Uutiset Demokratia

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.
Rakennus ja ihmisiä kadulla
Burundin presidentinvaalit käydään epävarmassa tilanteessa poliittisen väkivallan yltyessä ja koronavirustartuntojen levitessä. Kuvassa pääkaupunki Bujumburan maisemia vuonna 2011. (Kuva: Christine Vaufrey / CC BY 2.0)

Itä-Afrikassa sijaitseva Burundi äänestää huomenna presidentinvaaleissa, joiden seurauksena 15 vuotta vallassa ollut presidentti Pierre Nkurunziza astuu syrjään.

Vaalikampanjoiden aikana maassa on raportoitu eri puolueiden jäsenten välisistä kahakoista sekä opposition ehdokkaiden pidätyksistä. Valtapuoluetta lähellä olevat nauttivat lähes täydellistä rankaisemattomuutta, sanoi YK:n tutkintakomitea viime viikolla.

”Komitea on nyt useiden kuukausien ajan varoittanut Burundin viranomaisia ja kansainvälistä yhteisöä poliittisen suvaitsemattomuuden ja väkivallan pahenemisesta vaalien aattona. Olemme painottaneet erityisesti, että kutistuva demokratian tila ja yleisten vapauksien monet loukkaukset ovat keskeisiä riskitekijöitä, kuten on myös kansallisen vaalikomitean riippumattomuuden puute”, sanoi komitean puheenjohtaja Doudou Diène tiedotteessa.

YK ja Afrikan unioni vetosivat sunnuntaina,, että vaalit järjestettäisiin turvallisesti ja avoimesti.

Burundi on myös karkottanut neljä Maailman terveysjärjestön edustajaa julistamalla nämä ”ei-toivotuiksi henkilöiksi” ja sallinut joukkokokoontumiset vaalikampanjoiden yhteydessä koronavirusvaarasta huolimatta. Ulkomaiset vaalitarkkailijat kuitenkin joutuvat kahden viikon karanteeniin, mikä tarkoittaa, että vaalit saatetaan käydä ilman tarkkailijoita, pelkää ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Kritiikkiä on herättänyt myös Burundin johdon leväperäinen suhtautuminen koronavirukseen. Burundissa on todettu vasta 42 tartuntaa, mutta maan johdon epäillään piilottelevan tartuntoja. Hallitus on sanonut, että maa on välttynyt tartunnoilta Jumalan ansiosta. Joukkokokoontumisia ei ole vaalikampanjoinnin yhteydessä kielletty tai rajoitettu, ja maassa onkin medioiden mukaan nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Burundin vaaleja seurataan tarkkaan, sillä vuonna 2015 Nkurunzizan asettuminen ehdolle kolmatta kertaa johti mielenosoituksiin ja lopulta väkivaltaan, kun turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenilmaukset kovalla kädellä ja ryhtyivät vainoamaan opposition kannattajiksi epäilemiään. Yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 400 000 pakeni naapurimaihin väkivaltaisuuksien seurauksena.

Sen jälkeen poliittinen väkivalta on maassa yleistynyt ja valtapuolueen väkivaltainen nuorisosiipi Imbonerakure, poliisi, tiedustelupalvelu ja muut viranomaiset ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet laittomiin teloituksiin, katoamisiin ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Viime vuonna Burundi sulki YK:n ihmisoikeustoimiston maassa ja esti brittiläistä BBC:tä ja amerikkalaista VOA:ta enää lähettämästä ohjelmiaan. Myös useimmat paikalliset riippumattomat mediat ja ihmisoikeusjärjestöt on suljettu.

Vuonna 2018 toteutettiin kansanäänestyksellä perustuslakiuudistus, joka lisää presidentin valtaa. Kausi pidennettiin seitsemään vuoteen, tiedustelupalvelu asetettiin suoraan presidentin alaisuuteen ja presidentille annettiin veto-oikeus lakeihin.

Nkurunzizan uskottiin asettuvan ehdolle lain turvin, mutta vuonna 2018 hän ilmoitti vetäytyvänsä syrjään. Hän kannattaa seitsemästä ehdokkaasta valtapuolue CNDD-FDD:n ehdokasta Evariste  Ndayishimiyea. Tämä on puolueen pääsihteeri, entinen sisäministeri ja kapinallisjohtaja, joka taisteli Nkurunzizan rinnalla vuonna 2005 päättyneestä sisällissodassa. Ndayishimiyen tärkein vastustaja on CNL-puolueen ehdokas Agathon Rwasa.

Demokratia ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskunta Burundi

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.

Tuoreimmat

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta