptoituneeksi instituutioksi”.'

Pompeo sanoi, että Bensoudaan ja Mochochokoon kohdistuvien sanktioiden lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeriö on rajoittanut viisumien myöntämistä ICC:n tutkintapyrkimyksissä mukana oleville ”tietyille yksilöille” ja varoitti, että myös Bensoudaa ja Mochochokoa auttavat henkilöt voivat joutua sanktioiden kohteeksi.

Sanktiot perustuvat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kesäkuussa antamaan määräykseen, jossa julistettiin hätätila ja määrättiin, että ICC:n henkilökunnan varoja voidaan jäädyttää ja heille voidaan asettaa matkustusrajoituksia. Määräystä paheksuivat niin YK, EU, ihmisoikeusjärjestöt kuin monet ICC:n jäsenmaatkin.

ICC on vuonna 2002 perustettu tuomioistuin, joka tutkii kaikkein vakavimpia rikoksia: kansanmurhia, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sillä on 123 jäsenmaata, mutta Yhdysvallat, joka pitää tuomioistuinta poliittisena, ei ole sen jäsen.

ICC kuitenkin aloitti maaliskuussa tutkinnan Yhdysvaltain joukkojen mahdollisista sotarikoksista Afganistanissa, mitä Yhdysvallat ei hyväksy. Tutkinta kuuluu ICC:n toimivaltaan, koska Afganistan on tuomioistuimen jäsen.

Sanktiot Bensoudaa ja Mochochokoa vastaan herättivät tuoreeltaan pahennusta. YK:n pääsihteeri António Guterres kertoi eilen edustajansa välityksellä ”panneensa asian huolestuneena merkille” ja YK:n seuraavan tilannetta.

”Olen sanaton. Sanktioita ICC:N syyttäjää vastaan??”, tviittasi myös YK:n ihmisoikeusasiantuntija ja erityisraportoija Agnes Callamard.

Speechless right now. I am. Sanctions against the Prosecutor of the ICC?? https://t.co/A0fY5dCu1s

— Agnes Callamard (@AgnesCallamard) September 2, 2020

Human Rights Watchin kansainvälisen oikeuden johtaja Richard Dicker puolestaan kutsui Trumpin hallinnon sanktioiden käyttöä ”perverssiksi.”

”Se, että hallinto polkaisee pystyyn kansallisen hätätilan rangaistakseen sotarikosten syyttäjiä, osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä uhreista”, hän sanoi tiedotteessa.

ihmisoikeudetpolitiikkahallintolakioikeus ja rikossota ja rauhaYK Yhdysvallat

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi