Uutiset

Eritrean ja Etiopian sopu on lisännyt liikennettä rajan molemmin puolin – ”Tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen”

Yhä useammat eritrealaiset ja etiopialaiset ovat päässeet vierailemaan toistensa luona sen jälkeen, kun maat solmivat sovun viime kesänä. Moni eritrealainen hakee kuitenkin edelleen Etiopiasta turvapaikkaa, sillä maan ihmisoikeustilanne on ennallaan.
Ihmisiä kadulla ja bussi
Kauppa vilkastui Etiopian Tigrayn maakunnan pääkaupungissa Mekelessä, kun naapurimaan Eritrean asukkaat alkoivat syyskuussa päästä vapaasti rajan yli. (Kuva: James Jeffrey / IPS)

(IPS) -- Viime kesän yllättävä sovinto Etiopian ja Eritrean välillä on vilkastuttanut maiden välistä rajaliikennettä. Eritrealaiset voivat edelleen saada Etiopiasta turvapaikan, mutta myös vierailut ovat yleistyneet kumpaankin suuntaan.

Presidentti Isaias Afewerki on hallinnut Eritreaa kovin ottein vuodesta 1991. Huono taloudellinen ja ihmisoikeustilanne ovat ajaneet satojatuhansia eritrealaisia maanpakoon. Etiopia on ottanut heidät vastaan, kuten muutkin alueen turvapaikanhakijat. Maassa on lähes miljoona pakolaista.

”Etiopia on allekirjoittanut Geneven sopimuksen, joten eritrealaisille myönnetään edelleen turvapaikka”, Tekie Gebreyesas Etiopian pakolaishallinnosta sanoo.

Vaikka maiden suhteet ovat parantuneet, Eritrean ihmisoikeustilanne on ennallaan, hän muistuttaa.

Kun Eritrean raja syyskuussa avattiin, turvapaikkaa haki muutamassa viikossa 10 000 henkeä. Kaikkiaan Eritrean pakolaisia oli Etiopiassa lokakuisen tiedon mukaan 175 000. Sen jälkeen rajaliikenne on lisääntynyt myös toiseen suuntaan.

Rajaseudulla yhteinen kulttuuri

Kanssakäymistä rajan yli helpottaa se, että Etiopian pohjoisen Tigrayn maakunnan asukkailla on yhteinen kieli ja kulttuuri eritrealaisten kanssa. Eritrea kuului aiemmin Etiopiaan mutta itsenäistyi vuonna 1991. Maat kävivät verisen rajasodan vuosina 1998–2000.

”Me olemme samaa kansaa. Minulla on lukuisia ystäviä, joiden perheet sota hajotti. Se on tuottanut paljon kärsimystä”, Tigrayn pääkaupungissa Mekelessä asuva Huey Berhe kertoo.

Mekelestä on vain 300 kilometriä Eritrean pääkaupunkiin Asmaraan, ja välillä liikennöi nyt minibusseja. Eritrealaiset voivat ylittää aiemmin vaarallisen rajan ilman papereita ja palata halutessaan takaisin.

”Kun raja avattiin, matkustin Addis Abebasta Asmaraan ja tapasin isäni ensi kerran 26 vuoteen. Hän kuoli kymmenen päivää tuloni jälkeen”, kertoo Senait. Eritrealainen avioitui aikanaan Etiopiaan eikä voinut vierailla kotimaassaan sodan puhjettua.

Kauppa käy ja raha liikkuu

Mekelen markkinoilla kauppa on viime aikoina vilkastunut, kun eritrealaiset tulevat ostamaan ruokaa, rakennustarvikkeita ja bensiiniä. Samalla he tapaavat sukulaisia ja nauttivat vapaasta ilmapiiristä.

”Eritrea rajoittaa asukkaidensa oikeutta nostaa rahaa pankista, mutta täällä he voivat vastaanottaa sukulaisten ulkomailta lähettämiä varoja”, etiopialainen naisyrittäjä Teberhe kertoo.

”Bisnes pyörii hyvin”, vakuuttaa Tesfaye, joka pitää viikonloppuisin rahanvaihtopistettä Mekelessä. Eritrean nakfat vaihtuvat liukkaasti Etiopian birreihin. Toiminnalle on tilausta, koska pankit eivät vielä vaihda valuuttoja.

Mekelen hotelleissa majoittuu runsaasti eritrealaisia, ja osa etsii vuokra-asuntoa jäädäkseen töihin Etiopian puolelle.

Teberhe suunnittelee matkaa Asmaraan sukuloimaan. Hän uskoo, ettei Eritrealla ole enää perääntymistietä, vaan avautuminen jatkuu edelleen. ”Eritrealaiset ovat päässeet vapauden makuun, henki on päästetty pullosta.”

TARKENNUS 18.2.2019 Jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan (nimi korjattu) rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti.

liikennepakolaisetväestöpolitiikkakonflikti EritreaEtiopia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Asmarino (ei varmistettu) 13.2.2019 - 12:13

Itse asiassa tuo jutussa mainittu raja-asema on nyt ollut taas kuukauden päivät suljettuna, sen kautta kun uhkasi Eritreaa pahemman sorttinen valuuttapako ja kauppa ilmeisesti hyödytti "liikaa" Eritrean hallituksen "perivihollisia" Etiopian Tigrayn maakunnan puolella. Tämän seurauksena etiopialaiset ovat taas kadonneet Asmaran katukuvasta.

Lähettänyt Asmarino (ei varmistettu) 19.4.2019 - 10:48

No? Oliko suljettu? ;)

Eilen meni viimeinenkin Eritrean ja Etiopian välillä ollut maaraja-asema kiinni. Tämä saattaa osin myös johtua Sudanin tilanteesta ja Eritrean "hallinnon" pyrkimyksistä varmistaa etteivät hallinonvaihto-ajatukset leviä rajan tälle puolelle.

Hei. Päivitimme juttuun helmikuussa, että jutun ilmestymisen jälkeen alueelta on kantautunut tietoja, joiden mukaan liikkumista on ajoittain rajoitettu Zalambessan rajanylityspaikalla, kun se muualla on jatkunut vapaasti. Sen jälkeen meillä ei valitettavasti ole ollut mahdollisuutta seurata tilannetta. yt. Teija Laakso / maailma.net

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.