Uutiset

Yhdysvallat asetti kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle sanktioita – ”Olen sanaton”, tviittasi YK-asiantuntija

Presidentti Trump ilmoitti kesäkuussa, että hallinto voi asettaa taloudellisia sanktioita ja matkustuskieltoja kansainvälisen rikostuomioistuimen henkilökunnalle. Nyt mustalle listalle ovat joutuneet pääsyyttäjä Fatou Bensouda sekä toinen korkea tuomioistuimen viranomainen.
Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.
Gambian entinen oikeusministeri Fatou Bensouda on toiminut ICC:n pääsyyttäjänä vuodesta 2012 alkaen. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo)

Yhdysvallat on ilmoittanut asettavansa sanktioita kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjää Fatou Bensoudaa sekä sen toista tärkeää viranomaista, syyttäjän lainkäyttöosaston johtajaa Phakiso Mochochokoa vastaan. Ulkoministeri Mike Pompeo kertoi asiasta eilen keskiviikkona.

Pompeo syytti ICC:tä ”laittomista yrityksistä asettaa amerikkalaiset toimivaltansa alle” ja kutsui tuomioistuinta ”täysin rikkinäiseksi ja korruptoituneeksi instituutioksi”.'

Pompeo sanoi, että Bensoudaan ja Mochochokoon kohdistuvien sanktioiden lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeriö on rajoittanut viisumien myöntämistä ICC:n tutkintapyrkimyksissä mukana oleville ”tietyille yksilöille” ja varoitti, että myös Bensoudaa ja Mochochokoa auttavat henkilöt voivat joutua sanktioiden kohteeksi.

Sanktiot perustuvat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kesäkuussa antamaan määräykseen, jossa julistettiin hätätila ja määrättiin, että ICC:n henkilökunnan varoja voidaan jäädyttää ja heille voidaan asettaa matkustusrajoituksia. Määräystä paheksuivat niin YK, EU, ihmisoikeusjärjestöt kuin monet ICC:n jäsenmaatkin.

ICC on vuonna 2002 perustettu tuomioistuin, joka tutkii kaikkein vakavimpia rikoksia: kansanmurhia, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sillä on 123 jäsenmaata, mutta Yhdysvallat, joka pitää tuomioistuinta poliittisena, ei ole sen jäsen.

ICC kuitenkin aloitti maaliskuussa tutkinnan Yhdysvaltain joukkojen mahdollisista sotarikoksista Afganistanissa, mitä Yhdysvallat ei hyväksy. Tutkinta kuuluu ICC:n toimivaltaan, koska Afganistan on tuomioistuimen jäsen.

Sanktiot Bensoudaa ja Mochochokoa vastaan herättivät tuoreeltaan pahennusta. YK:n pääsihteeri António Guterres kertoi eilen edustajansa välityksellä ”panneensa asian huolestuneena merkille” ja YK:n seuraavan tilannetta.

”Olen sanaton. Sanktioita ICC:N syyttäjää vastaan??”, tviittasi myös YK:n ihmisoikeusasiantuntija ja erityisraportoija Agnes Callamard.

Speechless right now. I am. Sanctions against the Prosecutor of the ICC?? https://t.co/A0fY5dCu1s

— Agnes Callamard (@AgnesCallamard) September 2, 2020

Human Rights Watchin kansainvälisen oikeuden johtaja Richard Dicker puolestaan kutsui Trumpin hallinnon sanktioiden käyttöä ”perverssiksi.”

”Se, että hallinto polkaisee pystyyn kansallisen hätätilan rangaistakseen sotarikosten syyttäjiä, osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä uhreista”, hän sanoi tiedotteessa.

ihmisoikeudetpolitiikkahallintolakioikeus ja rikossota ja rauhaYK Yhdysvallat

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.