Uutiset EU:n kehityspolitiikka

EU on lopettanut monien keskituloisten maiden kehitysavun – Köyhyystavoitteet uhkaavat vesittyä, varoittaa tutkija

EU on lopettanut kuluneella rahoituskaudella monien keskitulotason maiden tukemisen, koska se haluaa keskittyä köyhimpiin maihin. Suurin osa maailman köyhistä elää kuitenkin juuri keskituloisissa maissa ja avun lopettaminen voi vaikeuttaa köyhyyden poistamista, varoittaa aiheesta väitellyt Riina Pilke.
Sinisiä ilmapalloja, joissa EU:n lipun tähtiä
EU on maailman suurin kehitysavun antaja, mutta viime vuosina se on leikannut tukeaan keskituloisilta mailta. (Kuva: Jonatan Svensson Glad / CC BY-SA 2.0)

EU:n kehitysyhteispolitiikassa on tuijotettu liikaa pelkästään kehitysmaiden taloudellista kehitystä, kun on päätetty siitä, kenen oikeastaan pitäisi saada kehitysapua ja kenen ei.

Sen seurauksena kehitysapu on lopetettu monilta mailta, jotka ovat viime vuosina kyllä vaurastuneet mutta joissa silti elää yhä iso osa maailman köyhistä, todetaan tuoreessa väitöskirjassa.

”Jos keskitulotason maat jätetään kokonaan pois kehitysyhteistyöstä ja kansainvälisestä yhteistyöstä, kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta eikä köyhyyttä saada poistettua”, toteaa valtiotieteen tohtori Riina Pilke.

Pilke on tutkinut EU:n niin sanotun eriyttämisperiaatteen toteuttamista kehityspolitiikassa. Hänen taloussosiologian väitöskirjansa tarkastettiin Turun yliopistossa huhtikuussa.

EU otti eriyttämisperiaatteen käyttöön kuluvalla budjettikaudella 2014–2020. Se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kehitysyhteistyövarat kohdennetaan niihin maihin, joissa apua tarvitaan eniten sekä maihin, joissa varoilla on suurin vaikutus.

Maallikon korvaan idea kuulostaa järkevältä, mutta sen seurauksena EU lopetti kehitysyhteistyön kokonaan tai suurelta osin 19:ssä Latinalaisen Amerikan ja Aasian maassa. Niiden kaikkien bruttokansantulo on niin korkea, että Maailmanpankki luokittelee ne keskitulotason maiksi.

Joukossa on suuria, kasvavia talouksia, kuten Brasilia ja Kiina, mutta myös nyt humanitaarisessa kriisissä oleva Venezuela sekä Indonesia, jossa miljoonat elävät yhä köyhyydessä. Apu lopetettiin myös Intialta, jossa talouskasvu on kyllä ollut huimaa mutta jossa noin viidennes asukkaista luokitellaan äärimmäisen köyhiksi.

Keskituloisissa maissa arvellaan elävän yhteensä noin 70 prosenttia maailman köyhistä. Esimerkiksi vuonna 2017 yli puolet YK:n hätäapuvetoomusten kohteista oli juuri keskituloisia maita.

Kuka määrittelee tehokkuuden?

Pilke on tutkinut sitä, millä perustein EU otti eriyttämisperiaatteen käyttöön ja miten se on valinnut maat, joiden tukemisen se on lopettanut.

Tutkimuksen mukaan kehitysavun lopettamisen rinnalla ei juuri pohdittu muita vaihtoehtoja eikä lopettamisen kriteereitä määritelty kunnolla. Tärkeämpi vaikutin olivatkin EU:n omat taloudelliset ja poliittiset intressit.

”EU:n naapurialueilla, joissa on myös kauppa- ja turvallisuusintressejä, kehitysyhteistyötä on saatettu jatkaakin, vaikka maat olisivatkin jo melko vauraita. Näyttää siltä, että EU lähti näistä maista siksi, ettei sillä ollut niihin suurta intressiä”, Pilke toteaa.

Myös talouskriisi sekä sen taustalla vellonut keskustelu kehitysavun tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta painoivat vaakakupissa. EU:lla oli suuret paineet osoittaa, että kehitysyhteistyöllä on konkreettisia tuloksia.

”Jäsenmaat olivat sitä mieltä, että kehitysyhteistyössä saavutetaan parempia tuloksia jossain muualla kuin näissä maissa. On kuitenkin hirveän ristiriitainen kysymys, kuka määrittelee tulokset ja kenelle”, Pilke muistuttaa.

Keskituloiset maat ovat väliinputoajia

Muutkin avunantajat kuin EU ovat 2000-luvulla keskustelleet paljon siitä, pitäisikö keskituloisia maita tukea kehitysyhteistyövaroin vai pitäisikö niillä olla jo omia varoja hoitaa ongelmiaan. Aihe on ajankohtainen, sillä matalan tulotason maiden määrä on yli puolittunut 2000-luvulla.

Keskituloisten maiden siivu teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n avunantajamaiden kehitysapupotista onkin 2000-luvulla vähentynyt, vaikka absoluuttiset summat ovat kasvaneet.

Esimerkiksi Suomi ilmoitti jo vuonna 2012 keskittyvänsä kehitysyhteistyössään jatkossa kaikkein köyhimpiin maihin.

Monissa keskituloisissa maissa talouskasvu on kuitenkin tarkoittanut tuloerojen kasvua. Julkinen sektori ei ole vaurastunut samassa tahdissa kuin valtio muuten, eikä köyhyyttä siksi pystytä vähentämään tehokkaasti.

Pilkkeen mukaan EU:n tuen loppumisen seurauksena monista keskitulotason maista uhkaa tulla väliinputoajia. Ne eivät saa kehitysapua mutta eivät myöskään ole tervetulleita moniin kansainvälisiin neuvottelupöytiin, kuten vaikkapa OECD:n kehitysapukomiteaan.

Kehitysyhteistyöraha uhkaa myös pakkautua pienempään määrään maita, joilla ei välttämättä ole kykyä edes käyttää kaikkea rahaa. Se sotii Pilkkeen mukaan EU:n omaa tehokkuusajattelua vastaan.

Irti ikuisen kasvun tavoitteesta

Eriyttämisperiaate oli 2010-luvun alun trendi, eikä siitä ainakaan EU:n nykyisissä budjettikehysehdotuksissa juuri puhuta.

Pilkkeen mukaan jatkossa kehitysyhteistyöpäätösten pitäisi pohjautua muihinkin kuin vain taloudellisiin mittareihin.

”Meidän pitäisi keskittyä enemmän eriarvoisuuteen, ei pelkästään taloudelliseen kehitykseen, sillä hyvinvointiin vaikuttaa niin moni muukin tekijä. Tällaista työkalua ei kehitysyhteistyössä vielä kuitenkaan ole”, Pilke sanoo.

Vaihtoehtoisia hyvinvoinnin mittareita ovat viime vuosina peräänkuuluttaneet myös monet muut asiantuntijat ja esimerkiksi YK, jonka kestävän kehityksen verkosto julkaisee ”onnellisuusraporttia”.

Pilkkeen mukaan myös kehitysyhteistyön määritelmää pitäisi muuttaa ja sen tavoitteet liittää nykyistä laajemmin ihmisten hyvinvointiin, ei talouskasvuun.

”Ja se taas tarkoittaisi, että ikuisen kasvun tavoitteesta pitäisi päästä eroon”, hän huomauttaa.

Suurin osa maailman maista on keskituloisia

  • Maailmanpankki luokittelee maat matalan tulotason, alemman ja ylemmän keskitulotason tai korkeimman tulotason maiksi. Mittarina on bruttokansantulo henkeä kohti.
     
  • Maailman maista 37 prosenttia on korkean tulotason maita, 26 prosenttia ylemmän keskitulotason ja 22 prosenttia alemman keskitulotason maita. Matalan tulotason maita on 16 prosenttia.
     
  • Matalan tulotason maissa bruttokansantulo on 995 dollaria tai vähemmän.
     
  • Alemman keskitulotason maissa bruttokansantulo on 996–3 895 dollaria ja ylemmän keskitulotason maissa 3 896–12 055 dollaria.
     
  • Korkean tulotason maissa bruttokansantulo on 12 056 dollaria tai enemmän.
     
  • EU on lopettanut kehitysavun 19:ltä keskitulotason maalta: Argentiinalta, Brasilialta, Chileltä, Costa Ricalta, Ecuadorilta, Kolumbialta, Meksikolta, Panamalta, Perulta, Uruguaylta, Venezuelalta, Kiinalta, Intialta, Indonesialta, Iranilta, Malediiveilta, Malesialta, Kazakstanilta ja Thaimaalta.

EU:n kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkaEUgeopolitiikkatalous

Lue myös

Henkilö puolilähikuvassa.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja

Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen on valittu CONCORD-järjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuosille 2021–2023.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.
Peukku pystyssä EU:n lipun edessä

Europarlamenttivaalien voittajia olivat vihreät ja oikeistopopulistit – Mitä tulos merkitsee EU:n kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan kannalta?

Keskeinen kysymys on, miten käy EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisissä neuvotteluissa, sanoo Fingon Rilli Lappalainen. "Huolena on, tuleeko sopimuksesta aidosti tasa-arvoinen."

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.
Terveystyöntekijä rokottaa naista.

Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin

Ebolaan kehitettiin muutama vuosi sitten rokote, jolle ei kuitenkaan ole taudin harvinaisuuden vuosi luonnollisia markkinoita. Nyt rokotteita on saatavilla viikon varoitusajalla – tosin aluksi vain vajaat 7 000 annosta.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti