Uutiset

Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”

Yhä useammat eritrealaiset ja etiopialaiset ovat päässeet vierailemaan toistensa luona sen jälkeen, kun maat solmivat sovun viime kesänä. Moni eritrealainen hakee kuitenkin edelleen Etiopiasta turvapaikkaa, sillä maan ihmisoikeustilanne on ennallaan.
Ihmisiä kadulla ja bussi
Kauppa vilkastui Etiopian Tigrayn maakunnan pääkaupungissa Mekelessä, kun naapurimaan Eritrean asukkaat alkoivat syyskuussa päästä vapaasti rajan yli. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Viime kesän yllättävä sovinto Etiopian ja Eritrean välillä on vilkastuttanut maiden välistä rajaliikennettä. Eritrealaiset voivat edelleen saada Etiopiasta turvapaikan, mutta myös vierailut ovat yleistyneet kumpaankin suuntaan.

Presidentti Isaias Afewerki on hallinnut Eritreaa kovin ottein vuodesta 1991. Huono taloudellinen ja ihmisoikeustilanne ovat ajaneet satojatuhansia eritrealaisia maanpakoon. Etiopia on ottanut heidät vastaan, kuten muutkin alueen turvapaikanhakijat. Maassa on lähes miljoona pakolaista.

”Etiopia on allekirjoittanut Geneven sopimuksen, joten eritrealaisille myönnetään edelleen turvapaikka”, Tekie Gebreyesas Etiopian pakolaishallinnosta sanoo.

Vaikka maiden suhteet ovat parantuneet, Eritrean ihmisoikeustilanne on ennallaan, hän muistuttaa.

Kun Eritrean raja syyskuussa avattiin, turvapaikkaa haki muutamassa viikossa 10 000 henkeä. Kaikkiaan Eritrean pakolaisia oli Etiopiassa lokakuisen tiedon mukaan 175 000. Sen jälkeen rajaliikenne on lisääntynyt myös toiseen suuntaan.

Rajaseudulla yhteinen kulttuuri

Kanssakäymistä rajan yli helpottaa se, että Etiopian pohjoisen Tigrayn maakunnan asukkailla on yhteinen kieli ja kulttuuri eritrealaisten kanssa. Eritrea kuului aiemmin Etiopiaan mutta itsenäistyi vuonna 1991. Maat kävivät verisen rajasodan vuosina 1998–2000.

”Me olemme samaa kansaa. Minulla on lukuisia ystäviä, joiden perheet sota hajotti. Se on tuottanut paljon kärsimystä”, Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä asuva Huey Berhe kertoo.

Mekelestä on vain 300 kilometriä Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan, ja välillä liikennöi nyt minibusseja. Eritrealaiset voivat ylittää aiemmin vaarallisen rajan ilman papereita ja palata halutessaan takaisin.

”Kun raja avattiin, matkustin Addis Abebasta Asmaraan ja tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen. Hän kuoli kymmenen päivää tuloni jälkeen”, kertoo Senait. Eritrealainen avioitui aikanaan Etiopiaan eikä voinut vierailla kotimaassaan sodan puhjettua.

Kauppa käy ja raha liikkuu

Mekelen markkinoilla kauppa on viime aikoina vilkastunut, kun eritrealaiset tulevat ostamaan ruokaa, rakennustarvikkeita ja bensiiniä. Samalla he tapaavat sukulaisia ja nauttivat vapaasta ilmapiiristä.

”Eritrea rajoittaa asukkaidensa oikeutta nostaa rahaa pankista, mutta täällä he voivat vastaanottaa sukulaisten ulkomailta lähettämiä varoja”, etiopialainen naisyrittäjä Teberhe kertoo.

”Bisnes pyörii hyvin”, vakuuttaa Tesfaye, joka pitää viikonloppuisin rahanvaihtopistettä Mekelessä. Eritrean nakfat vaihtuvat liukkaasti Etiopian birreihin. Toiminnalle on tilausta, koska pankit eivät vielä vaihda valuuttoja.

Mekelen hotelleissa majoittuu runsaasti eritrealaisia, ja osa etsii vuokra-asuntoa jäädäkseen töihin Etiopian puolelle.

Teberhe suunnittelee matkaa Asmaraan sukuloimaan. Hän uskoo, ettei Eritrealla ole enää perääntymistietä, vaan avautuminen jatkuu edelleen. ”Eritrealaiset ovat päässeet vapauden makuun, henki on päästetty pullosta.”

TARKENNUS 18.2.2019 Jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan (nimi korjattu) rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti.

liikennepakolaisetväestöpolitiikkakonflikti EritreaEtiopia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Asmarino (ei varmistettu) 13.2.2019 - 12:13

Itse asiassa tuo jutussa mainittu raja-asema on nyt ollut taas kuukauden päivät suljettuna, sen kautta kun uhkasi Eritreaa pahemman sorttinen valuuttapako ja kauppa ilmeisesti hyödytti "liikaa" Eritrean hallituksen "perivihollisia" Etiopian Tigrayn maakunnan puolella. Tämän seurauksena etiopialaiset ovat taas kadonneet Asmaran katukuvasta.

Lähettänyt Asmarino (ei varmistettu) 19.4.2019 - 10:48

No? Oliko suljettu? ;)

Eilen meni viimeinenkin Eritrean ja Etiopian välillä ollut maaraja-asema kiinni. Tämä saattaa osin myös johtua Sudanin tilanteesta ja Eritrean "hallinnon" pyrkimyksistä varmistaa etteivät hallinonvaihto-ajatukset leviä rajan tälle puolelle.

Hei. Päivitimme juttuun helmikuussa, että jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti. Sen jälkeen meillä ei valitettavasti ole ollut mahdollisuutta seurata tilannetta. yt. Teija Laakso / maailma.net

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”