Uutiset Demokratia

Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä

Kolme kautta istunut presidentti Pierre Nkurunziza on väistymässä syrjään, mutta vaalikampanjoita on käyty väkivallan ja ihmisoikeusloukkausten keskellä. Koronaviruksesta huolimatta maassa on nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.
Rakennus ja ihmisiä kadulla
Burundin presidentinvaalit käydään epävarmassa tilanteessa poliittisen väkivallan yltyessä ja koronavirustartuntojen levitessä. Kuvassa pääkaupunki Bujumburan maisemia vuonna 2011. (Kuva: Christine Vaufrey / CC BY 2.0)

Itä-Afrikassa sijaitseva Burundi äänestää huomenna presidentinvaaleissa, joiden seurauksena 15 vuotta vallassa ollut presidentti Pierre Nkurunziza astuu syrjään.

Vaalikampanjoiden aikana maassa on raportoitu eri puolueiden jäsenten välisistä kahakoista sekä opposition ehdokkaiden pidätyksistä. Valtapuoluetta lähellä olevat nauttivat lähes täydellistä rankaisemattomuutta, sanoi YK:n tutkintakomitea viime viikolla.

”Komitea on nyt useiden kuukausien ajan varoittanut Burundin viranomaisia ja kansainvälistä yhteisöä poliittisen suvaitsemattomuuden ja väkivallan pahenemisesta vaalien aattona. Olemme painottaneet erityisesti, että kutistuva demokratian tila ja yleisten vapauksien monet loukkaukset ovat keskeisiä riskitekijöitä, kuten on myös kansallisen vaalikomitean riippumattomuuden puute”, sanoi komitean puheenjohtaja Doudou Diène tiedotteessa.

YK ja Afrikan unioni vetosivat sunnuntaina,, että vaalit järjestettäisiin turvallisesti ja avoimesti.

Burundi on myös karkottanut neljä Maailman terveysjärjestön edustajaa julistamalla nämä ”ei-toivotuiksi henkilöiksi” ja sallinut joukkokokoontumiset vaalikampanjoiden yhteydessä koronavirusvaarasta huolimatta. Ulkomaiset vaalitarkkailijat kuitenkin joutuvat kahden viikon karanteeniin, mikä tarkoittaa, että vaalit saatetaan käydä ilman tarkkailijoita, pelkää ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Kritiikkiä on herättänyt myös Burundin johdon leväperäinen suhtautuminen koronavirukseen. Burundissa on todettu vasta 42 tartuntaa, mutta maan johdon epäillään piilottelevan tartuntoja. Hallitus on sanonut, että maa on välttynyt tartunnoilta Jumalan ansiosta. Joukkokokoontumisia ei ole vaalikampanjoinnin yhteydessä kielletty tai rajoitettu, ja maassa onkin medioiden mukaan nähty kymmenien tuhansien ihmisten kokoontumisia.

Burundin vaaleja seurataan tarkkaan, sillä vuonna 2015 Nkurunzizan asettuminen ehdolle kolmatta kertaa johti mielenosoituksiin ja lopulta väkivaltaan, kun turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenilmaukset kovalla kädellä ja ryhtyivät vainoamaan opposition kannattajiksi epäilemiään. Yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 400 000 pakeni naapurimaihin väkivaltaisuuksien seurauksena.

Sen jälkeen poliittinen väkivalta on maassa yleistynyt ja valtapuolueen väkivaltainen nuorisosiipi Imbonerakure, poliisi, tiedustelupalvelu ja muut viranomaiset ovat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syyllistyneet laittomiin teloituksiin, katoamisiin ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Viime vuonna Burundi sulki YK:n ihmisoikeustoimiston maassa ja esti brittiläistä BBC:tä ja amerikkalaista VOA:ta enää lähettämästä ohjelmiaan. Myös useimmat paikalliset riippumattomat mediat ja ihmisoikeusjärjestöt on suljettu.

Vuonna 2018 toteutettiin kansanäänestyksellä perustuslakiuudistus, joka lisää presidentin valtaa. Kausi pidennettiin seitsemään vuoteen, tiedustelupalvelu asetettiin suoraan presidentin alaisuuteen ja presidentille annettiin veto-oikeus lakeihin.

Nkurunzizan uskottiin asettuvan ehdolle lain turvin, mutta vuonna 2018 hän ilmoitti vetäytyvänsä syrjään. Hän kannattaa seitsemästä ehdokkaasta valtapuolue CNDD-FDD:n ehdokasta Evariste  Ndayishimiyea. Tämä on puolueen pääsihteeri, entinen sisäministeri ja kapinallisjohtaja, joka taisteli Nkurunzizan rinnalla vuonna 2005 päättyneestä sisällissodassa. Ndayishimiyen tärkein vastustaja on CNL-puolueen ehdokas Agathon Rwasa.

Demokratia ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskunta Burundi

Lue myös

Temppelin raunioituneita pylväitä

Poliitikot, nobelistit ja järjestöt vetoavat demokratian puolesta: ”Autoritaariset johtajat käyttävät koronakriisiä hyväkseen”

Tänään julkaistun avoimen kirjeen mukaan koronapandemia on valtava haaste demokratian kannalta, sillä sen varjolla monet johtajat yrittävät heikentää demokratiaa. ”Meidän on tehtävä selväksi kaikille, mitä on pelissä”, vetoaa International IDEAn pääsihteeri Kevin Casas-Zamora.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”