Uutiset

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60. (Kuva: Emilia Kangasluoma)

Bangladeshin eteläosissa sijaitseva Cox’s Bazarin kaupunki on turistikohde, joka tunnetaan muun muassa maailman pisimpiin kuuluvasta hiekkarannastaan. Viime kuukausina se on ollut otsikoissa toisenlaisesta syystä: noin 655 500 Myanmarin rohingya-kansan jäsentä on paennut viime kuukausina sen lähialueille.

Käynnissä on mittava humanitaarinen kriisi, jota Bangladeshin viranomaiset lukuisten kansainvälisten avustusjärjestöjen tuella hoitavat. Mukana on myös Suomen Punainen Risti (SPR), joka pyörittää Norjan Punaisen Ristin kanssa teltassa toimivaa leikkaussalisairaala.

”Täällä on vaarallinen tieliikenne, ja hoidamme esimerkiksi vammoja, joita on tullut, kun tuk-tuk-kulkuneuvo on ajanut potilaan jalkapöydän päälle. Hoidamme myös palovammoja, sillä leirissä käytetään avotulta. Lapsipotilaita on paljon”, kuvailee suomalainen leikkaussalisairaanhoitaja Marja Lantta Cox’s Bazarista puhelimitse.

Lantta oli joulu–tammikuussa Bangladeshissa neljän viikon mittaisella komennuksella. Yhteensä sairaalassa on töissä noin 140 paikallista sekä kolmisenkymmentä kansainvälistä avustustyöntekijää.

Se on käytännössä ainoa leikkaava aluesairaalatason sairaala alueella, sillä Bangladeshin omat sairaalat olivat tupaten täynnä jo ennen kriisin alkua, kertoo SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Andreas von Weissenberg. Muut sairaalat ovat yksityisiä tai vain lyhyen aikaa paikan päällä olevia.

Sairaala avattiin lokakuussa, ja se on ehtinyt vastaanottaa jo yli 15 000 potilasta. Kiireisimpinä päivinä päivystyksen kautta kulkee 270 ihmistä.

”Välillä tulee superpitkiä päiviä. Potilasmäärillä mitattuna tuntuu, että hätä on vielä isompi kuin aiemmissa operaatioissa, joissa olen ollut mukana”, aiemmin Irakissa ja Jordaniassa työskennellyt Lantta kertoo.

Terveistä vauvoista iloitaan

Bangladeshin pakolaiskriisi on yksi tämän hetken akuuteimmista humanitaarisista kriiseistä. Myanmarissa on vainottu pitkään islaminuskoista rohingya-vähemmistöä, mutta elokuun lopulla väkivalta kärjistyi, kun turvallisuusjoukot kävivät siviilien kimppuun rohingya-kapinallisten kanssa käytyjen kahakoiden seurauksena.

Pakolaiset ovat kertoneet sotilaiden ajaneen heitä pois kodeistaan, sytyttäneen kyliä tuleen, raiskanneen naisia ja tappaneen siviileitä. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan alueella on suoritettu etnisiä puhdistuksia.

Bangladeshissa oli jo aiempien vainojen seurauksena yli 200 000 rohingyaa. Nyt heitä on yhteensä yli 860 000. Moni on kulkenut viidakon läpi turvaan käytännössä ilman mitään omaisuutta mukanaan, ja se näkyy myös Punaisen Ristin potilaissa.

”Aliravittuja on todella paljon, etenkin lapsia. Mutta myös aikuiset ovat nälkiintyneitä ja kuivuneita”, Lantta kertoo.

Tavallisten leikkausten lisäksi sairaalassa hoidetaan paljon myös gynekologisia operaatioita, etenkin keisarileikkauksia. Ne ovat vaikeita, sillä terveet naiset synnyttävät yleensä leirissä ja sairaalaan tullaan usein vasta, kun on jo liian myöhäistä. Kun naisten kunto on muutenkin heikko, seuraukset ovat musertavat.

”Olemme nähneet paljon kuolleita vauvoja. Se on sydäntä särkevää. Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.

Pakolaisia Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Pelastakaa Lapset pyörittää muun muassa yhdeksää terveysklinikkaa Cox's Bazarissa. (Kuva: Antonia Roupell / Save The Children)

Psyykkistä apua tarvitaan

Pakolaisten olosuhteet ovat kurjat, sillä useimmat eivät edes elä virallisilla leireillä, vaan itse tehdyissä huterissa asumuksissa. Lähes kaikki tarvitsevat ruoka-apua ja neljännes alle 5-vuotiaista on aliravittuja. Puhtaasta vedestä ja vessoista on pulaa, ja pakolaisten keskuudessa on jo havaittu kurkkumätä- ja tuhkarokkotapauksia. Tyttöjen ja naisten on turvatonta liikkua.

Lisäksi pakolaisilla on vakavia traumoja. Naisia on raiskattu ja monet ovat nähneet kotinsa palavan tai perheenjäsentensä kuolevan.

”Sekä potilaista että omaisista näkee uupumuksen. Vain fysiikka ei ole lopussa vaan he ovat myös henkisesti finaalissa”, Lantta kuvailee.

Yli puolet pakolaisista on alaikäisiä. Kriisi onkin ennen kaikkea lasten kriisi, sanoo kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön rohingya-operaation viestintäpäällikkö Daphnee Cook, joka työskentelee lähellä pakolaisalueita.

”Lasten määrä täällä on häkellyttävä. Tapaan joka päivä lapsia, jotka ovat selvästi traumatisoituneita. Oikeastaan kaikki heistä ovat, sillä he ovat joutuneet jättämään kotinsa”, Cook sanoo.

Pelastakaa Lapsilla on Bangladeshissa suuri avustusoperaatio. Se jakaa kymmenille tuhansille perustarpeita, pyörittää terveysklinikoita ja rakentaa muun muassa vessoja. Lisäksi järjestöllä on lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat leikkiä rauhassa ja saavat myös psykososiaalista tukea.

Tuhansia synnytyksiä tulossa

Pakolaisten saapuminen Bangladeshiin on hiipunut huipputahdista, joka oli yli 10 000 ihmistä viikossa. Bangladesh ja Myanmar ovat myös alustavasti sopineet pakolaisten palauttamisprosessin aloittamisesta. Siihen liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia, sillä rohingyojen syrjintä jatkuu yhä ja he pelkäävät syystäkin turvallisuutensa puolesta.

Palautuksia odotellessa humanitaarista apua tarvitaan edelleen kipeästi. YK kaavaili syksyllä, että helmikuun loppuun mennessä tarvittaisiin avustusrahaa noin 434 miljoonaa dollaria eli noin 355 miljoonaa euroa, mutta vasta runsas puolet siitä on saatu kasaan.

Cookin mukaan tällä hetkellä huolenaiheena on esimerkiksi keväällä alkava sateinen monsuunikausi, joka käynnistyy sykloneilla. Samaan aikaan avun tarve kasvaa, sillä Pelastakaa Lapset on arvioinut, että pelkästään tänä vuonna leireillä syntyy 48 000 vauvaa.

Avustusoperaatio kestää siis vielä pitkään. Esimerkiksi SPR:n sairaala jäänee paikan päälle ainakin tämän vuoden loppuun asti.

”Loppua ei näy. Ei täältä lähdetä kuukauden tai kahden kuluttua pois”, Lantta toteaa.

Suomalaisjärjestöistä apua Bangladeshiin välittävät ainakin:

Myanmarin kehitys avustustyökatastrofiapupakolaisetkonfliktiterveys BangladeshBurma, Myanmar Punainen RistiPelastakaa Lapset ry

Lue myös

Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.
Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.