Uutiset EU:n kehityspolitiikka

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä
Europarlamenttivaaleissa keskellä olevat isot puolueet menettävät ääniä, vihreät ja oikeistopopulistit kasvattivat suosiotaan. (Kuva: © European Union 2014 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Sunnuntaisissa europarlamenttivaaleissa parlamentin suurimmat ryhmät, keskustaoikeistolainen EPP ja sosiaalistien ja demokraattien S&D, menettivät paikkojaan. Vaalien voittajia olivat toisaalta vihreät, toisaalta oikeistopopulistiset ryhmät.

Fingon vaikuttamistyön johtajaa Rilli Lappalaista tulos ei yllättänyt, sillä suunta on sama kuin monissa muissakin maissa. Keskellä olevat isot puolueet menettävät ääniä, vaihtoehtoja tarjoavat saavat niitä.

”Kun ihmiset huolestuvat ilmastokysymyksestä, se sataa yleensä vihreiden laariin. He ovat osanneet argumentoida ilmaston puolesta, ja toisaalta hakea pesäeroa populistisiin puolueisiin paremmin kuin vasemmisto ja demarit.”

Lappalaisen mukaan kiinnostava kysymys on, muuttuuko keskustaliberaalin Alden politiikka, ja jos niin mihin suuntaan.

”EPP:llä, S&D:llä, Aldella ja vihreillä on edelleen enemmistö parlamentissa. He ovat nyt jo tehneet paljon yhteisiä kompromisseja ja niiden voimalla saaneet vietyä asioita eteenpäin. Jos samankaltainen linja ryhmissä jatkuu, dramaattisia muutoksia politiikassa tuskin tapahtuu.”

Entä mitä tulos merkitsee EU:n ilmastopolitiikan ja kehitysyhteistyön kannalta?

Ilmastopolitiikassa ei ole näkyvissä suuria muutoksia, Lappalainen sanoo. Esimerkiksi Suomen heinäkuussa alkavan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa on valmisteltu jo kaksi vuotta, ja se perustuu nykyisen komission ja parlamentin linjauksille.

”Hyvää on, että ilmastosopimus on olemassa, ja se velvoittaa EU:n kaikkia instituutioita. Toki joitain kantoja voidaan terävöittää, ja myös sillä on vaikutusta, keitä valiokuntiin valitaan.”

”Kehityspolitiikkaa puolestaan ohjaa vahvasti eurooppalainen kehityskonsensus, joka taas pohjautuu Agenda 2030:een. Isompia linjamuutoksia ei siis siinäkään tule tapahtumaan.”

Merkitystä sen sijaan on rahoituskehyksillä ja uudella ulkosuhdeinstrumentilla, joista neuvotellaan parhaillaan.

Tähän asti ulkosuhteita on rahoitettu useammasta eri välineestä, jotka nyt on tarkoitus korvata yhdellä uudella.

”Kehitysyhteistyön kriteerit on uudessa instrumentissa otettu hyvin huomioon. Mikäli se menee läpi sellaisenaan, se on ihan kelvollinen.  Iso kysymys on, löydetäänkö siitä yksimielisyyttä jäsenmaiden keskuudessa. Osa vastustaa sitä, osa on puolesta.”

Toinen merkittävä poliittinen kysymys Lappalaisen mukaan on Cotonoun sopimuksen jälkeisen sopimuksen neuvottelu. Cotonoun sopimus on määrittänyt EU:n poliittisia ja kaupallisia suhteita ja kehitysyhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin.

”Siihen parlamentilla on sanansa sanottavana, ja sisällöllisiä muutoksia voi tapahtua. Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen ja yhteiseen näkemykseen perustuva, vai käykö niin, että EU kertoo muille mitä tehdään."

Toivomisen varaa on Lappalaisen mukaan myös siinä, miten kansalaisyhteiskunnan ääni neuvotteluissa kuuluu.

”Meillä eurooppalaisilla on kyllä mahdollisuus osallistua ja kertoa näkökulmamme, mutta muissa maissa mahdollisuudet eivät välttämättä ole yhtä hyvät.”

EU:n kehityspolitiikka kehityskehitysyhteistyöpolitiikkaEUtalousrahoitusilmastonmuutos Eurooppa

Lue myös

Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Euroopan parlamentti, etualalla violetteja kukkia

Afrikan merkitys EU:lle kasvaa – ”Jos Afrikalla menee hyvin, meilläkin menee”

Afrikasta puhutaan EU:ssa nyt kenties enemmän kuin koskaan. Taustalla ei ole siirtolaisuuden pelko, sanoo Suomessa vieraillut Patrick Develtere EU-komission ajatushautomosta. EU-järjestö Kehyksen Rilli Lappalaisen mukaan kyse on juuri siitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta