Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä
Europarlamenttivaaleissa keskellä olevat isot puolueet menettävät ääniä, vihreät ja oikeistopopulistit kasvattivat suosiotaan. (Kuva: © European Union 2014 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Sunnuntaisissa europarlamenttivaaleissa parlamentin suurimmat ryhmät, keskustaoikeistolainen EPP ja sosiaalistien ja demokraattien S&D, menettivät paikkojaan. Vaalien voittajia olivat toisaalta vihreät, toisaalta oikeistopopulistiset ryhmät.

Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista tulos ei yllättänyt, sillä suunta on sama kuin monissa muissakin maissa. Keskellä olevat isot puolueet menettävät ääniä, vaihtoehtoja tarjoavat saavat niitä.

”Kun ihmiset huolestuvat ilmastokysymyksestä, se sataa yleensä vihreiden laariin. He ovat osanneet argumentoida ilmaston puolesta, ja toisaalta hakea pesäeroa populistisiin puolueisiin paremmin kuin vasemmisto ja demarit.”

Lappalaisen mukaan kiinnostava kysymys on, muuttuuko keskustaliberaalin Alden politiikka, ja jos niin mihin suuntaan.

”EPP:llä, S&D:llä, Aldella ja vihreillä on edelleen enemmistö parlamentissa. He ovat nyt jo tehneet paljon yhteisiä kompromisseja ja niiden voimalla saaneet vietyä asioita eteenpäin. Jos samankaltainen linja ryhmissä jatkuu, dramaattisia muutoksia politiikassa tuskin tapahtuu.”

Entä mitä tulos merkitsee EU:n ilmastopolitiikan ja kehitysyhteistyön kannalta?

Ilmastopolitiikassa ei ole näkyvissä suuria muutoksia, Lappalainen sanoo. Esimerkiksi Suomen heinäkuussa alkavan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa on valmisteltu jo kaksi vuotta, ja se perustuu nykyisen komission ja parlamentin linjauksille.

”Hyvää on, että ilmastosopimus on olemassa, ja se velvoittaa EU:n kaikkia instituutioita. Toki joitain kantoja voidaan terävöittää, ja myös sillä on vaikutusta, keitä valiokuntiin valitaan.”

”Kehityspolitiikkaa puolestaan ohjaa vahvasti eurooppalainen kehityskonsensus, joka taas pohjautuu Agenda 2030:een. Isompia linjamuutoksia ei siis siinäkään tule tapahtumaan.”

Merkitystä sen sijaan on rahoituskehyksillä ja uudella ulkosuhdeinstrumentilla, joista neuvotellaan parhaillaan.

Tähän asti ulkosuhteita on rahoitettu useammasta eri välineestä, jotka nyt on tarkoitus korvata yhdellä uudella.

”Kehitysyhteistyön kriteerit on uudessa instrumentissa otettu hyvin huomioon. Mikäli se menee läpi sellaisenaan, se on ihan kelvollinen.  Iso kysymys on, löydetäänkö siitä yksimielisyyttä jäsenmaiden keskuudessa. Osa vastustaa sitä, osa on puolesta.”

Toinen merkittävä poliittinen kysymys Lappalaisen mukaan on Cotonoun sopimuksen jälkeisen sopimuksen neuvottelu. Cotonoun sopimus on määrittänyt EU:n poliittisia ja kaupallisia suhteita ja kehitysyhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin.

”Siihen parlamentilla on sanansa sanottavana, ja sisällöllisiä muutoksia voi tapahtua. Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen ja yhteiseen näkemykseen perustuva, vai käykö niin, että EU kertoo muille mitä tehdään."

Toivomisen varaa on Lappalaisen mukaan myös siinä, miten kansalaisyhteiskunnan ääni neuvotteluissa kuuluu.

”Meillä eurooppalaisilla on kyllä mahdollisuus osallistua ja kertoa näkökulmamme, mutta muissa maissa mahdollisuudet eivät välttämättä ole yhtä hyvät.”

EU:n kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkaEUtalousrahoitusilmastonmuutos Eurooppa

Lue myös

Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.