Uutiset

Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”

Yhä useammat eritrealaiset ja etiopialaiset ovat päässeet vierailemaan toistensa luona sen jälkeen, kun maat solmivat sovun viime kesänä. Moni eritrealainen hakee kuitenkin edelleen Etiopiasta turvapaikkaa, sillä maan ihmisoikeustilanne on ennallaan.
Ihmisiä kadulla ja bussi
Kauppa vilkastui Etiopian Tigrayn maakunnan pääkaupungissa Mekelessä, kun naapurimaan Eritrean asukkaat alkoivat syyskuussa päästä vapaasti rajan yli. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Viime kesän yllättävä sovinto Etiopian ja Eritrean välillä on vilkastuttanut maiden välistä rajaliikennettä. Eritrealaiset voivat edelleen saada Etiopiasta turvapaikan, mutta myös vierailut ovat yleistyneet kumpaankin suuntaan.

Presidentti Isaias Afewerki on hallinnut Eritreaa kovin ottein vuodesta 1991. Huono taloudellinen ja ihmisoikeustilanne ovat ajaneet satojatuhansia eritrealaisia maanpakoon. Etiopia on ottanut heidät vastaan, kuten muutkin alueen turvapaikanhakijat. Maassa on lähes miljoona pakolaista.

”Etiopia on allekirjoittanut Geneven sopimuksen, joten eritrealaisille myönnetään edelleen turvapaikka”, Tekie Gebreyesas Etiopian pakolaishallinnosta sanoo.

Vaikka maiden suhteet ovat parantuneet, Eritrean ihmisoikeustilanne on ennallaan, hän muistuttaa.

Kun Eritrean raja syyskuussa avattiin, turvapaikkaa haki muutamassa viikossa 10 000 henkeä. Kaikkiaan Eritrean pakolaisia oli Etiopiassa lokakuisen tiedon mukaan 175 000. Sen jälkeen rajaliikenne on lisääntynyt myös toiseen suuntaan.

Rajaseudulla yhteinen kulttuuri

Kanssakäymistä rajan yli helpottaa se, että Etiopian pohjoisen Tigrayn maakunnan asukkailla on yhteinen kieli ja kulttuuri eritrealaisten kanssa. Eritrea kuului aiemmin Etiopiaan mutta itsenäistyi vuonna 1991. Maat kävivät verisen rajasodan vuosina 1998–2000.

”Me olemme samaa kansaa. Minulla on lukuisia ystäviä, joiden perheet sota hajotti. Se on tuottanut paljon kärsimystä”, Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä asuva Huey Berhe kertoo.

Mekelestä on vain 300 kilometriä Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan, ja välillä liikennöi nyt minibusseja. Eritrealaiset voivat ylittää aiemmin vaarallisen rajan ilman papereita ja palata halutessaan takaisin.

”Kun raja avattiin, matkustin Addis Abebasta Asmaraan ja tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen. Hän kuoli kymmenen päivää tuloni jälkeen”, kertoo Senait. Eritrealainen avioitui aikanaan Etiopiaan eikä voinut vierailla kotimaassaan sodan puhjettua.

Kauppa käy ja raha liikkuu

Mekelen markkinoilla kauppa on viime aikoina vilkastunut, kun eritrealaiset tulevat ostamaan ruokaa, rakennustarvikkeita ja bensiiniä. Samalla he tapaavat sukulaisia ja nauttivat vapaasta ilmapiiristä.

”Eritrea rajoittaa asukkaidensa oikeutta nostaa rahaa pankista, mutta täällä he voivat vastaanottaa sukulaisten ulkomailta lähettämiä varoja”, etiopialainen naisyrittäjä Teberhe kertoo.

”Bisnes pyörii hyvin”, vakuuttaa Tesfaye, joka pitää viikonloppuisin rahanvaihtopistettä Mekelessä. Eritrean nakfat vaihtuvat liukkaasti Etiopian birreihin. Toiminnalle on tilausta, koska pankit eivät vielä vaihda valuuttoja.

Mekelen hotelleissa majoittuu runsaasti eritrealaisia, ja osa etsii vuokra-asuntoa jäädäkseen töihin Etiopian puolelle.

Teberhe suunnittelee matkaa Asmaraan sukuloimaan. Hän uskoo, ettei Eritrealla ole enää perääntymistietä, vaan avautuminen jatkuu edelleen. ”Eritrealaiset ovat päässeet vapauden makuun, henki on päästetty pullosta.”

TARKENNUS 18.2.2019 Jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan (nimi korjattu) rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti.

liikennepakolaisetväestöpolitiikkakonflikti EritreaEtiopia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Asmarino (ei varmistettu) 13.2.2019 - 12:13

Itse asiassa tuo jutussa mainittu raja-asema on nyt ollut taas kuukauden päivät suljettuna, sen kautta kun uhkasi Eritreaa pahemman sorttinen valuuttapako ja kauppa ilmeisesti hyödytti "liikaa" Eritrean hallituksen "perivihollisia" Etiopian Tigrayn maakunnan puolella. Tämän seurauksena etiopialaiset ovat taas kadonneet Asmaran katukuvasta.

Lähettänyt Asmarino (ei varmistettu) 19.4.2019 - 10:48

No? Oliko suljettu? ;)

Eilen meni viimeinenkin Eritrean ja Etiopian välillä ollut maaraja-asema kiinni. Tämä saattaa osin myös johtua Sudanin tilanteesta ja Eritrean "hallinnon" pyrkimyksistä varmistaa etteivät hallinonvaihto-ajatukset leviä rajan tälle puolelle.

Hei. Päivitimme juttuun helmikuussa, että jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti. Sen jälkeen meillä ei valitettavasti ole ollut mahdollisuutta seurata tilannetta. yt. Teija Laakso / maailma.net

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset