Uutiset Demokratia

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.
Rakennus ja ihmisiä kadulla
Burundin presidentinvaalit käydään epävarmassa tilanteessa poliittisen väkivallan yltyessä ja koronavirustartuntojen levitessä. Kuvassa pääkaupunki Bujumburan maisemia vuonna 2011. (Kuva: Christine Vaufrey / CC BY 2.0)

Itä-Afrikassa sijaitseva Burundi äänestää huomenna presidentinvaaleissa, joiden seurauksena 15 vuotta vallassa ollut presidentti Pierre Nkurunziza astuu syrjään.

Vaalikampanjoiden aikana maassa on raportoitu eri puolueiden jäsenten välisistä kahakoista sekä opposition ehdokkaiden pidätyksistä. Valtapuoluetta lähellä olevat nauttivat lähes täydellistä rankaisemattomuutta, sanoi YK:n tutkintakomitea viime viikolla.

”Komitea on nyt useiden kuukausien ajan varoittanut Burundin viranomaisia ja kansainvälistä yhteisöä poliittisen suvaitsemattomuuden ja väkivallan pahenemisesta vaalien aattona. Olemme painottaneet erityisesti, että kutistuva demokratian tila ja yleisten vapauksien monet loukkaukset ovat keskeisiä riskitekijöitä, kuten on myös kansallisen vaalikomitean riippumattomuuden puute”, sanoi komitean puheenjohtaja Doudou Diène tiedotteessa.

YK ja Afrikan unioni vetosivat sunnuntaina,, että vaalit järjestettäisiin turvallisesti ja avoimesti.

Burundi on myös karkottanut neljä Maailman terveysjärjestön edustajaa julistamalla nämä ”ei-toivotuiksi henkilöiksi” ja sallinut joukkokokoontumiset vaalikampanjoiden yhteydessä koronavirusvaarasta huolimatta. Ulkomaiset vaalitarkkailijat kuitenkin joutuvat kahden viikon karanteeniin, mikä tarkoittaa, että vaalit saatetaan käydä ilman tarkkailijoita, pelkää ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Kritiikkiä on herättänyt myös Burundin johdon leväperäinen suhtautuminen koronavirukseen. Burundissa on todettu vasta 42 tartuntaa, mutta maan johdon epäillään piilottelevan tartuntoja. Hallitus on sanonut, että maa on välttynyt tartunnoilta Jumalan ansiosta. Joukkokokoontumisia ei ole vaalikampanjoinnin yhteydessä kielletty tai rajoitettu, ja maassa onkin medioiden mukaan nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Burundin vaaleja seurataan tarkkaan, sillä vuonna 2015 Nkurunzizan asettuminen ehdolle kolmatta kertaa johti mielenosoituksiin ja lopulta väkivaltaan, kun turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenilmaukset kovalla kädellä ja ryhtyivät vainoamaan opposition kannattajiksi epäilemiään. Yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 400 000 pakeni naapurimaihin väkivaltaisuuksien seurauksena.

Sen jälkeen poliittinen väkivalta on maassa yleistynyt ja valtapuolueen väkivaltainen nuorisosiipi Imbonerakure, poliisi, tiedustelupalvelu ja muut viranomaiset ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet laittomiin teloituksiin, katoamisiin ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Viime vuonna Burundi sulki YK:n ihmisoikeustoimiston maassa ja esti brittiläistä BBC:tä ja amerikkalaista VOA:ta enää lähettämästä ohjelmiaan. Myös useimmat paikalliset riippumattomat mediat ja ihmisoikeusjärjestöt on suljettu.

Vuonna 2018 toteutettiin kansanäänestyksellä perustuslakiuudistus, joka lisää presidentin valtaa. Kausi pidennettiin seitsemään vuoteen, tiedustelupalvelu asetettiin suoraan presidentin alaisuuteen ja presidentille annettiin veto-oikeus lakeihin.

Nkurunzizan uskottiin asettuvan ehdolle lain turvin, mutta vuonna 2018 hän ilmoitti vetäytyvänsä syrjään. Hän kannattaa seitsemästä ehdokkaasta valtapuolue CNDD-FDD:n ehdokasta Evariste  Ndayishimiyea. Tämä on puolueen pääsihteeri, entinen sisäministeri ja kapinallisjohtaja, joka taisteli Nkurunzizan rinnalla vuonna 2005 päättyneestä sisällissodassa. Ndayishimiyen tärkein vastustaja on CNL-puolueen ehdokas Agathon Rwasa.

Demokratia ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskunta Burundi

Lue myös

Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Nainen antaa rokotetta toisen naisen sylissä olevalle vauvalle.

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa

Suomi tukee ensimmäistä kertaa kansainvälistä rokoteallianssia Gavia, jonka tarkoituksena on lisätä rokottamista tavallisia tartuntatauteja vastaan sekä parantaa koronavirusrokotteen saatavuutta köyhimmissä maissa.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.

Tuoreimmat

Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Luetuimmat

YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Suomelta 2,5 miljoonan euron rahoitus rokotetyöhön kehitysmaissa – Koronavirus on keskeyttänyt rokoteohjelmia monissa maissa