Uutiset

Unohdettu pakolaiskriisi: Burundilaiset pakenevat joukoittain väkivaltaa

Presidentin kolmas valtakausi on ajanut sisällissodasta toipuvan maan uuteen konfliktiin. Tupaten täysillä leireillä muhii turhautuneisuus ja turvattomuus, kertoo avustustyöntekijä Silja Hormia.
Ruandaan on saapunut lähes 80 000 burundilaispakolaista. (Kuva: EU/ECHO/Thomas Conan / CC BY-NC-ND 2.0)

Itäisessä Afrikassa sijaitsevaan Tansaniaan on runsaan vuoden aikana syntynyt yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Syynä on läntisen naapurimaan, piskuisen Burundin, poliittinen väkivalta, jonka seurauksena jo lähes 270 000 ihmistä on paennut naapurimaihin.

Alun perin kongolaisia pakolaisia varten perustettu Nyarugusun pakolaisleiri majoittaa vajaat nyt 140 000 ihmistä, eikä loppua näy.

"Rajat tulevat vastaan siinä vaiheessa, kun ei ole enää tarjota maata tai vettä pakolaisille. Niin kauan ihmisiä otetaan vastaan lisää", kertoo leirillä työskennellyt Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Silja Hormia.

Noin puolet Nyarugusun asukkaista on tansanialaisia. YK:n mukaan leirille saapui keväällä 130 ihmistä päivässä.

"Olot ovat ankeat. Tilaa on vähän, lapsilla ei ole leikkipaikkoja ja koulua käydään puun alla, jos sitä ylipäätään käydään. Turvattomuutta ja turhautuneisuutta on paljon", Hormia kuvailee.

Hormia työskenteli Tansanian sekä kansainvälisen Punaisen Ristin operaatiossa Nyarugusussa sekä toisella pienemmällä leirillä huhti- ja toukokuussa. Hän opetti terveystyöntekijöille muun muassa lääkkeiden käyttöä sekä potilaiden luokittelua ja sairauksien havaitsemista ja oli myös mukana rakentamassa apteekkia ja karanteenialuetta tautiepidemioita varten.

Leirit turvattomia

Burundin kriisi alkoi huhtikuussa 2015, kun presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti tavoittelevansa kolmatta valtakautta kesän vaaleissa. Vastustajat pitivät ilmoitusta perustuslain vastaisena, ja tilanne laukaisi mielenosoituksia, jotka valtion kovakouraiset turvallisuusjoukot tukahduttivat.

Sen jälkeen maassa on tapahtunut massateloituksia, itsenäiset mediat on suljettu ja tuhansia ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti. Syyksi pidätykseen on riittänyt Nkurunzizan kuvan tuhriminen oppikirjoissa. Yli 450 ihmistä on kuollut. 

Nkurunziza itse valittiin presidentiksi kolmannen kerran lopulta heinäkuussa epärehellisinä pidettyjen vaalien seurauksena.

Hormian mukaan leireille saapuvat kertovat pakenevansa nimenomaan väkivaltaa. Osa tulijoista on aliravittuja, osa on traumatisoitunut väkivallan vuoksi. Malarian riski on ahtaiden telttojen vuoksi suuri.

"Myös lisääntymisterveyspalveluita tarvitaan. Suunnilleen joka toinen nainen on raskaana, ja lapsiluku perheissä on 7–8. Ehkäisy on aika tuntematon asia", hän kertoo.

Leireillä pystytään tarjoamaan perusterveydenhuoltoa ja Nyarugusussa myös esimerkiksi tekemään keisarileikkauksia. Naisten huolenaiheena on kuitenkin myös turvattomuus: leirillä tapahtuu raiskauksia.

Järjestöt maan alla

Burundin kriisi on herättänyt huolta kansainvälisesti etenkin siksi, että maan edellinen, hutujen ja tutsien välillä käyty sisällissota päättyi vasta vuonna 2006. Asetelma sodassa oli sama kuin Burundin kuuluisamman naapurimaan, Ruandan, kansanmurhassa 1990-luvulla. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra'ad Al Hussein onkin varoittanut, että myös nykyinen konflikti saattaa riistäytyä etniseksi. 

Suomalaisen Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön (Kios) asiantuntijan Elina Vuolan mukaan konflikti on toistaiseksi ensisijaisesti poliittinen, sillä vaikka viime aikoina iskuja onkin kohdistettu etenkin pääkaupunki Bujumburan tutsivähemmistöön, ensisijainen kohde ovat hallituksen oppositioksi leimaamat ryhmät. Väkivallan suurimpia syypäitä ovat olleet valtion turvallisuusjoukot sekä presidentti Nkurunzizan johtaman valtapuolueen CNDD-FDD:n aseistettu nuorisosiipi. Seurauksena myös aseellinen oppositio on aktivoitunut.

Valtion tulilinjalla ovat myös kansalaisaktivistit. Kios on viime vuosina välittänyt tukea monille burundilaisille kansalaisjärjestöille. Konfliktin seurauksena monien toiminta on kuitenkin hiipunut johtajien paettua maasta. Osa yrittää yhä kerätä tietoa esimerkiksi kidutustapauksista, mutta se on vaikeaa ja vaarallista.

"Kymmenen suurinta ja vaikuttavinta järjestöä on tällä hetkellä maan alla. Niiden tilit on jäädytetty eivätkä ne saa ottaa vastaan rahaa. Ne toimivat pääosin maanpaossa", Vuola kertoo.

Suomeen ei voi verrata

Kriisiä on yritetty sovitella muun muassa Tansanian entisen presidentin avulla, tuloksetta. Samaan aikaan Burundista on ehtinyt tulla maailman toiseksi yleisin uusien pakolaisten lähtömaa, ja apua pakolaisille kaivataan kipeästi lisää.

"Rahoituksen saanti on haastavaa nyt, kun Eurooppa on niin keskiössä. Se on kaikkien järjestöjen ongelma tällä hetkellä", Hormia sanoo.

Tansania on hänen mukaansa varautunut vastaanottamaan noin 330 000 burundilaispakolaista tänä vuonna – sen jälkeen ei tiedetä, mitä tapahtuu.

Samaan aikaan Suomessa eletään viime syksyn pakolaiskriisin jälkimainingeissa. Suomea ja Tansaniaa ei voida kuitenkaan edes vertailla, hän toteaa.

"Meillä kuitenkin on puitteet tarjota suojaa, ruokaa ja terveydenhuoltoa. Tansaniassa pulaa on kaikesta."

pakolaisetdemokratiakonflikti Burundi Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSPunainen Risti

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan