Uutiset

Belo Monten patohankkeen kiemurat ulottuvat Suomeen asti

Teknologiakonserni Metso on toimittanut Brasilian kritisoidun Belo Monten padon vesivoimalatyömaalle laitteita. Yhtiön mukaan yhteys hankkeeseen on epäsuora, asiantuntijoiden mielestä Metso rikkoo omia kestävyysperiaatteitaan.
Belo Montea vastaan osoitettiin mieltä Rio de Janeirossa kesällä 2012. (Kuva: Brent Millikan / International Rivers / cc 2.0)

Asiantuntijat kritisoivat Suomen valtion osittain omistamaa teknologiakonserni Metsoa siitä, että se on toimittanut Brasiliaan kyseenalaiselle Belo Monten padon vesivoimalatyömaalle murskainlaitteita.

"Kyse on siitä, halutaanko olla mukana tuotantoketjussa ja projektissa, jossa on vakavia ongelmia, kuten ihmisoikeuksien ja ympäristölainsäädännön loukkauksia. Jos diskurssi sosiaalisesta ja ympäristöllisestä vastuusta otetaan tosissaan, heidän ei pitäisi olla mukana tämänkaltaisissa projekteissa", sanoo kansainvälisen ympäristöjärjestö International Riversin Amazonin ohjelman johtaja Brent Millikan.

Metso toimitti laitteet maaliskuussa urakoitsijakonsortio Consórcio Construtor Belo Montelle, joka käyttää niitä vesivoimalan rakennusprojektissa.

Myös suomalainen johtamistieteen tutkija, hallintotieteiden tohtori Susanna Myllylä kritisoi Metsoa. Hänen mukaansa Metso korostaa sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta esimerkiksi yhteiskuntavastuuraporteissaan mutta ei noudata periaatteitaan käytännössä.

"Metson toiminnan paikallinen kestävyys olisi punnittava perusteellisemmin ja julkisuuden valossa", hän sanoo.

Myllylä tutkii Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Brasiliassa toimivien suomalaisyritysten yhteiskuntavastuuta.

Kalat häviävät

Forbes-lehti on kutsunut Brasilian pohjoisosiin Amazonin sivujokeen Xinguun rakennettavaa Belo Monten patoa "luultavasti maailman vihatuimmaksi hallituksen projektiksi". Sitä vastaan on osoitettu mieltä ympäri maailman jo vuosien ajan.

Mikäli kesällä 2011 aloitetut rakennustyöt lähivuosina saadaan päätökseen, tuloksena on tuotantokapasiteetiltaan maailman kolmanneksi suurin vesivoimala, joka tuottaisi arvioiden mukaan keskimäärin noin 4 500 megawattia vuodessa, enemmän kuin Suomen vesivoimalat yhteensä.

Paikalliset yhteisöt sekä ympäristöjärjestöt kampanjoivat hanketta vastaan, koska ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat kustannukset ovat niiden mukaan liian kovat. Hanke vaikuttaisi 1 500 neliökilometriin maata ja ajaisi 20 000–40 000 ihmistä kodeistaan. Sademetsää tuhoutuisi, ja alueella elää myös alkuperäiskansoja.

Brent Millikanin mukaan räjäytystyöt ovat jo nyt pyyhkineet pois kalakantoja ja vieneet näin elinkeinoja. Myös juomaveden laatu on heikentynyt.

Korkein oikeus salli viime syksynä padon rakennustöiden jatkumisen, mutta Millikanin mukaan hanke voi vielä pysähtyä.

"Vireillä on yli tusina oikeusjuttua, jotka koskevat esimerkiksi sitä, ettei alkuperäiskansoja konsultoitu eikä ympäristöluvan ehtoja ole noudatettu."

Itä-Amazon teollistuu?

International Riversin mukaan Belo Monten padon kustannusarvio on jo yli kaksinkertaistunut alkuperäisestä yli 16 miljardiin dollariin. Rahat tulevat pääosin veronmaksajilta, sillä hankkeen toteuttava Norte Energia on suurimmaksi osaksi valtion omistama, ja se saa valtavan lainan Brasilian kehityspankilta.

Silti joidenkin järjestöjen mukaan hanke ei edes ole taloudellisesti kannattava, koska kuivina aikoina Xingun virtaama on hyvin pieni eikä energiaa tule kuin murto-osa koko kapasiteetista.

"Brasiliassa on käytetty argumenttina sitä, että maa tarvitsee energiaa. Saman verran saisi, kun investoisi sähkölinjojen uudistamiseen. Ne kuluttavat tällä hetkellä hirveästi energiaa", toteaa Amazonin alueen megaprojekteja Suomen Akatemian hankkeessa tutkiva valtiotieteiden tohtori Markus Kröger.

Alueelle on suunnitteilla myös muita patohankkeita. Krögerin mukaan Belo Montessa onkin kyse koko Itä-Amazonin teollistamisesta: sitä haluavat esimerkiksi paljon energiaa kuluttavat kaivosyhtiöt sekä patoja rakentavat firmat.

"Tietyt taloudelliset ryhmittyvät hyötyvät patojen rakentamisesta, ja ne ovat lähempänä poliittista johtoa kuin vaikkapa voimalinjoja rakentavat yhtiöt. Yhtiöt tarvitsevat oikeuden rakentaa suurpatoja, jotta juuri heidän teknologiaansa voitaisiin myydä eteenpäin", hän kritisoi.

"Kieltäytyminen ei olisi vaikuttanut"

Belo Monte on valtaosin Brasilian hallituksen projekti, mutta siihen kytkeytyy myös joitakin ulkomaisia firmoja. Metsoa suurempia tekijöitä ovat muun muassa turbiineja Norte Energialle toimittavat ranskalainen Alstom, saksalainen Voith ja itävaltalainen Andritz. Yhtiöillä on toimintaa myös Suomessa.

Esimerkiksi Alstomin sopimuksen arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Metson sopimus on siihen verrattuna pieni – 30 miljoonaa euroa. Markus Krögerin mukaan yhtiöllä on silti välillinen vastuu siitä, minne se tavaraa myy.

"Tätä voidaan pitää samantapaisena kysymyksenä kuin jos kysyttäisiin, onko joku vastuussa siitä, että toimittaa osia aseisiin, joita käytetään väkivaltaisessa konfliktissa tai varmistamaan maakaappaus vastoin paikallisten tahtoa", hän sanoo.

Metson sidosryhmäsuhteiden ja kauppapolitiikan johtaja Jukka Seppälä myöntää, että Belo Monte on kritisoitu projekti, mutta muistuttaa, että yhtiö on mukana projektissa vain epäsuorasti: laitteita käytetään vain voimalan rakennustyömaalla ja hanke oli joka tapauksessa jo pitkällä, kun Metso tuli siihen mukaan.

"Meidän kieltäytymisemme toimittamasta kivenmurskauslaitteita ei olisi vaikuttanut hankkeen toteutumiseen. Yhtä hyvin voisi ajatella, että ruokakauppa ei palvelisi hankkeeseen liittyviä ihmisiä", hän toteaa.

Metso korostaa kestävyysperiaatteita yhteiskuntavastuuraporteissaan. Seppälä sanoo, että esimerkiksi laitetoimitusten ympäristövaikutuksista ollaan kiinnostuneita, mutta hänen mukaansa kivenmurskaimilla ei juuri ympäristövaikutuksia ole.

Tutkija Susanna Myllylä kritisoi suuryritysten yhteiskuntavastuuraportteja ylipäätään. Hänen mielestään ne ovat valikoivia ja todellisuutta vääristäviä ja palvelevat lähinnä talouspiirien keskinäisiä palkitsemiskäytäntöjä.

"Raportointityylin pitäisi uudistua realistisempaan suuntaan – muuten menee uskottavuus", hän toteaa.

Yritysvastuu energiayhtiötympäristö SuomiBrasilia

Lue myös

Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Poika käyttää konetta tehtaassa, silmät käsitelty tunnistamattomiksi

Eroon lapsityöstä – Lainsäädännöllä vai vapaaehtoisin toimin?

Yritysten vapaaehtoisia toimia on pitkään tarjottu parhaaksi tavaksi torjua lapsityövoiman käyttöä, mutta käytännössä edistys on ollut hidasta. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino uskoo, että sitova lainsäädäntö olisi tehokkaampi keino.
Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg kuulokkeet korvilla Euroopan parlamentin istunnossa

Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”

Thunberg kannustaa kaikkia osallistumaan ilmastolakkoon, joka järjestetään syyskuun 20. ja 27. päivänä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.

Tuoreimmat

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”